Finnkino irtisanonut Bristolin vuokrasopimuksen

En tiedä keitä kaikkia tämä liikuttaa, mutta olin suhteellisen raivoissani eilen kun käväisin Bristolissa, jonne henkilökunta oli sijoittanut addresseja Bristolin puolesta. Finnkino on irtisanonut vuokrasopimuksen ensivuoden alusta. Jos tämä tarkoittaa henk.koht. kenties Helsingin tärkeimmän teatterin kuolemaa, niin en osaa sanoin kuvailla vitutusta.

Eilen kuulin myös, että Diana on myynnissä. ...Andorraa ei käytännössä ole... Mihin vittuun tässä ollaan menossa?

(The Lukewarm.) ( 3.11.2005 12:33)

En tiedä keitä kaikkia tämä liikuttaa, mutta olin suhteellisen raivoissani eilen kun käväisin Bristolissa, jonne henkilökunta oli sijoittanut addresseja Bristolin puolesta. Finnkino on irtisanonut vuokrasopimuksen ensivuoden alusta. Jos tämä tarkoittaa henk.koht. kenties Helsingin tärkeimmän teatterin kuolemaa, niin en osaa sanoin kuvailla vitutusta.



Eilen kuulin myös, että Diana on myynnissä. ...Andorraa ei käytännössä ole... Mihin vittuun tässä ollaan menossa?

Oliko se eilen, kun "lehdessä" oli juttu siitä, miten ketjut panostavat tulevaisuudessa myös ostoskeskusten multiplekseihin. Ei tarvitse olla matemaatikko, kun arvaa, mistä ruvetaan ensiksi tiloja vähentämään. En tiedä, miten hyvin Bristolilla on mennyt, mutta vastaavan kokoisella Bio Rexillä on mennyt ainakin ihan paskasti. Diana on kyllä sen kokoinen teatteri, että joku rikas leffafani voisi ostaa sen ja vuokrata elokuvakerhoille sun muille vastaaville sopuhintaan.



Mä en jaksa itkeä Bristolin perään, vaikka se onkin viimeinen lapsuusajan teattereista, joka on säilyt about sellaisenaan. Itkin jo Uuden Astorin, Adamsin, Savoyn, jne. perään, joissa mun leffaharrastus lähti käyntiin. Unohtamatta tietenkään Bio Biota ja Formiaa, jossa ekat k-18 leffat (13 vuotiaana) tuli käytyä väijymässä.

alkusyksystähän alalla huhuttiin myös koko fuckin kinopalatsin olleen myynnissä..

liekö helsinki sandruumerkonomille liian tappiollinen?

tämän huhun nykytilasta en ole kuullut mitään vähään aikaan.



diana on vaihtanut omistajaa vähän väliä.. eikös siinä ollut ennen kamrasta akkasen jorma ja joku muu.

eipähän sitä kai kukaan muu kun kamras-vainaa saanut omillaan pyörimään.

ilmeisesti nykyisen omistajaportaan tietotaito ei riitä.



pahalta näyttää: tulevaisuuden visioissa kaikki käyvät elokuvissa johonkin vantaan takametsän peltoaukiolle pusatun ostoskeskeuksen multipleksissä.



muistan vielä suru puserossa sen viimeisimmän teattereiden kuolonaallon about 80-luvun puolivälissä, jolloin puolihauska slogan "Jehovas witnessess – coming soon to a theater near you" muuttui hirviömäisen todeksi.



optiomiljonäärit herätkää! ostakaa diana ja lahjoittakaa se meille.



bristolista luopuminen tuntuu oudolta. finkkari on aina mesonnut siitä teattereidensa lippulaivana.. sekin uho osoittautuu sitten titaniciksi.



ps.

Andorrassa pidetään uuden indieleffan katselmus Kettupäivät 9.-13.11.

meikä ainakin ryntää to 10. klo 17 animaatio- ja klo 21 musavideonäytökseen.

Yleisöhän näistä rahoillaan on päättänyt, ei niinkään finnkino (tahi sandrew.) Tekopyhää mun on ainakaan itkeä, kun viimeksi olen käynyt esim. bristolissa n. vuosi sitten. Dianassa sentään on jollain lailla marginaalisempaa ohjelmstoa joten sen katoaminen harmittaisi enemmän. Samaa ei voi sanoa Bristolista. Onko kukaan edes maininnut tällä foorumilla Dianan Italia-festivaalia joka alkaa huomenna? Eli paljonhan sitä voi puhua ja marmattaa jälkeenpäin mutta sen lipun ostaminen on ainoa konkreettinen teko joilla näitä kuolemia voi estää.

Red Right Hand ( 3.11.2005 13:33)

Yleisöhän näistä rahoillaan on päättänyt, ei niinkään finnkino (tahi sandrew.) Tekopyhää mun on ainakaan itkeä, kun viimeksi olen käynyt esim. bristolissa n. vuosi sitten. Dianassa sentään on jollain lailla marginaalisempaa ohjelmstoa joten sen katoaminen harmittaisi enemmän. Samaa ei voi sanoa Bristolista. Onko kukaan edes maininnut tällä foorumilla Dianan Italia-festivaalia joka alkaa huomenna? Eli paljonhan sitä voi puhua ja marmattaa jälkeenpäin mutta sen lipun ostaminen on ainoa konkreettinen teko joilla näitä kuolemia voi estää.

Kyllä niitä voi estää monella muullakin tavalla josta ohjelmistopolitiikka on yksi. Bristolia on haluttu pitää jonkin sortin laatuteatterina, mikä on ajanut Finnkinon elokuvavalinnoilla täysin tyhjänpäiväiseen ohjelmistoon (toki tällä hetkellä pyörii Broken Flowers). Tätä kritisoitiin myös henkilökunnan addressissa, jossa kaivattiin kassahittejä Bristoliin.



Näiden yksinäisten isojen teatterien ongelma on juuri se, että valinnan varaa ei ole. (Miksi Bristolin kakkossali piti mennä purkamaan?!?) Nykyään ihmisille leffaan meneminen, ei tarkoita lehtien pläräämistä ja "mitä siellä nyt menee" ‑tyyppistä ajattelua vaan mennään sinne vitun tennariin ja ihmetellään siellä mitäköhän sitä nyt sitten katsoisi, kun ensi-iltaan ei saanutkaan lippuja. Se on vain yksi tapa viettää iltaa, jossa sisältö on usein toissijaista.



Voin myöntää, etten ole käynyt Bristolissa maksavana asiakkaana pelottavan pitkään aikaan, mutta vetoan, että tämä johtuu nimenomaan ohjelmistopolitiikasta. Ei myöskään auta pätkääkään se, että joku toteaa "asioiden nyt vain olevan näin" ja raha ratkaisee ja muuta paskaa... Nimenomaanhan tässä koko ilmiössä eniten ottaa juuri se päähän, että raha jyrää. Vituttaa toki sekin, ettei kenelläkään tässä maassa ole mitään kiinnostusta elokuvakulttuurin laatuun. Ottaa vaan niin helvetisti päähän toi Finnkinon ajattelumalli, että mukamas pidetään Bristolia lippulaivana, ja mukamas pyritään panostamaan laatuun, mutta tämä ei käytännössä toteudu lainkaan.



Alkaa mennä jo tilitykseksi, mutta vuonna 1999 sentään Finkkari esitti Tom Tykwerin Juokse Lola Juokse, ja muitakin vähän riskialttiimpia eurooppalaisia elokuvia. Tästä kokeilusta ei ole ollut tietoakaan viime vuosina...



Niin ja myös ottaa päähän se, että tässä ollaan tuhoamassa 70mm valmista teatteria.

(The Lukewarm.) ( 3.11.2005 14:15)

Vituttaa toki sekin, ettei kenelläkään tässä maassa ole mitään kiinnostusta elokuvakulttuurin laatuun.

Anyway, tajusin Luken viestiä lukiessani, että oma käyttäytyminen Anttilassa (tai muussa dvd-kaupassa) tai vuokraamossa on vastaavaa kuin "enemmistön" elokuvateatterissa: mennessäni en tiedä mitä aion katsoa. Elokuviin harvemmin tulee mentyä aivan niin, mutta kyllä mun on pakko myöntää, että normaali elokuvateatterissa elokuvan katsomiseni on sitä, että ensin valitaan päivä, sitten teatteriketju jos on sarjalippuja voimassa ja sitten vasta elokuva, jonka alkamisaika on sopiva. Elämä ja valitettavasti työssä käyminen ajavat elokuvavalintojen edelle lukuunottamatta harvoja poikkeuksia, jotka on pakko nähdä ja muut menot sovittaa niihin, mutta esimerkiksi arkiston max. 2 näytöstä ei tähänkään aina riitä.

Eipä noiden yksittäissalien olemassaoloa enää juuri muista. Kävin Bristolissa katsomassa Broken Flowersin, meinasi tosin jäädä väliin koska olin vain Finnkinon sivuilta katsonut alkamisajan ja marssinut Tennispalatsiin. Pienellä spurtilla ehtisin Bristoliin muutaman minuutin myöhässä, just ajoissa näkemään H&M:n viisminuuttisen musavideon. Kyllä taas kannatti pitää kiirettä.

mulle bristol on se teatteri jossa kävn katsomassa isomman luokan viihdettä vaimon kanssa.

esim. joulupäivän perinteinen toimintaleffa: bond, arska tai sorbusten herba on aina tullut tsekattua juuri bristolin parvelta.



ja oikeasti kauhistuttaa tilanne, että kohta helsingissäkin saattaa olla vain yksi tai kaksi multipleksiä eikä sitten mitään muuta.

(The Lukewarm.) ( 3.11.2005 14:15)

Näiden yksinäisten isojen teatterien ongelma on juuri se, että valinnan varaa ei ole.

No tässä olet nimenomaan asian ytimessä. Viestissäsi on pieni sisäinen ristiriita kun toisaalta kritisoit multisaleja mutta toisaalta myönnät että bristolin ongelma on yksisalisuus.



Ei ihmiset sinne tennariin mene sen takia että sieltä saa parempaa popparia kuin bristolista. Kun on 15 leffaa mistä valita on helpompi valita just se elokuva mikä nappaa eli valinta on tällöin nimenomaan suoraan sisältöön liittyvä. Sellainen ajatus että suurin osa ihmisistä valitsisi leffan arpaa heittämällä on paitsi epäuskottava, myös ihmisten aliarvioimista. Suurimmalla osalla yleisöstä elokuvissa käynti sijoittuu tiettyyn aikaväliin Pe-La ‑ilta ihan käytännön syistä, kuten K-mikko totesi. K-mikkokin varmaan funtsii niitä leffoja valitessaan että jahas kukas tämän on tehnyt ja kuka tätä on haukkunut elitistissä ja kuka kehunut. Sikäli homma menee ehkä näin:



– Huomenna voitaisiin mennä leffaan ennen kun lähdetään dokaamaan.

– Joo okei. Mitä siellä pyörii?

– No toi Million Dollar Baby voisi olla hyvä. Ainakin Lukewarm diggasi siitä.



Bristolin ongelma minun mielestäni on se että se vanhastaan oli just sellainen superhittien katsomispaikka no. 1. (Meikä on nähnyt siellä ainakin T2:n.) No nythän on niin että nämä isot blockbusterit ovat just sitä multiplexien peruskauraa. Toisaalta taas Bristol on teatterina aivan liian iso (monessakin mielessä) esittämään pieniä arthouse-elokuva kuten esim. Broken Flowers. Eli siinä on tietynlainen mahdoton yhtälö: kummankaanlainen ohjelmisto ei oikein vedä väkeä.

Mainitsemastasi ristiriidasta: On fakta, että rahan näkökulmasta Bristolin ongelma on valinnanvaran puute. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pitäisin moderneja multipleksejä

elokuville hyvänä, eli että elokuvakulttuuri kukoistaisi tästä näennäisestä valinnan vapaudesta. Se helpottaa ihmisten vapaa-ajan suunnittelua ja tekee elokuviin menemisestä vaivattomampaa. Samalla se kuitenkin sotii kaikkea laatu ajattelua vastaan, koska pidemmän päällehän juuri tällainen sumppuun lykkääminen vain homogenisoi tarjontaa, mikä on mielestäni jo ollut havaittavissa tennarin elinvuosien aikana.

Red Right Hand ( 3.11.2005 16:30)

Bristolin ongelma minun mielestäni on se että se vanhastaan oli just sellainen superhittien katsomispaikka no. 1. (Meikä on nähnyt siellä ainakin T2:n.) No nythän on niin että nämä isot blockbusterit ovat just sitä multiplexien peruskauraa. Toisaalta taas Bristol on teatterina aivan liian iso (monessakin mielessä) esittämään pieniä arthouse-elokuva kuten esim. Broken Flowers. Eli siinä on tietynlainen mahdoton yhtälö: kummankaanlainen ohjelmisto ei oikein vedä väkeä.

Tässä olet asian ytimessä, ja itse asiassa muistan pelänneeni tätä no. 1. paikan menetystä jo silloin kun Tennaria rakennettiin. Mutta en käsitä sitä, miksi Finnkino poisti Bristolista kakkossalin ja jätti ison yksinään. Ei mielestäni olisi myöskään järjetöntä vuorotella kahta eri elokuvaa Bristolin yhdessä salissa saman viikon aikana...

Red Right Hand ( 3.11.2005 13:33)

Onko kukaan edes maininnut tällä foorumilla Dianan Italia-festivaalia joka alkaa huomenna?

Ne kerrat mitä olen viimeaikoina käynyt Bristolissa on teatteri ollut aina noin 2/7 tyhjillään (ilmaisnäytöksiä /ennakkoja lukuunottamatta), joten sinällään uutinen ei ihmetytä. Kauas ollaan tultu tämänkin elokuvateatterin kultaisista vuosista.

En olekaan kuullut uutista vielä. Toisaalta harmillista. Minä olen aina pitänyt Bristolista ja se oli nimenomaan silloin joskus se missä käytiin katsomassa Indyt ja muut tuon ajan hittileffat. Oli kyllä ihan mukava käydä katsomassa siellä nyt Broken Flowers, vaikka leffa sopisikin kieltämättä paremmin johonkin pienempään teatteriin.

Jouni Hokkanen ( 3.11.2005 15:12)

ps.

Andorrassa pidetään uuden indieleffan katselmus Kettupäivät 9.-13.11.

meikä ainakin ryntää to 10. klo 17 animaatio- ja klo 21 musavideonäytökseen.

Off Topic: 3 minuutin sarjassa mukana myös kaksi meidän perheen lyhytelokuvaa: Get A life ja 6M2.

Offtopiccina puffaan vielä Kettupäiviä Andorrassa:

kolmen minsan skaba on aina tsekkaamisen arvoinen.



kandee myös noteerata la 12. marraskuuta hampurin äijien thrash film night..



Ronskeja roskaelokuvia maailmalta suolattuna punkilla musiikilla ja avoimella baarilla!



TRASH NITE –klubi



Vj-show a´la hampurilaiset Axel ja Jürgen

Musiikista vastaavat dj:t Johannes Kostaja ja Lee Roth



Trash Nite–illan aikana pahaa-aavistamattomien katsojien eteen heijastetaan armoton valikoima epämääräisiä hengentuotteita kaikkialta maailmasta. Kyseenalaistamalla kaikki läntisen sivilisaation arvot ja perinteet, nämä leffat tarjoavat kattavan eriskummallinen otoksen 2000-luvun alun elokuvallisista makutottumuksista. Kaukana pahoinvoinnin tuolla puolen, jossain hyvän maun ja soveliaisuuden rajoilla, on tie toiseen maailmaan, jossa elokuvia tuotetaan kellareissa, olohuoneissa tai ulkona puistoissa.



Nämä elokuvantekijät tarjoavat meille keinoja kaihtamatta työnsä mädät hedelmät. Mikään ei ole liian kaunista tai tuoretta säästyäkseen, eikä yhtäkään tabua jätetä särkemättä, kun nämä ilmestyskirjan ratsumiehet lähtevät ristiretkelle moraalia, totuutta ja kauneusihanteita vastaan. Katsojat paiskataan väkivallan ja ulosteiden pohjattomaan kuiluun, syvälle ihmismielen sameisiin vesiin.



Hyvän maun ystävät tulevat pettymään Trash Nite–iltaan. He juovat vaivautuneina liian makeita juomiaan, eivätkä millään voi ymmärtää näkemäänsä. "