Jadesoturi

jussi ( 22.10.2006 14:37)

Laurille vielä: (Viittauksesi Skotlantiin/Highlanderiin) Eikös tuolloin koko leffalta putoaisi pohja pois? Meinaan, käsittääkseni(ja kuten tuotantotiedoissakin mainitaan) Jadesoturin tekemisen villakoiran ydin on ollut tuo kansatieteilijä-kielentutkija Matias Castrenin 1800-luvulla löytämät

Mikä pohja? Se, että Kalevalasta vedetään yhteyksiä kiinalaiseen tarustoon ei ole vielä tarinan aihe (siis dramaturginen pohja) ja kyllä vastaavia epäkiinnostavia yhteyksiä voisi vetää skottilaiseen tai vaikka eestiläiseen tarustoon jos haluaisi – se, perustuvatko ne johonkin kansatieteelliseen tutkimukseen, ei ole mikään fantasiastoorin toimivuuden kriteeri. Joka tapauksessa Jussi missaa pointtini joka on se, että "genre-elokuvana" promotussa Jadesoturissa on todella vähän kiinalaisten elokuvagenrejen omaa ominaissisältöä, minkä takia elokuvan ei-suomalaista mytologiaa voisi vaihtaa kiinalaisesta joksikin toiseksi yhtä iisisti kuin Sedun ravintolan sisustustyyliä.

jussi ( 22.10.2006 14:37)

Ja itse taas koin leffan vuosituhantisen kaipauksen/rakkauden täyttymyksenä, en niinkään angstisena erokuvauksena(tulkintakysymys, myönnän). Joo, olen romanttinen kalkkis, vaikka jo 40+!!!

Tuokin varmaan sanottiin tuotantotiedoissa mutta muista, että toivo muijan tulemisesta takaisin on ihmiskunnan vastainen demoni, Kalevala on maailman surullisin eepos ja jos rakkaudessa menee pieleen niin rituaali-itsemurha on se miehekkäin ratkaisu. Tämä mökötys saa Hymypojankin näyttämään virkistävältä

Tarkoitin "pohja" ‑ilmaisullani koko leffan tekemisen perusideaa eli siis juuri tuota mainittua yhteyttä kiinalaisen ja suomalaisen kansantaruston välillä. Ilman sitä kyseessä olisi ihan joku muu leffa ja jonkun muun tekemä. Tuon yhteyden ympärillehän sitten tekijät ovat kehitelleet tarinansa, dramaturgioineen kaikkineen(ovatko he siinä sitten onnistuneet, on jälleen mielipidekysymys). Tuo wuxia tai kungfu, kumpaa se lieneekin, on mielestäni vain lisämauste ja aika luonnollinen sellainen edellämainitusta tarustoyhteydestä johtuen. Enkä suinkaan missannut pointtiasi, mielestäni oli vain hyvä, ettei tuo kiinalaiselokuvan genre ole tämän enempää leffassa esillä, vaan antamassa vain oman värinsä tuotokseen. Mutta kuten jo aiemmin olen todennut, kyseessähän ei suinkaan ole täydellinen leffa. Napakymppiin osuminen esikoistekijältä olisikin lyönyt todella ällikällä. Se, että leffaa markkinoidaan tietyllä tavalla tietyin sloganein, johtuu tottakai kaupallisuudesta. Markkinamiehethän tiedetään. Kirjoittamani romanttinen ilmaisu ei muuten löydy leffan tuotantotiedoista, ei ainakaan noin ilmaistuna. Koin siis leffan lopputuleman positiivisena(he saivat toisensa, aah). Eikä homma jäänytkään vain toivon asteelle. Kalevala nyt vain sattuu olemaan osa kansanperintöämme, oli se sitten surullinen tai traaginen, sille en voi mitään. Mutta näköjään siitä voi innoituksensa saada.

Ei se kulttuurien välisen kuilun ylittäminen ole aina niin helppoa?

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Jades...a/1135222589230

jussi ( 4.10.2006 08:33)

Kuka saattaisi selluloidille Aino Kallaksen Suden morsiamen?(harras toive)

Tätähän yritti jo 1990-luvulla Ilppo Pohjola. Harmillisesti ei kuitenkaan toteutunut.