Fahrenheit 911

Kiinnostaisi tietaa, oliko Kultainen palmu puhtaasti poliittinen kannanotto vai onko leffalla ns. elokuvallisia ansioita.

Imdb:n kommenteista ei oikein ota selkoa, koska suurin osa kommentoijista ei itseasiassa ole nahnyt ko. elokuvaa.

Kallen kommentista päätelleen ranskalaiset vaan halusivat Cannesissa maksaa potut pottuina kun niille vittuillaan niin paljon WWF:ssä.

Jostain luin että juryssä oli neljä amerikkalaista +von Bagh + olisiko ollut Tsui Hark ja muita en muistakaan. Ranskalaisia oli siis juryssä korkeintaan kolme eli selvä vähemmistö, tuskin menee heidän piikkiinsä.

Only one juror, the actress Emanuelle Béart, is a French citizen.

Cannes jury 2004

Artisan (24.5.2004 12:44)

Jostain luin että juryssä oli neljä amerikkalaista +von Bagh + olisiko ollut Tsui Hark ja muita en muistakaan. Ranskalaisia oli siis juryssä korkeintaan kolme eli selvä vähemmistö, tuskin menee heidän piikkiinsä.

Se oli 'vitsi'.

Mulla ei olekaan 'huumorintajua'.

Enemmän kilpailusarjan elokuvia katsoneiden kommenteista ymmärsin, että koko sarja oli aika heikko. Old Boy jäi näkemättä, koska en pitänyt ohjaajan edellisestä enkä jaksanut jonottaa. Kuulemma se oli hyvä. Moottoripyöräpäiväkirjat & Innocence kuulemma myös pätevää kamaa. Assayasia olisin mennyt katsomaan, kunnes eräs ranskalaisista draamoista pitävä henkilö totesi, ettei edes kannata. Mooren "dokkari" on ihan asiallista anti-Bush-sauhuamista, mutta populismi on taas maksimissa eikä käteen jää mitään (vrt Bowling for Columbine, joka on kertovinaan asekulttuurista mutta esittää mielenkiintoisia näkemyksia median luomasta "pelon kulttuurista"). Noh, maanantain klo 16 näytöksen yleisö (vip-henkilöitä kuten Mick Jagger & Angelina Jolie, alan huippuammattilaisia, toimittajia ympäri maailmaa = ei ranskapainotteinen) taputti elokuvalle noin 10-15 kertaa jo sen aikana ja lopussa sitten ne ennätykselliset yli 15 minsaa.

Mooren dokkarin suurin ansio on olla massiivisin yhden ihmisyksilön dumausteos piiiitkään aikaan.

Ihan kelpo ansio. Dumaaminen on mukavaa.

mutta populismi on taas maksimissa eikä käteen jää mitään

Minä näkisin asian ennemminkin niin, että missään Michael Mooren dokumentissa ei ole kyseessä niinkään edes yritys tarjota mitään kokonaiskuvaa ja puolueetonta analyysia mistään tilanteesta vaan tarjota haaste "viralliselle" näkemykselle kulloisestakin aiheesta. Siinä missä virallinen liturgia esittää asiat omalla tavallaan (missä on osa varmasti "oikein" ja osa vääristynyttä), esittää Moore omat elokuvansa lähinnä vastalauseina näille.



Esim. Roger & Me:ssä, joka ei oikeastaa mitenkään eroa Columbinestä, Moore selkeästi tuo esiin kotikaupunkinsa surkean tilanteen, osin tragikoomisen huumorin keinoin: mitä väliä sillä on Flintiläisille, että varmasti General Motorsilla on (pätevät) syynsä siirtää koko tuotanto Meksikoon, kun koko kaupunki kuolee pois. Eli Roger & Me ei ole kartoitus General Motorsin ahdingosta ja sen seurauksista, vaan kartoitus General Motorsin ahdingon seurauksista eräälle kaupungille. Mooren dokumentit ottavat aina vahvasti kantaa, eivätkä esitäkään olevansa koko totuus. Minulle se toimii.



Kuten kaikessa keskustelussa, vaikka tälläisessä foorumikeskustelussakin, osa väittelyn taktiikkaa on polemisointi, dramaattinen liioittelu. Moore käyttää tavallaan samaa asetta elokuvissaan. Tottakai ne myös silloin alistuvat alttiiksi vastahyökkäyksille, mutta niistä huokuu vahvasti se, että ne onkin tarkoitettu enemmänkin haasteiksi kohteilleen kuin lopullisiksi tuomioiksi käsittelemistään asioista.

Elokuvana huonompi kuin Bowling for Columbine ja Roger & Me. Näin vain kolme kilpasarjan elokuvaa mutta selvästi Fahrenheit voitti lähinnä siksi, että kilpailusarja oli tasaisen keskinkertainen. Tarantino olisi halunnut antaa pääpalkinnon Old Boylle, mutta juryn äänestyksessä Moore vei voiton.

Mistähän on opit otettu?

aftonbladet

Kalle Kinnunen (24.5.2004 13:28)

Enemmän kilpailusarjan elokuvia katsoneiden kommenteista ymmärsin, että koko sarja oli aika heikko.

Jotenkin tuollaisen kuvan saa myös Fahreheitille äänensä antaneen Peter Von Baghin "kyllähän se tuosta valikoimasta ykköseksi kelpaa"-kommentista Iltalehdessä.

sorsimus, Fahrenheit poikkeaa aiemmista Mooreista aika paljon. Juuri siksi, ettei käteen jää mitään uutta (ainakaan niille, jotka jo tietävät että Irakin sotaan ei lähdetty ihan OK todistepohjalla). Bush on tyhmä ja ylimielinen ja epäkelpo ja epärehellinen ja saa rahaa sotimisesta ‑todisteluun riittäisi näillä eväin vähempikin aika.

Ei silti, että Fahrenheit olisi huono tai epäviihdyttävä. Se on vain viihdyttävä. Bushille ja syljellään tukkaansa kampaaville (Paul W.) kätyreille on hauska nauraa.

OK, luulen ymmärtäväni yskän. Jään silti mielenkiinnolla odottelemaan. Ehkä tähän palataan vielä...