Elitistien kaikkien aikojen kauhuelokuvat

Kas tässä nyt täydennetty ja lopullinen lista. The Shiningin puuttuminen aiemmasta versiosta oli kaikkein pahin kardinaalimunaus ja kaiketi nytkin jäi jotain vielä huomioimatta. Se7en liikkuu jo kauhun rajoilla, mutta pistin sen silti mukaan – onhan kyseessä kuitenkin yksi vuosikymmenen hyytävimmistä elokuvista

1. Ridley Scott: Alien (1979)

2. John Carpenter: The Thing (1982)

3. Sam Raimi: The Evil Dead (1981)

4. James Whale: Bride of Frankenstein (1935)

5. John Carpenter: Halloween (1978)

6. Clive Barker: Hellraiser (1987)

7. Shinya Tsukamoto: Tetsuo (1988)

8. Werner Herzog: Nosferatu: Phantom der Nacht (1979)

9. George A. Romero: Dawn of the Dead (1978)

10. Stanley Kubrick: The Shining (1980)

11. Terence Fisher: Dracula: Prince of Darkness (1966)

12. Alejandro Amenábar: The Others (2001)

13. Roy Ward Baker: The Vampire Lovers (1970)

14. Jaume Balagueró: Los Sin nombre (1999)

15. John Carpenter: In the Mouth of Madness (1994)

16. Gore Verbinski The Ring (2002)

17. John Carpenter: Prince of Darkness (1987)

18. Bernard Rose: Candyman (1992)

19. Don Coscarelli: Phantasm (1979)

20. David Lynch: Lost Highway (1997)



EDIT: Listan korjailua -> Phantasm ja Lost Highway sisään Jaws ja Se7en ulos

Tässä äkkiä töissä mietitty lista. Saattaisi snadisti muuttua jos pääsisin elokuvahyllylleni tonkimaan.

Jires: Valerie and her Week of Wonders

Hardy: The Wicker Man

Romero: Dawn of the Dead (orig.)

Roeg: Don't Look Now

Gilling: The Plague of the Zombies

Soavi: Dellamorte Dellamore

Yau: Ebola Syndrome

Hooper: The Texas Chain Saw Massacre

Argento: Suspiria

Martino: All the Colors of the Dark

Romero: Martin

Cronenberg: Shivers

Russel: The Devils

Deodato: Cannibal Holocaust

Haggard: Blood on Satan's Claw

Polanski: Rosemaryn Painajainen

Browning: Freaks

Whale: Bride of Frankenstein

Bava: Lisa and the Devil

Kubrick: The Shining

Marks: JD's Revenge

Ulmer: The Black Cat

Franju: Les yeaux sans visage

Martino:Tutti i colori del buio

Tourneur: Night of the demon

Sasdy: Nothing but the night

Polanski: Le Locataire

Craven: The Hills Have Eyes

Whale: Frankenstein

Kubrick: The Shining

Coppola: Dracula

Russell: Altered states

Murnau: Nosferatu

Mann: Manhunter

Siegel: Invasion of the bodysnatchers

Cronenberg: The Brood

Polanski: Rosemary's baby

Hitchcock: Psycho

Argento: Suspiria

Romero: Dawn of the dead



Kaikki edellämainitut paitsi sävykkäitä kauhuelokuvia, myös hyviä ja mielenkiintoisia elokuvia ylipäänsä. Listalle pääsi lähinnä nokkeluudella ja tunnelmallisuudella.

Argento: Suspiria

Polanski: Le Locataire

Hitchcock: Psycho

Kubrick: Shining

Whale: Bride of Frankenstein

Murnau: Nosferatu

Friedkin: The Exorcist

Polanski: Rosemary´s Baby

Polanski: Repulsion

Roeg: Don´t Look Now

Hooper: The Texas Chain Saw Massacre

Raimi: Evil Dead

Corman: The Masque of the Red Death

Argento: Profondo Rosso

Tourneur: Cat People

Tourneur: I Walked with a Zombie

Dreyer: Vampyr

Zulawski: Possession

Cronenberg: Videodrome

Herzog: Nosferatu

Rajatapauksia sen kummemmin pohtimatta:

Murnau: Faust (1926)

Browning: Freaks (1932)

Tourneur: Cat People (1942)

Laughton: The Night of the Hunter (1955)

Hitchcock: Psycho (1960)

Bava: La Maschera del demonio (1960)

Clayton: The Innocents (1961)

Corman: The Masque of the Red Death (1964)

Bava: Sei donne per l'assassino (1964)

Polanski: The Fearless Vampire Killers (1967)

Romero: Night of the Living Dead (1968)

Russell: The Devils (1971)

Morrissey & Margheriti: Flesh for Frankenstein (1973)

Ibáñez-Serrador: ¿Quién puede matar a un niño? (1976)

Polanski: Le Locataire (1976)

Scott: Alien (1979)

Kubrick: The Shining (1980)

Russell: Gothic (1986)

Siu-Tung: A Chinese Ghost Story (1987)

Yau: Ebola Syndrome (1996)



Parhaat kauhuohjaajat (pikaisen) listauksen perusteella siis: Bava, Polanski & Russell, joilta kaikilta kaksi elokuvaa. Ja 60-luvulla tehtiin parhaat kauhuelokuvat.



Eikö kukaan tosiaan ole nähnyt The Innocents:ia vai miksi ihmeessä se ei päädy muiden listoille? Suunnilleen pelottavin elokuva koskaan.

Deep Red -> Ringu

Das Kabinett des Doktor Caligari (1920)

Häxan (1922)

The Mummy (1932)

Noita Palaa Elämään (1952)

Invaders from Mars (1953)

Les Yeux sans Visage (1959)

Jigoku (1960)

Il Mulino delle Donne di Pietra (1960)

Peeping Tom (1960)

La Frusta e il Corpo (1963)

The Plague of the Zombies (1966)

Viy (1967)

Kaidan Yukionna (1968)

La Vampire Nue (1969)

Le Regine (1970)

Valerie a Týden Divu (1970)

La Rouge aux Lèvres (1971)

Vampyros Lesbos (1971)

Possession (1981)

La Belle Captive (1983)

Evil Dead

Night of the Living Dead

Dawn of the Dead (1978)

The Thing

In the Mouth of Madness

Dog Soldiers

Nightmare on Elm Street

The Exorcist

Psycho

Hellraiser

Bride of Frankenstein

Alien

Rosemary's Baby

The Dead Zone

The Hills Have Eyes

Candyman

The Shining

The Texas Chainsaw Massacre

Wicker Man

The Howling



Evil Deadia en ala selittelemään, se nyt vaan on ollut oman lista kärjesä iät ja ajat. The Shining ja Halloween ovat kummatkin hiukan itsestäänselviä ja ehkä kuluneitakin, eivät enää sillä tavalla kolahda, mutta hyviähän nuo silti ovat. In the Mouth of Madness on suotta aliarvostettu elokuva, siinä on todella hyytäviä kohtia, vaikka edellisestä katselusta on aikaa. The Thing ja Carpenter: 'nuff said. NotLD ja Dawn of the Dead ovat hienoja, ehkä Notld asteen verran jopa parempi. Jo pelkästään alun hautausmaa-kohtaus, jossa zombie näkyy vain taustalla hiippailemassa, nostaa elokuva klassikkojen joukkoon.



The Hills Have Eyessia dumataan joskus aika pahoin, mutta minä pidän. Loppukuva on aivan loistava. TCM hämmensi ensimmäisellä katselukerralla, kun varmasti monen muun tapaan odotin toisenlaista materiaalia, mutta kyllähän se loistavan ahdistava elokuva on. The Howling on paras ihmissusi-elokuva, jonka olen nähnyt, American Werewolf tulee kyllä tiukasti perässä. Rosemary's Babyssa on aivan loistavan vinksahtanut, ahdistunut ja nimenomaan painajaismainen tunnelma. Wickerman pelaa myös tunnelmalla. Elm Street on lapsuuden suosikkeja, mutta kyllä se aika hyvin toimii vieläkin. Psycho on parhautta, vaikka ei Hitchin paras olekaan. The Dead Zone on King-filmatisointien eliittiä. Bride of Frankenstein on parempi kuin Frankenstein, The Mummy oli pahin kilpailija tuon ajan elokuvista. Candyman on 90-luvun kauhuelokuvien parhammistoa selvästi ja Alienista nyt ei ole mitään uutta sanottavaa.



Jos ajatellaan kauhugenreittäin niin vampyyrielokuvat loistavat poissaolollaan, niitä on kiva katsoa, mutta lajityypin elokuvat eivät ole koskaan kolahtaneet aivan täysillä. Prince of Darkness oli listalla, mutta sitten muistin Wicker Manin ja olihan siellä jo Carpenteria tarpeeksi. Uhrilampaita ja Seitsemää en ole koskaan mieltänyt jostain syystä horroreiksi, vaikka hienoja ovat, etenkin Seitsemän.





Edit: Halloween pois, Dog Soldiers tilalle.

Tässä aika nopeasti kyhätty lista:

Hooper: Texas Chain Saw Massacre

Argento: Suspiria

Kubrick: The Shining

Lynch: Eraserhead

Deodato: Cannibal Holocaust

Polanski: Le Locataire

Herzog: Nosferatu

Raimi: Evil Dead

Tsukamoto: Tetsuo

Fisher: Devil Rides Out

Fulci: Beyond

Carpenter: Halloween

Romero: Day of the Dead

Cronenberg: Videodrome

Polanski: Repulsion

Hitchcock: The Birds

Roeg: Don´t Look Now

Wiene: Das Kabinett des Doktor Caligari

Carpenter: The Thing

Waggner: The Wolf Man





Edit. Hellraiser pois, Caligari tilalle.

Antti Lindqvist antoi Thingille * uusimmassa Tv-maailmassa.

Ilja Rautsi (13.10.2005 16:26)

Antti Lindqvist antoi Thingille * uusimmassa Tv-maailmassa.

Ehdin ensin

Oho, no on tuo siinä määrin kiehtova katsantokanta että ansaitsee enemmänkin huomiota...

Wiene: Das Kabinett des Doktor Caligari

Browning: Freaks

Dreyer: Vampyr

Tourneur: I Walked with a Zombie

Powell: Peeping Tom

Hitchcock: Psycho

Romero: Night of the Living Dead

Polanski: Rosemary's Baby

Hooper: The Texas Chain Saw Massacre

Craven: The Hills Have Eyes

Lynch: Eraserhead

Romero: Dawn of the Dead

Russell: Altered States

Kubrick: The Shining

Deodato: Cannibal Holocaust

Carpenter: The Thing

Cronenberg: Videodrome

Romero: Day of the Dead

McNaughton: Henry: Portrait of a Serial Killer

Villaronga: Tras el cristal

Sekalaisessa järjestyksessä 20 iskevintä kauhuelokuvaa.

Dreyer: Vampyr – fantastisimpia, synkimpiä ja aavemaisimpia elokuvia kautta historian. Elokuvan uniikkiutta kuvaa hyvin jakso, jossa päähenkilö 'näkee' oman kuolemansa. Uskomatonta kuvan, varjojen ja kasvojen settiä.



Argento: Suspiria – ehkä täydellisin värien, visuaalisen synkkyyden ja musiikin kollaboraatio. Mahtavia yksityiskohtia kuten alkujakson leikkaukset lähemmäksi levotonta ja öistä vesivirtaa lentokentän kupeessa. Epätodellisen voimakastunnelmainen kauhuelokuva.



Romero: Dawn of the Dead – kriittisen julma ja kliininen allegoria kulutuksesta ja mediasta. Jälleen musiikki tärkeässä osassa.



Hardy: The Wicker Man – rankka kuvaus yhteisön sisällä siinneestä uskonnollisesta fanaattisuudesta. Mieletöntä kuvausta ja jylhyyttä etenkin loppukohtauksessa.



Tourneur: I Walked With a Zombie – aluksi en lämmennyt tälle, mutta hiljalleen yksi ainoa kohtaus palasi uudelleen ja uudelleen mieleeni: kaksi miestä keskellä yötä laivan kannella keskustelemassa kuoleman alituisesta läsnäolosta. Etäällä lentokalat hyppivät, tunnelma on samanaikaisesti lohduton ja toiveikas.



Polanski: Repulsion – klaustrofobinen ja mestarillinen kuvaus mielisairaudesta. Lukuisia kohtauksia joiden iskuvoimalle katsoja ei voi mitään.



Ibáñez-Serrador: ¿Quién puede matar a un niño? – rankka aihe ja hieno toteutus.



Deodato: Cannibal Holocaust – säväyttävää kuvausta ns. sivistyneen ja primitiivisen maailman välille kuvitellusta muurista. Nerokas rakenne, hieno musiikki ja alituisesti ajankohtainen teema.



Sluizer: Spoorloos – arkipäiväinen miljöö ja hahmot tuovat epätodellisen ja psykopaattisen tarinan kiusallisen lähelle. Loppukohtaus mainitaan aina ja täysin aiheesta. Nastya.



Hitchcock: Psycho – pitkään elin näkemättä tätä, minkä jälkeen ei voinut kuin kumartaa elokuvan rakenteellista ja psykologista täydellisyyttä. Ymmärrän täysin niitä joille tämä on yksi ja ainoa kauhuelokuva.



Bava: Lisa & the Devil – mestariohjaajan toistaiseksi säväyttänein elokuva. Tunnelma johtaa asteittain loppukohtauksen peruuttamattomuuteen. Kiehtovan täydellisiä visioita unimaisesta tuonpuoleisesta.



Carter: Rituals – kenties yksi ikävimmin unholaan vajonneita (etenkin näin dvd-aikana) pieniä kauhun mestariteoksia. Toimii hieman samalla psykologisella tavalla kuin Blair Witch Project, katsojalle ei sallita pienintäkään tietoa tai rationaalista aavistusta mikä neljää miestä keskellä korpea vaanii. Tunnelma tiivistyy armottomasti ja lohduttomasti. Hipoo täydellisyyttä.



McNaughton: Henry, Portrait of a Serial Killer – viimeisen 20 vuoden tärkeimpiä elokuvia. Harvoin on psykopaattista mieltä kuvattu näin jäätävällä tuttuudella ja käsityksellä ihmisen perustarpeista. Väkivalta tuntuu entistä julmemmalta, sillä katsoja ei voi väittää Henryä yksipuoliseksi pahikseksi, mihin monet ohjaajat olisivat sortuneet. Mahtava äänimaailma. (jatko-osa on muiden tekemä ja täysin turha.)



Polanski: The Fearless Vampire Killers – tunnelmallisen täydellinen sekoitus pelkoa ja hillitöntä hauskuutta. Upea musiikki ja maailma.



Barilli: Il Profumo della signora in nero – parhaimpia italokauhuja. Vaikea mielisairaus/näkökulma-asetelma sekä bravuurimaista kuvausta alituisesti tihenevissä varjoissa.



Cronenberg: Brood – ohjaaja terävimmillään, henkinen on muuttumassa fyysiseksi.



Roeg: Don't Look Now – tunnelmallinen ja arvaamaton elokuva, jossa hyviä yksityiskohtia ja piinaavan tiukka loppu.



Medak: The Changeling – loistavan rauhallinen ja pelottava kummitustarina.



Kubrick: The Shining – edelleen äärimmilleen pelottava kokonaisuus. Pikkutytöt ja redrum-meininki yksittäisinä detaljeina huippuluokkaa.



Ikeda: Evil Dead Trap – teki ekalla katselulla niin järisyttävän vaikutuksen, että pakko listata vaikka Ringukin tähän kelpaisi. Evil Dead Trapin alkujakso on kohtalaisen 'in your face' ja musiikki huikea. Halliin päästessä piinaava ja skitso tunnelma vain jatkuvat.

Repulsion (1965)

Tutti i colori del buio (1972)

Don't Look Now (1973)

The Exorcist (1973)

The Wicker Man (1973)

Locataire, Le (1976)

Eraserhead (1977)

Suspiria (1977)

Dawn of the Dead (1978)

Halloween (1978)

Invasion of the Body Snatchers (1978)

Cannibal Holocaust (1980)

Casa sperduta nel parco, La (1980)

Paura nella città dei morti viventi (1980)

The Shining (1980)

The Evil Dead (1981)

The Thing (1982)

Henry: Portrait of a Serial Killer (1986)

Near Dark (1987)

Sinnui yauwan (1987)



Puolet noista on tehty 70-luvulla. Muutenkin aikaväli on aika suppea 1965-1987, reilu parikymmentä vuotta. 60-luvulta mukana vain Polanski. Tähän mennessä mainitsemattomia taitavat olla vain Near Dark ja La Casa sperduta nel parco.



Edit: Vaihdoin Rosemary's Babyn toiseen Polanskiin eli Le Locataireen.