Videodrome-elokuvan uudelleenkatselu aiheutti totaalisen ahaa-elämyksen sekä moneksi osaksi venähtävän analyysin elokuvasta. Pähkinänkuoressa: Videodrome-signaali vastaa ideolgista sanomaa, joka on piilotettu viestiin/välineeseen. Jos vertailukohta kuulostaa kaukaa haetulta niin Cronenberg sai innoituksen Existenziin islamismi-ideologian aiheuttaman hysterian johdosta. Jutut perustuvat alustavasti Zizekin The Pervert’s Guide to Cinema ja The Pervert’s Guide to Ideology ‑dokkareille, mutta niiden katsominen ei ole välttämätöntä, jos teksti aukee muutenkin. Liitin, pelkkien linkkien sijasta, analyysin ensimmäiset osat foorumille 09.12.2006 (+ pientä editointia). Alkuperäinen blogiteksti löytyy täältä.
Jutut perustuu alustavasti Zizekin The Pervert’s Guide to Cinema ja The Pervert’s Guide to Ideology ‑dokkareille, mutta niiden katsominen ei ole välttämätöntä, jos teksti aukenee muutenkin.
https://www.youtube.com/watch?v=5Ch5ZCGi0PQ
Järkyttää taas tämän päivän uutisotsikoissa (Nizzan iskujen jälkeen), kuinka uutisjutuissa lehdistö ei puhu ideologioista. Vasta n. 50-v vanha islamismi-ideologia on se asia mistä kannattaisi puhua, eikä mistään vuosituhansia vanhoista traditioista tai uskomuksista tai miljardeja vuosia vanhoista geeneistä. Historia todistaa kuinka paljon erilaiset ideologiat on aiheuttanu tuhoa pelkästään 1900-luvulla. Ärsyttää vaan se epäkohta. että mediassa ei osata erottaa ideologiaa ja uskontoa toisistaan. Sitten homma menee vielä niin pitkälle, että on poliittisesti epäkorrektia haukkua ideologiaa, koska sitä pidetään uskonnon asemassa. Kuulostaa hieman kommunismimeiningiltä. Mutta toivottavasti mahdollinen keskustelu ei lähde älyttömälle muslimi-invaasio-raiteille, vaan pysyy Videodromen monitulkinnallisen symboliikan ympärillä.
[hr]
Videodrome ja ideologian riivaamat ihmiset – osa 1
'Videodromea' pidetään nykyään, internetin aikakautena, jopa profeetallisena elokuvana. Pintapuolisesti tarkisteltuna, 'Videodrome' näyttää kritisoivan massamediaa ja seksiä + väkivaltaa yhdistelevää roskaviihdettä. Seuraavassa analyysissä sukelletaan syvemmälle ja osoitetaan, kuinka 'Videodrome' kertoo vertauskuvallisesti viraalisesta ideologiasta, joka kontrolloi ajattelua ja käyttäytymistä.
*
Cronengerg sai idean 'Existenziin' islamismi-ideologian aiheuttaman hysterian johdosta.["I'm feeling a little disconnected from my real life. I'm kinda losing touch with the texture of it.
You know what I mean?
I actually think there is an element of psychosis involved here".]
Mitä ideologia on?
*
yhdistelmä jäykkiä uskomuksia ja kaavoittuneita oppeja. Marxilaisittain ajateltuna, hallitsevalla ideologialla voidaan vaikuttaa ihmisten tapaan elää, toimia ja ajatella. Yleisesti ottaen, "ideologialla tarkoitetaan ajattelua ja toimintaa suuntaavaa aatteiden, katsomusten, arvojen ja normien kokonaisuutta" (Hyrkkänen, 'Aatehistorian mieli' s. 79).*
Normatiivinen ottaa kantaa siihen, miten jotain asioita pitäisi tehdä, miten jotain asioita pitäisi hoitaa ja millaiseen järjestelmään pitäisi pyrkiä."Ideologia on keino oikeuttaa ja rationalisoida vieraantuminen, ylivalta ja riistäminen muuttamalla ihmisajattelun ja kommunikaation muotoa. Kaiken ideologian perusolemus on ihmisen subjektiivisuuden korvaaminen vierailla (tai epätäydellisillä) käsitteillä tai mielikuvilla. Ideologiat ovat teennäisen tietoisuuden järjestelmiä, joissa ihmiset eivät enää näe itseään suoraan subjekteina suhteessaan muuhun maailmaan. Sen sijaan he kokevat itsensä jollain tavoin alisteisina jonkinlaiselle abstraktille taholle tai tahoille, jotka virheellisesti koetaan oikeiksi subjekteiksi tai toimijoiksi maailmassa.”
"Oli abstraktio sitten jumala, valtio, puolue, organisaatio, teknologia, perhe, ihmisyys, rauha, ekologia, luonto, työ, rakkaus tai jopa vapaus; jos se ajatellaan ja esitellään niin kuin se olisi yksilölle vaatimuksia esittävä aktiivinen toimija itsessään, silloin ollaan ideologian ytimessä."
– Jason McQuinn
Ideologinen ajattelu on hankala erotella täysin itsenäisestä ajattelusta, koska molemmat koetaan subjektiivisesti. McQuinn tarkoittaa
"puhtaan subjektiivisella tunteella", kuinka osa itsenäisestä ajattelusta korvaantuu vierailla – ideologian ajamilla – ajatuksilla. Näin ideologia vaikuttaa toiminnallisuuteenkin ja siitä muodostuu vaatimuksia esittävä autonominen entiteetti. Engels kutsuu tätä "
vääräksi tietoisuudeksi":
"Ideologia on nk. ajattelijan luoma prosessi. Tietoisesti, se on totta, mutta kyseessä on väärä tietoisuus. Hän ei tunnista niitä voimia, jotka todella motivoivat häntä, muutoinhan kyseessä ei olisi ideologinen prosessi. Täten hän ymmärtää häntä motivoivat voimansa väärin."
• Friedrich Engels, 1893
Voidaan ajatella, että ideologia on kuulumaton ihmiseen mutta siitä tulee sen ihmisen jatke. Jatkeen voi nähdä, riippuen näkökulmasta, mielen jatkeena [lahjana] tai syöpänä, joka riistää mieltä: pyhä vaate vai autonominen, mielen jyräävä kontrolloimaton vimma. Muodostavatko vapaat radikaalit hyödyllisen mutaation vai syövän, joka kuihduttaa isäntänsä?
Zizek kuvaa ideologiaa näkymättömäksi taustahälyksi, joka määrittelee lauseiden merkitystä ja toimintaa. Se toimii kuten MIT:n kehittelemä Sixth Sense -niminen puettava pienoiskamera, joka heijastaa mille tahansa pinnalle käyttäjän ympäristöön liittyviä tietoja, kuvia ja videoita. Samalla logiikalla selitettynä (jotta vertauskuva sopisi paremmin ’Videodromen’ maailmaan): Ideologia on kuin glassware-sovellus, joka pyörii mielen ja todellisuuden välillä sijaitsevalla transparentilla Google Glass -rajapinnalla. Se projektoi käyttäjälle tietoja ja viestejä automaattisesti niin, että kokemus muuttuu hypertodelliseksi.

Google Glass on puettava näyttölaitteisto älylasien muodossa.
Lasien kanssa yhteensopivat glassware-sovellukset voivat lähettää tietoa
laitteesta ulospäin ja sisäänpäin laitteeseen.
Miten ideologiat tarttuvat?
Ideologian riivaama ihminen toimii ja ajattelee ideologian määrittelemällä tavalla. Ihminen voidaan myös pakottaa toimimaan ja ajattelemaan halutulla tavalla mutta käytännössä suora pakottaminen ei ole tehokasta
*
. Jos ihminen ei tahdo toimia ja ajatella ideologian edellyttämällä tavalla, ideologian omaksuminen on hankalaa. Tartuttavuutta voidaan tehostaa seuraavilla menetelmillä:*
Korean sodassa (julkaistujen asiakirjojen perusteella), Kiinan liittoutuneet sotilaat saivat "käännytettyä kommunisteiksi", 20 000 sotavangeiksi jääneiden jenkkien joukosta, ainoastaan 21 sotilasta. Menetelminä käytettiin: eristämistä, unideprivaatiota, ideologisia oppitunteja jne. Siis perinteistä suoraviivaista vaikuttamista ja kevyttä kiduttamista... ei mitään hirveän radikaalia. Yllättäen huomattiin, että ystävällinen lähestymistapa toimi huomattavasti tehokkaammin, kuin vihamielinen vaikuttaminen.Viestiiin koodattu "toisen tason sanoma":
Sanoman pitää olla mystifoitu, jotta mieli ei vastusta sitä suoriltaan. Yksinkertainen käsky tehoaa harvoin. Viestiin piiloitettu tarkoitus toimii paljon paremmin. TV-ohjelmassa esiintyvä asiantuntija saattaa huomaamattomasti suositella jotain tuotetta tavanomaisen haastattelun ohella – näin suositus tai toteamus ei tunnu suoranaiselta mainokselta, jolloin siihen on helpompi suhtautua totuutena. Toisin sanoen, sopivasti verhottua suositusta ei tule välttämättä kyseenalaistettua, toisin kuin suoranaista mainosta.
Markkinavoimat käyttävät pääosin mystifoituja "toisen tason sanomia" viesteissään. Markkinavoimien tavoitteena on, että aidot mielihalut korvaantuvat teollisilla mielihaluilla, joita teollisuus kykenee tyydyttämään entistä kannattavammin. Esim. kun elimistö vaatii nestettä, käykin niin, että veden sijasta alkaa tekemään mieli kaljaa. Tai jos sokeritasapaino on alhainen, alkaa tekemään mieli hedelmien sijasta hedelmäkarkkeja. Ideologinen "toisen tason sanomaa", mitä markkinointikoneisto tuputtaa salakavalasti, on tyypimmisimmillään "osta tämä niin saat hyvän mielen ja muutut paremmaksi" tyylinen. Vaikka varsinainen tarve ei koskaan täyty, ideologia pysyy. Eikä tarve ole todennäköisesti edes tarpeellinen.
Sosiaalidarvinismi toimii hyvänä esimerkkinä sille, kuinka tieteen varjolla voidaan verhota ideologioita. Siinä Darwinin evoluutioteoria kulkeutuu natsi-ideologian läpi ja mutatoituu tarvittaessa (silloin kun ilmenee keino) perusteettomiksi johtopäätelmiksi. Esim. "Survival of the fittest" ei tarkoita Darwinin mukaan sitä, että "vahvimmat selviytyvät" vaan, että "sopeutumuskykyisimmät selviytyvät" (fittest tarkoittaa mm. sopivinta tai sopeutumiskykyisintä... hyväkuntoisimman lisäksi). Dinosauruksetkin kuolivat sukupuuttoon, vaikka olivat valtavan voimakkaita. Krokotiilit osottautuivat paljon sopeutumiskykysimmäksi, vaikka olivat verraten heikkoja. Kääntämällä päälaelleen yleisen hokeman merkitys, ("vain vahvimmat selviytyvät"), voitiin tukea ja perustella rotujalostusta yms. Valitettavasti kyseessä oleva harjainen johtopäätelmä elää vieläkin vahvasti perusteettomiin uskomuksiin nojaten.
Kiihotus:
Jos ideologia lupaa täyttävänsä kohderyhmänsä tarpeet tai se on erityisen kiehtova, mystifointi ei ole välttämätöntä. Korulaiseet, myytit, musiikit, runoilut ym. erikoistehosteet sen sijaan ovat entistä tarpeellisempia. Vaikka ‑ismejä kannattavat äänekkäät riivatut tietävät tietoisesti elävänsä ideologian pauloissa, se ei haittaa heitä. He tuntuvat saavan huumaavaa nautintoa, kun alistuvat ideologian tahtoon, vaikka tätä ei tyypillisesti tiedosteta. Kiihkomielisyys paistaa silmissäkin, eikä sellaisesta vimmasta ole helppo päästää irti, vaikka kyse olisi niinkin arkisesta asiasta kuin ruokavaliosta. Turhamaiset ja merkityksettömätkin asiat saavat merkityksiä, jotka voivat paisua kontrolloimattomasti myyttisiin mittasuheisiin.
Vastenmielisyys:
Kuvannollisesti voidaan sanoa, että aatteet tarvitsevat sopivat vaattet, etteivät ne torjuunnu kuten alastomat aaveet. Haavemaailman alastomat aaveet ovat selvästi tunnistettavissa sisäisiksi mielikuviksi. Sopivaan asuun (ulkoasuun) verhottuna, ne voivat konkretisoitua ulkoiseen maailmaan. Myös ulkoisten ärsykkeiden kautta kantautuvat alastomat aaveet ovat helppo tunnistaa tyhjiksi korulauseiksi. Mutta Keisarilla on hämmästyttävät vaatteet, kun sitä katsotaan ideologisen linssin läpi. Muuten hän on naurettava alaston irstailija. 'Alastonta lounasta' mukaillen, hienosti koristeltu ruoka-annos herättää houkuttelevia mielikuvia ja päätyy todennäköisemmin suihin, kuin samoista aineksista koostuva paljas mönjä. Jälkimmäsen kohdalla, ruoka nähdään sellaisena kuin mitä se on – sitä itteensä.
Agenda
Max altistuu Videodrome-signaalille, kun radiosignaaleja kaappaava piraatti Harlan näyttää Maxille nauhottamiaan videokasetteja, tekaistun tarinan siivittämänä. Ohjelman nimi on Videodrome. Harlan löysi sen salaisilta taajuuksilta. Ohjelma koostuu yhdessä huoneessa kuvatusta sadomasokistisestä ja shokeeraavasta kuvastosta. Max innostuu siitä – muka ammatillisen kiinnostuksen perusteella. Maxia varoitetaan, että Videodromella on jonkinlainen filosofia [agenda] takanaan . Tämä tekee siitä erityisen vaarallisen:
Tilastollisesti tarkisteltuna, väkivaltaisen ohjelmien katsominen ei lisää väkivaltaista käyttäytymistä. Mutta kun ohjelma yhdistetään aatteellisiin tarkoitusperiin, jäljet voivat olla tuhoisia. Vertailukohtana vaikka Uwe Bollin 'Rampage: Capital Punishment'. Ulkoasultaan, se on kuin pahimmasta Breivikin väkivaltafantasiasta. Mutta se ei tyrkytä mitään filosofiaa. Ideologiseen raamiin puettu karikatyyri vain laukoo pari faktaa. Breivik-tyyliseen ideologiaan yhdistettynä 'Rampage: Capital Punishment' olisi todennäköisesti joko todella vastenmielinen tai todella vahingollinen propagandaelokuva. Vastenmielisyyttä voidaan laskea häivyttämällä "toisen tason sanoma" viestiin, niin kuin Videodrome-ohjelmassa tehdään.
Katodisädelähetystö
Max hallusinoi siitä lähtien, kun hän ensimmäisen kerran altistuu Videodrome-signaalille. Mielikuvitus sekoittuu paikoiteillen täysin todellisuuteen. Max menee etsimään vastauksia Brian Oblivionin "TV-kirkkoon”, joka näyttää nykypäivän netti-kahvilalta.

Kärsivätkö köyhän näköiset asiakkaat köyhästä mielikuvituksesta? Korvaako lähetystö huonon mielikuvituksen hyvillä tv-ohjelmilla?

Bianca O’blivion (Brian O'blivionin tytär). selittää, sairaat ihmiset tarvitsevat annoksen TV:tä parantuakseen:

Not a style but a disease!
O'blivionin toimisto on pullollaan uskonnollista krääsää. Lähetystö suhtautuu mediaan, kuin se olisi väline, jolla pystytään vapahtamaan eksynyt kansa. Median avulla, kansa saadaan kytkettyä määrätynlaiseen – yhteiseen maailmankuvaan [world's mixing board]. Kyseessä on selvästi ideologian ajama, uskonnolliselliseksi verhottu lähetystö. Tämä järjestö pitää omaa näkemystään ylivertaisena muihin nähden.

Tai sitten kyseessä on O'blivionin järjestö on uskonto, joka pyrkii ylläpitämään "informaatiohygienian tasoa", jotta korporaatioiden tuottamat ideologiat eivät tarttuisi niin helposti. McLuhanin mukaan, oraalisesti levinneet traditiot, jotka perustuvat kuulopuheisiin, ovat erittäin alttiita viraaliselle tiedolle. Televisio (sekä nykyään internet) vahvistaa kuulouskomusten leviämistä (kts. McLuhanin Global Village -termi). Netissä (sekä useimmilla TV-kanavilla) informaatiohygienia on olematonta. Jonkun medialikutaito-oppaan voi nähdä tietynlaisena rokotteena tai pidemmälle vietynä, tietynlaisena nykyajan raamattuna (kytkee ihmiset takaisin perinteiseen maailmankuvaan).
[hr]
Videodrome ja ideologian riivaamat ihmiset – osa 2
Analyysin toisessa osassa tarkastellaan 'Videodromen' symboliikkaa ideologiakriittisen linssin läpi.
Mielen sisäinen verkkokalvo
'Videodromessa' sanotaan toistuvasti, että TV-ruutu edustaa verkkokalvoa mielen silmälle [retina of the minds eye]. Jos silmä on ulkoiseen maailmaan kohdistuva aistielin [sensory organ], niin ”mielen silmä” on sisäiseen maailmaan kohdistuva aistielin. Se aistii haaveet, kuvitelmat yms. mielen syövereistä.

Ihmisen verkkokalvo toimii niin, että ympäröivästä maailmasta heijastuva valo piirtyy verkkokalvolle. Valo [näköaistimus] ei tietenkään paista pään sisälle vaan se pysähtyy kalvoon. Siitä eteenpäin, valo ei ole enää valoa, vaan hermoimpulssien välittämää dataa. Impulssit kulkeutuvat talamukseen, jonka jälkeen niistä muodostuu informaatiota. Kun aivot luovat tietoisen aistihavainnon koodatun ärsykkeen sekä tiedostomattomien vaikuttimien perusteella, havainto ei ole enää puhtaan objektiivinen. Informaatio (aivojen prosessoima kokemus) ei ole kirjaimellisesti nähnytkään valoa. Silti, virtuaalinen valo tuntuu niin todelliselta, ettei sitä tunnisteta aivojen tuottamaksi mallinnokseksi.
TV-ruutu edustaa ”mielen silmän verkkokalvoa”, niin kuin 'Videodromessa' toistellaan. Mielen toiminta on pääosin tiedostomatonta, kuten silmänkin toiminta. Lähinnä voidaan kontrolloida, että mihin mieli tai katse kohdistuu (mille kanavalle TV on säädetty?). Tiedostomattomalla mielen tasolla, sisäinen maailma ei ole vielä muodostunut. Ajatukset eivät koostu sanoista eivätkä kuvat ole hahmotettavissa. Kun "aistitun" datan pohjalta muodostuu informaatiota
*
yleisten vaikuttimien perusteella, havainto ei ole enää puhtaan subjektiivinen. Informaatio (aivojen prosessoima kokemus) ei ole edes varsinaisesti lähtöisin omasta mielestä mutta silti se tuntuu oman mielen aikaansaannokselta.*
"in formation" tarkoittaa kirjaimellisesti käännettynä muodostumisprosessissa olemistaAjatellaan TV-ruutua katsojan näkökulmasta: TV-ruutu [the retina of the mind's eye] sijaitsee faktan ja fiktion, toden ja epätoden sekä ulkoisen ja sisäisen välissä. Ruudun edessä sijaitsee faktat, objektiivisuus sekä nk. todellisuus. Ruudun toisella puolella (koneiston sisällä) sijaitsee kuvitelmat ja haaveet, subjektiivisuus sekä epätodellisuus (eräänlainen mielikuvituskanava). Tietoinen kokemus muodostuu sekä simuloidusta ulkomaailmasta että sisäisestä todellisuudesta. ”Ulkoisen maailman” ja ”sisäisen maailman” välille muodostuu kuilu (vaikka molemmat maailmat muodostuvat pään sisällä). Mitä jyrkemmin ulkoinen ja sisäinen havainto on erotettavissa toisistaan, sitä syvempi kuilu. Jos mielikuvitusta ei osaa erottaa todellisuudesta, kuilu on olematon.

Tietoinen kokemus voidaan erotella kahdella tavalla:
Tajunnan sisältö, joko heijastuu ulkomaailmaan (tulkitaan "ulkomaailmaan" kuuluvaksi),
tai tajunnan sisältö ymmärretään kuuluvan "sisäiseen maailmaan".
Max ei enää tajua näiden kahden eroa.
Kuilun sekä ulkoisen ja sisäisen havainnon yhdistelmistä muodostuu eräänlainen syöveri, johon ei voi juurikaan vaikuttaa. Syöveri edustaa "mielen sisäistä verkkokalvoa" [TV-ruutua]. Ammottava kuilu
*
, joka syöpyy muotoonsa sisäisten tai jaettujen abstraktioiden esiehtojen perusteella. Syöveri toimii ideologioiden ym. autonomisten tietorakennelmien myllerryskenttänä.*
Silmä/syöverisymboliikka ilmenee 'Videodromen' myöhemmässä kohtauksessa: Siinä kuulutetaan näyttävästi kliseinen sanonta/slogani "the eyes are the window of the soul". Zizekin näkökulmasta, silmiin tuijottaminen avaa enemmänkin ikkunan katsojan omaan sieluun kuin toisen sieluun. Silmä projektoi takaisin katsojalle häneen itseensä kiinnittyneet käsitykset ja syvimmät mielikuvat, jotka kumpuavat ammottavasta tyhjyydestä, joka sijaitsee silmän keskustassa. Heijastukset, jotka paikkaavat tyhjyyttä, vaikuttavat siltä, kuin ne olisivat lähtöisin toisen henkilön syvimpien sopukoiden sisältä, vaikka ne kumpuavat katsojan omasta päästä.Todellisuus
"Whatever appears on the television screen emerges as raw experience for those who watch it. Therefore, television is reality and reality is less than television." *
– Brian O'blivion
Syövereistä
[TV-ruudusta]muodostuvat projektiot
[whatever appears on the screen]ilmestyvät varsinaiseen kokemukseen/havaintokenttään saumattomasti
[as raw experience]. Näin ollen, projektiot koetaan todellisena
[as reality], jolloin varsinainen todellisuus on vähemmän kuin hypertodellinen versio siitä.
*
Kirjaimellisesti otettuna (quoteen liittyvään ylemmän tulkinnan sijasta), on järjetöntä väittää, että katsoja kokee TV-ohjelmat niin kuin ne olisivat todellisempia kuin todellisuus. Toisaalta, aivojen primitiivisimmät osat (liskoaivot) eivät kykene erottamaan, mikä on todellista ja mikä on epätodellista. Lisäksi, korteksin ja limbisen järjestelmän lamaantuessa, alkukantaisemmat aivojen osat tuottavat hallusinaatioita, joita ei pysty erottamaan todellisuudesta. Delirium tiloissa sekä joissain syvissä transsi- tai hurmostiloissa liskoaivot ovat valloillaan. Näin käy myös mm. aistidepravaatiossa (jolloin tv on kuvainnollisesti suljettuna: kts. talamuksen retrikulaarinen keskus). Mutta harvemmin TV:tä katsellessa.Arthur McLuhanin teorioiden perusteella, viestintäväline on merkittävämpi kuin viesti. 'Videodromen' kielellä, kasetti ja sen kuvasto (se millaisessa sävyssä se esitetään) määrittää harhojen sävyn (miten viesti ilmenee ja vaikuttaa). Videodrome-ohjelmassa sekä propagandassa,
viesti ja väline ovat olemassa vain kiinnittääkseen yleisön huomion ohjelmaan. Mieli voi kehittää – yhdessä viestin/välineen kanssa – sanoman tai merkityksen, joka jää herkästi kyseenalaistamatta.

Kasetti/ohjelma [väline/viesti] välittää katsojalle [tietoiselle mielelle] hallusinaatioita linssin tai kalvon läpi.
Mahdolliset mielipiteet, uskomukset, ideologiat tai asenteet vaikuttavat siihen, missä sävyssä harhat koetaan.
Ideologia on syöpä
"I had a brain tumor
And I had visions
I believe the visions caused the tumor and not the reverse
I could feel the visions coalesce and become flesh
Uncontrollable flesh.
But when they removed the tumor it was called Videodrome.
I was the Videodrome’s first victim."
– Brian O'blivion
Brian O'blivion kertoo, että hänellä oli aivokasvain ja hän kärsi harhoista kunnes kasvain leikattiin irti. Harhoista, jotka sulautuvat todellisuuteen niin, että todellisuus muuttuu niiden vaikutuksesta hallitsemattomasti. Eikä kyseisen typpiset harhat ole ainoastaan psyykkisiä, vaan ovat myös fyysisiä.
Videodrome on siis kirjaimellisesti lähtöisin Brian O’blivionin päästä. Orgaanista kudosta, joka on karannut käsistä kuin tuli. Kiteytyneitä, aivokudokseen muodostuneita konkretisoituneita ajatuksia, jotka ovat lähtöisin hourailusta [harhat aiheuttavat kasvaimen], kuten Brian O’blivion uskoo tai hourailua, joka johtuu mutatoituneen aivokudoksen synnyttämistä ajatuksista [kasvain aiheuttaa harhat], kuten Bianca O’blivion uskoo.
Kun aivosyöpä irroitettiin isännästä, sen nimeksi tuli Videodrome. Ideologia irtoaa kokonaan alkuperäisestä kehyksestä (kehosta), jolloin se on niin autonominen, että sille muodostuu jopa oma nimi. Niin kuin ideologioilla on tapana, Videodrome karkasi Brian O'blivionin kontrollista ja alkoi palvelemaan hämäriä tarkoitusperiä. Lopulta Videodrome tukahdutti O’blivionin.

"When he realised what his partners were going to use it for, he tried to take it away from them and they killed him, quietly."
• Bianca O'blivion
Videodrome-signaali
"I believe that the growth in my head – this head – this one right here. I think that it is not really a tumor... not an uncontrolled, undirected little bubbling pot of flesh... but that it is in fact a new organ... a new part of the brain."
"But the Videodrome signal, the one that does the damage, it can be delivered under a test pattern, anything."

Max syöttää vahingossa (viestintä)välineen itselleen. Välineet toimivat itsen jatkeena.









