Mistä kannattaa aloittaa Bressoniin tutustuminen? Mitkä teemat Bressonin elokuvissa hallitsevat?
Robert Bresson
Mistä kannattaa aloittaa Bressoniin tutustuminen? Mitkä teemat Bressonin elokuvissa hallitsevat?
http://en.wikipedia.org/wiki/Robert_Bresson
Alota, vaikka niista mitka loydat devarilla. Pickpocket on aika hyva, kuten myos Mouchette ja L'argent. Diary of a Country Priest pitais olla myos ja varmaan toimii lahtokohtana kun on noita muita aiempi. Aika paljon noita on mullakin nakematta.
Papin päiväkirja, Kuolemaantuomittu on karannut, Taskuvaras ja Balthazar. Ihan kaikkia ei oo tullut vielä nähtyä kyllä.
Hitaitahan ne on mutta se oli varmaan tiedossakin. Taskuvaras ja Kuolemaantuomittu on karannut ei ainakaan päällisin puolin käsittele uskonnollista tematiikkaa, ne voisi olla ne hyvät aloittaa. Aina sillä se uskonto taitaa olla melko keskeinen.
Kuolemaan tuomittu on karannut on Pako Alcatrazista ohella definitiivinen vankilapakoelokuva ***** Eikä muistaakseni lainkaan hidas.
No jos totta puhutaan niin Taskuvaras ja Raiskattu kannattaa katsoa heti alkuun. Jos niistä jää sellainen fiilis, että ne on "aika hyviä" niin kannattaa jättää Bresson ja ylipäätään minimalismi ja alkaa katsella lähennä Owen Wilsonin elokuvia. Oikeastaan molemmat elokuvat kuvaavat ihmisen ahdistuneisuutta tapojen ja sosiaalisten odotusten luomassa verkossa. Ainakin itseeni juuri Raiskattu teki valtavan vaikutuksen. Taskuvarashan lepää paljolti (varkauksia kuvaavien) metodien ja aika selkeiden asettelujen varassa, kun taas Raiskattu on toistaiseksi täydellisin vastaan tulleista minimalistisista elokuvista. Hyvänä vertauskohtana sille käy esim. Herzogin kerronta Woyzeckissa, joskaan Bressonin tyyliin ei kuulu tietty herzogilainen yliampuminen. Hyvin vähäeleinen ja voimakas elokuva, keskipisteenä yhteisön ylläpitämän sosiaalisen rakenteen luoma tragedia.
No jos totta puhutaan niin Taskuvaras ja Raiskattu kannattaa katsoa heti alkuun. Jos niistä jää sellainen fiilis, että ne on "aika hyviä" niin kannattaa jättää Bresson ja ylipäätään minimalismi ja alkaa katsella lähennä Owen Wilsonin elokuvia. Oikeastaan molemmat elokuvat kuvaavat ihmisen ahdistuneisuutta tapojen ja sosiaalisten odotusten luomassa verkossa. Ainakin itseeni juuri Raiskattu teki valtavan vaikutuksen. Taskuvarashan lepää paljolti (varkauksia kuvaavien) metodien ja aika selkeiden asettelujen varassa, kun taas Raiskattu on toistaiseksi täydellisin vastaan tulleista minimalistisista elokuvista. Hyvänä vertauskohtana sille käy esim. Herzogin kerronta Woyzeckissa, joskaan Bressonin tyyliin ei kuulu tietty herzogilainen yliampuminen. Hyvin vähäeleinen ja voimakas elokuva, keskipisteenä yhteisön ylläpitämän sosiaalisen rakenteen luoma tragedia.
Kuka ehtis käydä takavarikoimassa mustosen huumeet?
No jos totta puhutaan niin Taskuvaras ja Raiskattu kannattaa katsoa heti alkuun. Jos niistä jää sellainen fiilis, että ne on "aika hyviä" niin kannattaa jättää Bresson ja ylipäätään minimalismi ja alkaa katsella lähennä Owen Wilsonin elokuvia. Oikeastaan molemmat elokuvat kuvaavat ihmisen ahdistuneisuutta tapojen ja sosiaalisten odotusten luomassa verkossa. Ainakin itseeni juuri Raiskattu teki valtavan vaikutuksen. Taskuvarashan lepää paljolti (varkauksia kuvaavien) metodien ja aika selkeiden asettelujen varassa, kun taas Raiskattu on toistaiseksi täydellisin vastaan tulleista minimalistisista elokuvista. Hyvänä vertauskohtana sille käy esim. Herzogin kerronta Woyzeckissa, joskaan Bressonin tyyliin ei kuulu tietty herzogilainen yliampuminen. Hyvin vähäeleinen ja voimakas elokuva, keskipisteenä yhteisön ylläpitämän sosiaalisen rakenteen luoma tragedia.
Kuka ehtis käydä takavarikoimassa mustosen huumeet?
Totta! Kuka idiootti katsoisi ennemmin Bressonia kuin Owen Wilsonin huippupätkiä!
Kuolemaan tuomittu on karannut on Pako Alcatrazista ohella definitiivinen vankilapakoelokuva ***** Eikä muistaakseni lainkaan hidas.
Kiitos kun sisällytit muotoiluusi sanan "muistaakseni", ettei ketään tarvitse syyttää bullshittaamisesta – oli Bressoneista mitä mieltä tahansa, niin reipas tempo ei ole se millä niitä kannattaa suositella.
Asiat ovat tietysti suhteellisia ja esimerkiksi joku maali voi kuivua nopeammin kuin toiset maalit.
Kuolemaan tuomittu on karannut on Pako Alcatrazista ohella definitiivinen vankilapakoelokuva ***** Eikä muistaakseni lainkaan hidas.
Kiitos kun sisällytit muotoiluusi sanan "muistaakseni", ettei ketään tarvitse syyttää bullshittaamisesta – oli Bressoneista mitä mieltä tahansa, niin reipas tempo ei ole se millä niitä kannattaa suositella.
Asiat ovat tietysti suhteellisia ja esimerkiksi joku maali voi kuivua nopeammin kuin toiset maalit.
No, mulla ei ainakaan ollut tylsää Kuolemaantuomitun kanssa. Oli se sitten jonkun mielestä hidas tai ei. Loistava leffa. Muuten Bressonin elokuvat onkin sitten nolosti näkemättä.
Lähimpänä Owen Wilsonia taitaa olla ”Neljä yötä Pariisissa”, kiva tarina jossa on jopa huumoria. Taskuvaras, Naisen kosto, Raha ja Papin päiväkirja ovat myös huippuja.” Kuolemaantuomittu on karannut ” on minusta eniten sitä ”maali kuivuu”-osastoa.
Maalin kuivuminen viittaa pelkkään tapahtumisen verkkaisuuteen eikä esimerkiksi inhimillisesti painokkaan sisällön puutteeseen. Kuolemaantuomittuhan on omalla tavallaan aika jännittävä elokuva eikä hidas ole yhtä kuin tylsä. On kuitenkin harhaanjohtavaa sanoa, että Bressonin elokuvat eivät olisi hitaita, sen näkee ilman sekuntikelloakin.
Mä oon eniten digannut ehkä Mouchettesta. Kovin koskettava. Hitaudesta en tiedä.
Taksikuskin kertojaäänen käytössä on paljon vaikutteita Maalaispapin päiväkirjasta.
Katsoin jälkimmäisen elokuvan johonkin kurssiin kuuluneena pakkopullana eikä olisi lainkaan haitannut, jos se pappi olisi sanonut peilikuvalleen "You talking to me?" tai vetänyt käsiaseita hihasta.
Kuolemaantuomittuhan on omalla tavallaan aika jännittävä elokuva eikä hidas ole yhtä kuin tylsä.
Juuri noin, vaikka siinä tapahtuu varsin vähän niin kyllä se oli joskus itselleni aika intensiivinen katsomiskokemus. Tästä voisi monet nykyiset tekijät ottaa oppia, ei jännittävä ole sama asia kuin helvetisti räjähdyksiä