Oikeasti olemassa tuntuu olevan ihmisryhmä, joka katsoo kaikki elokuvat sillä asenteella, että ne on tahattoman koomisia ja jonka jälkeen jollekin kananmunalle on suorastaan pakko nauraa. Hatchetin kaikelle naurajat ihmetyttivät, mutteivät ihan niin paljoa kuin se jengi, mikä nauroi Freddy vs Jasonin "huumorille". Ihme sakkia.
Lyhyet kommentit:
Hatchet for the Honeymoon – Epätasainen kokonaisuus, ei parasta Bavaa siis. Ainekset, (tahallinen) huumori ja jännitys, eivät toimineet ihan yhteen. Kuvaus parissa kohtauksessa käsittämättömän hienoa. Siinä olisi tavoitetta jokapäiväisessä elämässä, että voisi ottaa rennosti ja nauttia aamupalansa pihalla mustavalkoisessa puvussa/pyjamassa tyytyväisenä eilisen päivän töihin.
Freddy vs Jason – En tosiaankaan odottanut paljoa tältä. Kungfu ei ole "minun juttuni", joten ennemmin sitten tätä katsomaan. Ronny Yu nyt kuitenkin oli tehnyt mahdottomasta totta ja Child's Play 4:sta ihan hyvän elokuvan, mutta toiste ei salama lyönyt samaan paikkaan tai jotain. Plussaa siitä, että oli yllättävän härski (l. tissejä) ja siitä, että käsikirjoittajatkin olivat tajunneet kuinka typerä koko homma ajatuksenakin oli. Jotkut tietekonematofreddyt ja kaikki muu olikin sitten hirveän huonoa väärällä tavalla.
Cabin Fever – Tiesin odottaa paljon, mutten oikeastaan mitään muuta kuin mökin. Ei mikään pelottava elokuva, mutta hauska ja viihdyttävä. Todella nuorennuttava fiilis kun parissa gore-kohtauksessa tuntuu pahalta ja samaan aikaan voi nauraa koko jutulle. Edellinen samaan pystynyt oli Ichi the Killer, enkä usko tällaisia tulevan kuin kerran vuodessa vastaan jos silloinkaan. Loppukin onnistunut. Jostain syystä tuli Ravenous mieleen...
Tämän jälkeen himaan nukkumaan. HbtC olisi ollut mukava nähdä kankaalta, mutta aina ei voi voittaa.