Videodrome-elokuva-analyysi ideologiakriittisestä näkökulmasta

Videodrome-elokuvan uudelleenkatselu aiheutti totaalisen ahaa-elämyksen sekä moneksi osaksi venähtävän analyysin elokuvasta. Pähkinänkuoressa: Videodrome-signaali vastaa ideolgista sanomaa, joka on piilotettu viestiin/välineeseen. Jos vertailukohta kuulostaa kaukaa haetulta niin Cronenberg sai innoituksen Existenziin islamismi-ideologian aiheuttaman hysterian johdosta. Jutut perustuvat alustavasti Zizekin The Pervert’s Guide to Cinema ja The Pervert’s Guide to Ideology ‑dokkareille, mutta niiden katsominen ei ole välttämätöntä, jos teksti aukee muutenkin. Liitin, pelkkien linkkien sijasta, analyysin ensimmäiset osat foorumille 09.12.2006 (+ pientä editointia). Alkuperäinen blogiteksti löytyy täältä. 

Jutut perustuu alustavasti Zizekin The Pervert’s Guide to Cinema ja The Pervert’s Guide to Ideology ‑dokkareille, mutta niiden katsominen ei ole välttämätöntä, jos teksti aukenee muutenkin.

https://www.youtube.com/watch?v=5Ch5ZCGi0PQ

Järkyttää taas tämän päivän uutisotsikoissa (Nizzan iskujen jälkeen), kuinka uutisjutuissa lehdistö ei puhu ideologioista. Vasta n. 50-v vanha islamismi-ideologia on se asia mistä kannattaisi puhua, eikä mistään vuosituhansia vanhoista traditioista tai uskomuksista tai miljardeja vuosia vanhoista geeneistä. Historia todistaa kuinka paljon erilaiset ideologiat on aiheuttanu tuhoa pelkästään 1900-luvulla. Ärsyttää vaan se epäkohta. että mediassa ei osata erottaa ideologiaa ja uskontoa toisistaan. Sitten homma menee vielä niin pitkälle, että on poliittisesti epäkorrektia haukkua ideologiaa, koska sitä pidetään uskonnon asemassa. Kuulostaa hieman kommunismimeiningiltä. Mutta toivottavasti mahdollinen keskustelu ei lähde älyttömälle muslimi-invaasio-raiteille, vaan pysyy Videodromen monitulkinnallisen symboliikan ympärillä. 



[hr]

Videodrome ja ideologian riivaamat ihmiset – osa 1

'Videodromea' pidetään nykyään, internetin aikakautena, jopa profeetallisena elokuvana. Pintapuolisesti tarkisteltuna, 'Videodrome' näyttää kritisoivan massamediaa ja seksiä + väkivaltaa yhdistelevää roskaviihdettä. Seuraavassa analyysissä sukelletaan syvemmälle ja osoitetaan, kuinka 'Videodrome' kertoo vertauskuvallisesti viraalisesta ideologiasta, joka kontrolloi ajattelua ja  käyttäytymistä.

Cronenberg on kertonut, että 

'Videodromessa'

 esiintyvän TV-evankelista-tyyppisen professorin, Brian O'blivionin, esikuva on Marshall McLuhan. McLuhanilta on peräisin kuuluisa sanonta: 

”väline on viesti” ("the medium is the message")

.

'Videodrome'

-elokuva välittää erilaisia sanomia (herättää eri tulkintoja), riippuen vastaanottajasta mutta riippumatta sisällöstä. Toinen voi tulkita 

'Videodromen'

 kokonaan eri tavalla. Cronenberg ei välttämättä pyrkinyt tietoisesti välittämään sanomaa, joka on tässä tulkittuna. Käsikirjoitusta työstettiin lennosta, sattumia tapahtuu ja tulkinnanvaraa on paljon. Toisaalta, Cronenbergin

'Existenz' 

toistaa samantyyppisiä teemoja ja vertauskuvia selvästi suoraviivaisemmin

*

. Yhtäläisyyksiä teemaan löytyy myös 

’They Live’

-aurinkolaseista ja mystisestä  

'2001-Avaruusseikkailun'

 monoliittista

’Pontypooliin’

 pikkukaupunkiin ja 

'Brandedin'

-propagandaan asti.

*

 Cronengerg sai idean 'Existenziin' islamismi-ideologian aiheuttaman hysterian johdosta.

["I'm feeling a little disconnected from my real life. I'm kinda losing touch with the texture of it.

You know what I mean?

I actually think there is an element of psychosis involved here".]

Mitä ideologia on?

Ideologia on määritelmältään normatiivinen

*

 yhdistelmä jäykkiä uskomuksia ja kaavoittuneita oppeja. Marxilaisittain ajateltuna, hallitsevalla ideologialla voidaan vaikuttaa ihmisten tapaan elää, toimia ja ajatella. Yleisesti ottaen, "ideologialla tarkoitetaan ajattelua ja toimintaa suuntaavaa aatteiden, katsomusten, arvojen ja normien kokonaisuutta" (Hyrkkänen, 'Aatehistorian mieli' s. 79).

*

 Normatiivinen ottaa kantaa siihen, miten jotain asioita pitäisi tehdä, miten jotain asioita pitäisi hoitaa ja millaiseen järjestelmään pitäisi pyrkiä.

 

"Ideologia on keino oikeuttaa ja rationalisoida vieraantuminen, ylivalta ja riistäminen muuttamalla ihmisajattelun ja kommunikaation muotoa. Kaiken ideologian perusolemus on ihmisen subjektiivisuuden korvaaminen vierailla (tai epätäydellisillä) käsitteillä tai mielikuvilla. Ideologiat ovat teennäisen tietoisuuden järjestelmiä, joissa ihmiset eivät enää näe itseään suoraan subjekteina suhteessaan muuhun maailmaan. Sen sijaan he kokevat itsensä jollain tavoin alisteisina jonkinlaiselle abstraktille taholle tai tahoille, jotka virheellisesti koetaan oikeiksi subjekteiksi tai toimijoiksi maailmassa.”

"Oli abstraktio sitten jumala, valtio, puolue, organisaatio, teknologia, perhe, ihmisyys, rauha, ekologia, luonto, työ, rakkaus tai jopa vapaus; jos se ajatellaan ja esitellään niin kuin se olisi yksilölle vaatimuksia esittävä aktiivinen toimija itsessään, silloin ollaan ideologian ytimessä."

– Jason McQuinn

Ideologinen ajattelu on hankala erotella täysin itsenäisestä ajattelusta, koska molemmat koetaan subjektiivisesti. McQuinn tarkoittaa

"puhtaan subjektiivisella tunteella"

, kuinka osa itsenäisestä ajattelusta korvaantuu vierailla – ideologian ajamilla – ajatuksilla.  Näin ideologia vaikuttaa toiminnallisuuteenkin ja siitä muodostuu vaatimuksia esittävä autonominen entiteetti. Engels kutsuu tätä "

vääräksi tietoisuudeksi

":

"Ideologia on nk. ajattelijan luoma prosessi. Tietoisesti, se on totta, mutta kyseessä on väärä tietoisuus. Hän ei tunnista niitä voimia, jotka todella motivoivat häntä, muutoinhan kyseessä ei olisi ideologinen prosessi. Täten hän ymmärtää häntä motivoivat voimansa väärin."

• Friedrich Engels, 1893

Voidaan ajatella, että ideologia on kuulumaton ihmiseen mutta siitä tulee sen ihmisen jatke. Jatkeen voi nähdä, riippuen näkökulmasta, mielen jatkeena [lahjana] tai syöpänä, joka riistää mieltä: pyhä vaate vai autonominen, mielen jyräävä kontrolloimaton vimma. Muodostavatko vapaat radikaalit hyödyllisen mutaation vai syövän, joka kuihduttaa isäntänsä?


Zizek kuvaa ideologiaa näkymättömäksi taustahälyksi, joka määrittelee lauseiden merkitystä ja toimintaa. Se toimii kuten MIT:n kehittelemä Sixth Sense -niminen puettava pienoiskamera, joka heijastaa mille tahansa pinnalle käyttäjän ympäristöön liittyviä tietoja, kuvia ja videoita. Samalla logiikalla selitettynä (jotta vertauskuva sopisi paremmin ’Videodromen’ maailmaan): Ideologia on kuin glassware-sovellus, joka pyörii mielen ja todellisuuden välillä sijaitsevalla transparentilla Google Glass -rajapinnalla. Se projektoi käyttäjälle tietoja ja viestejä automaattisesti niin, että kokemus muuttuu hypertodelliseksi.

Google Glass on puettava näyttölaitteisto älylasien muodossa.

Lasien kanssa yhteensopivat glassware-sovellukset voivat lähettää tietoa

laitteesta ulospäin ja sisäänpäin laitteeseen.

Miten ideologiat tarttuvat?

Ideologian riivaama ihminen toimii ja ajattelee ideologian määrittelemällä tavalla. Ihminen voidaan myös pakottaa toimimaan ja ajattelemaan halutulla tavalla mutta käytännössä suora pakottaminen ei ole tehokasta

*

. Jos ihminen ei tahdo toimia ja ajatella ideologian edellyttämällä tavalla, ideologian omaksuminen on hankalaa. Tartuttavuutta voidaan tehostaa seuraavilla menetelmillä:

*

Korean sodassa (julkaistujen asiakirjojen perusteella), Kiinan liittoutuneet sotilaat saivat "käännytettyä kommunisteiksi", 20 000 sotavangeiksi jääneiden jenkkien joukosta, ainoastaan 21 sotilasta. Menetelminä käytettiin: eristämistä, unideprivaatiota, ideologisia oppitunteja jne. Siis perinteistä suoraviivaista vaikuttamista ja kevyttä kiduttamista... ei mitään hirveän radikaalia. Yllättäen huomattiin, että ystävällinen lähestymistapa toimi huomattavasti tehokkaammin, kuin vihamielinen vaikuttaminen.

Viestiiin koodattu "toisen tason sanoma":

Sanoman pitää olla mystifoitu, jotta mieli ei vastusta sitä suoriltaan. Yksinkertainen käsky tehoaa harvoin. Viestiin piiloitettu tarkoitus toimii paljon paremmin. TV-ohjelmassa esiintyvä asiantuntija saattaa huomaamattomasti suositella jotain tuotetta tavanomaisen haastattelun ohella – näin suositus tai toteamus ei tunnu suoranaiselta mainokselta, jolloin siihen on helpompi suhtautua totuutena. Toisin sanoen, sopivasti verhottua suositusta ei tule välttämättä kyseenalaistettua, toisin kuin suoranaista mainosta.

Markkinavoimat käyttävät pääosin mystifoituja "toisen tason sanomia" viesteissään. Markkinavoimien tavoitteena on, että aidot mielihalut korvaantuvat teollisilla mielihaluilla, joita teollisuus kykenee tyydyttämään entistä kannattavammin. Esim. kun elimistö vaatii nestettä, käykin niin, että veden sijasta alkaa tekemään mieli kaljaa. Tai jos sokeritasapaino on alhainen, alkaa tekemään mieli hedelmien sijasta hedelmäkarkkeja. Ideologinen "toisen tason sanomaa", mitä markkinointikoneisto tuputtaa salakavalasti, on tyypimmisimmillään "osta tämä niin saat hyvän mielen ja muutut paremmaksi" tyylinen. Vaikka varsinainen tarve ei koskaan täyty, ideologia pysyy. Eikä tarve ole todennäköisesti edes tarpeellinen.
Sosiaalidarvinismi toimii hyvänä esimerkkinä sille, kuinka tieteen varjolla voidaan verhota ideologioita. Siinä Darwinin evoluutioteoria kulkeutuu natsi-ideologian läpi ja mutatoituu tarvittaessa (silloin kun ilmenee keino) perusteettomiksi johtopäätelmiksi. Esim. "Survival of the fittest" ei tarkoita Darwinin mukaan sitä, että "vahvimmat selviytyvät" vaan, että "sopeutumuskykyisimmät selviytyvät" (fittest tarkoittaa mm. sopivinta tai sopeutumiskykyisintä... hyväkuntoisimman lisäksi). Dinosauruksetkin kuolivat sukupuuttoon, vaikka olivat valtavan voimakkaita. Krokotiilit osottautuivat paljon sopeutumiskykysimmäksi, vaikka olivat verraten heikkoja. Kääntämällä päälaelleen yleisen hokeman merkitys, ("vain vahvimmat selviytyvät"), voitiin tukea ja perustella rotujalostusta yms. Valitettavasti kyseessä oleva harjainen johtopäätelmä elää vieläkin vahvasti perusteettomiin uskomuksiin nojaten.

Kiihotus:

Jos ideologia lupaa täyttävänsä kohderyhmänsä tarpeet tai se on erityisen kiehtova, mystifointi ei ole välttämätöntä. Korulaiseet, myytit, musiikit, runoilut ym. erikoistehosteet sen sijaan ovat entistä tarpeellisempia. Vaikka ‑ismejä kannattavat äänekkäät riivatut tietävät tietoisesti elävänsä ideologian pauloissa, se ei haittaa heitä. He tuntuvat saavan huumaavaa nautintoa, kun alistuvat ideologian tahtoon, vaikka tätä ei tyypillisesti tiedosteta. Kiihkomielisyys paistaa silmissäkin, eikä sellaisesta vimmasta ole helppo päästää irti, vaikka kyse olisi niinkin arkisesta asiasta kuin ruokavaliosta. Turhamaiset ja merkityksettömätkin asiat saavat merkityksiä, jotka voivat paisua kontrolloimattomasti myyttisiin mittasuheisiin.

Vastenmielisyys:

Kuvannollisesti voidaan sanoa, että aatteet tarvitsevat sopivat vaattet, etteivät ne torjuunnu kuten alastomat aaveet. Haavemaailman alastomat aaveet ovat selvästi tunnistettavissa sisäisiksi mielikuviksi. Sopivaan asuun (ulkoasuun) verhottuna, ne voivat konkretisoitua ulkoiseen maailmaan. Myös ulkoisten ärsykkeiden kautta kantautuvat alastomat aaveet ovat helppo tunnistaa tyhjiksi korulauseiksi. Mutta Keisarilla on hämmästyttävät vaatteet, kun sitä katsotaan ideologisen linssin läpi. Muuten hän on naurettava alaston irstailija. 'Alastonta lounasta' mukaillen, hienosti koristeltu ruoka-annos herättää houkuttelevia mielikuvia ja päätyy todennäköisemmin suihin, kuin samoista aineksista koostuva paljas mönjä. Jälkimmäsen kohdalla, ruoka nähdään sellaisena kuin mitä se on – sitä itteensä.

 

Agenda

Max altistuu Videodrome-signaalille, kun radiosignaaleja kaappaava piraatti Harlan näyttää Maxille nauhottamiaan videokasetteja, tekaistun tarinan siivittämänä. Ohjelman nimi on Videodrome. Harlan löysi sen salaisilta taajuuksilta. Ohjelma koostuu yhdessä huoneessa kuvatusta sadomasokistisestä ja shokeeraavasta kuvastosta. Max innostuu siitä – muka ammatillisen kiinnostuksen perusteella. Maxia varoitetaan, että Videodromella on jonkinlainen filosofia [agenda] takanaan . Tämä tekee siitä erityisen vaarallisen:

“It has something that you don’t have, Max. It has a philosophy. And that’s what makes it dangerous.”

Tilastollisesti tarkisteltuna, väkivaltaisen ohjelmien katsominen ei lisää väkivaltaista käyttäytymistä. Mutta kun ohjelma yhdistetään aatteellisiin tarkoitusperiin, jäljet voivat olla tuhoisia. Vertailukohtana vaikka Uwe Bollin 'Rampage: Capital Punishment'. Ulkoasultaan, se on kuin pahimmasta Breivikin väkivaltafantasiasta. Mutta se ei tyrkytä mitään filosofiaa. Ideologiseen raamiin puettu karikatyyri vain laukoo pari faktaa. Breivik-tyyliseen ideologiaan yhdistettynä 'Rampage: Capital Punishment' olisi todennäköisesti joko todella vastenmielinen tai todella vahingollinen propagandaelokuva. Vastenmielisyyttä voidaan laskea häivyttämällä "toisen tason sanoma" viestiin, niin kuin Videodrome-ohjelmassa tehdään.

Katodisädelähetystö

Max hallusinoi siitä lähtien, kun hän ensimmäisen kerran altistuu Videodrome-signaalille. Mielikuvitus sekoittuu paikoiteillen täysin todellisuuteen. Max menee etsimään vastauksia Brian Oblivionin "TV-kirkkoon”, joka näyttää nykypäivän netti-kahvilalta.

Kärsivätkö köyhän näköiset asiakkaat köyhästä mielikuvituksesta? Korvaako lähetystö huonon mielikuvituksen hyvillä tv-ohjelmilla?

Bianca O’blivion (Brian O'blivionin tytär). selittää, sairaat ihmiset tarvitsevat annoksen TV:tä parantuakseen:

Not a style but a disease!

O'blivionin toimisto on pullollaan uskonnollista krääsää. Lähetystö suhtautuu mediaan, kuin se olisi väline, jolla pystytään vapahtamaan eksynyt kansa. Median avulla, kansa saadaan kytkettyä määrätynlaiseen – yhteiseen maailmankuvaan [world's mixing board]. Kyseessä on selvästi ideologian ajama, uskonnolliselliseksi verhottu lähetystö. Tämä järjestö pitää omaa näkemystään ylivertaisena muihin nähden. 

Tai sitten kyseessä on O'blivionin järjestö on uskonto, joka pyrkii ylläpitämään "informaatiohygienian tasoa", jotta korporaatioiden tuottamat ideologiat eivät tarttuisi niin helposti. McLuhanin mukaan,  oraalisesti levinneet traditiot, jotka perustuvat kuulopuheisiin, ovat erittäin alttiita viraaliselle tiedolle. Televisio (sekä nykyään internet) vahvistaa kuulouskomusten leviämistä (kts. McLuhanin Global Village -termi). Netissä (sekä useimmilla TV-kanavilla) informaatiohygienia on olematonta. Jonkun medialikutaito-oppaan voi nähdä tietynlaisena rokotteena tai pidemmälle vietynä, tietynlaisena nykyajan raamattuna (kytkee ihmiset takaisin perinteiseen maailmankuvaan).

[hr]

Videodrome ja ideologian riivaamat ihmiset – osa 2

Analyysin toisessa osassa tarkastellaan 'Videodromen' symboliikkaa ideologiakriittisen linssin läpi.

Mielen sisäinen verkkokalvo

'Videodromessa' sanotaan toistuvasti, että TV-ruutu edustaa verkkokalvoa mielen silmälle [retina of the minds eye]. Jos silmä on ulkoiseen maailmaan kohdistuva aistielin [sensory organ], niin ”mielen silmä” on sisäiseen maailmaan kohdistuva aistielin. Se aistii haaveet, kuvitelmat yms. mielen syövereistä.

Ihmisen verkkokalvo toimii niin, että ympäröivästä maailmasta heijastuva valo piirtyy verkkokalvolle. Valo [näköaistimus] ei tietenkään paista pään sisälle vaan se pysähtyy kalvoon. Siitä eteenpäin, valo ei ole enää valoa, vaan hermoimpulssien välittämää dataa. Impulssit kulkeutuvat talamukseen, jonka jälkeen niistä muodostuu informaatiota. Kun aivot luovat tietoisen aistihavainnon koodatun ärsykkeen sekä tiedostomattomien vaikuttimien perusteella, havainto ei ole enää puhtaan objektiivinen. Informaatio (aivojen prosessoima kokemus) ei ole kirjaimellisesti nähnytkään valoa. Silti, virtuaalinen valo tuntuu niin todelliselta, ettei sitä tunnisteta aivojen tuottamaksi mallinnokseksi.

TV-ruutu edustaa ”mielen silmän verkkokalvoa”, niin kuin 'Videodromessa' toistellaan. Mielen toiminta on pääosin tiedostomatonta, kuten silmänkin toiminta. Lähinnä voidaan kontrolloida, että mihin mieli tai katse kohdistuu (mille kanavalle TV on säädetty?). Tiedostomattomalla mielen tasolla, sisäinen maailma ei ole vielä muodostunut. Ajatukset eivät koostu sanoista eivätkä kuvat ole hahmotettavissa. Kun "aistitun" datan pohjalta muodostuu informaatiota

*

 yleisten vaikuttimien perusteella, havainto ei ole enää puhtaan subjektiivinen. Informaatio (aivojen prosessoima kokemus) ei ole edes varsinaisesti lähtöisin omasta mielestä mutta silti se tuntuu oman mielen aikaansaannokselta.

* 

"in formation" tarkoittaa kirjaimellisesti käännettynä muodostumisprosessissa olemista

Ajatellaan TV-ruutua katsojan näkökulmasta: TV-ruutu [the retina of the mind's eye] sijaitsee faktan ja fiktion, toden ja epätoden sekä ulkoisen ja sisäisen välissä. Ruudun edessä sijaitsee faktat, objektiivisuus sekä nk. todellisuus. Ruudun toisella puolella (koneiston sisällä) sijaitsee kuvitelmat ja haaveet, subjektiivisuus sekä epätodellisuus (eräänlainen mielikuvituskanava). Tietoinen kokemus muodostuu sekä simuloidusta ulkomaailmasta että sisäisestä todellisuudesta. ”Ulkoisen maailman” ja ”sisäisen maailman” välille muodostuu kuilu (vaikka molemmat maailmat muodostuvat pään sisällä). Mitä jyrkemmin ulkoinen ja sisäinen havainto on erotettavissa toisistaan, sitä syvempi kuilu. Jos mielikuvitusta ei osaa erottaa todellisuudesta, kuilu on olematon.

Tietoinen kokemus voidaan erotella kahdella tavalla:

Tajunnan sisältö, joko heijastuu ulkomaailmaan (tulkitaan "ulkomaailmaan" kuuluvaksi),

tai tajunnan sisältö ymmärretään kuuluvan "sisäiseen maailmaan".

Max ei enää tajua näiden kahden eroa.

Kuilun sekä ulkoisen ja sisäisen havainnon yhdistelmistä muodostuu eräänlainen syöveri, johon ei voi juurikaan vaikuttaa. Syöveri edustaa "mielen sisäistä verkkokalvoa" [TV-ruutua].  Ammottava kuilu

*

, joka syöpyy muotoonsa sisäisten tai jaettujen abstraktioiden esiehtojen perusteella. Syöveri toimii ideologioiden ym. autonomisten tietorakennelmien myllerryskenttänä.

*

 Silmä/syöverisymboliikka ilmenee 'Videodromen' myöhemmässä kohtauksessa: Siinä kuulutetaan näyttävästi kliseinen sanonta/slogani "the eyes are the window of the soul". Zizekin näkökulmasta, silmiin tuijottaminen avaa enemmänkin ikkunan katsojan omaan sieluun kuin toisen sieluun. Silmä projektoi takaisin katsojalle häneen itseensä kiinnittyneet käsitykset ja syvimmät mielikuvat, jotka kumpuavat ammottavasta tyhjyydestä, joka sijaitsee silmän keskustassa. Heijastukset, jotka paikkaavat tyhjyyttä, vaikuttavat siltä, kuin ne olisivat lähtöisin toisen henkilön syvimpien sopukoiden sisältä, vaikka ne kumpuavat katsojan omasta päästä.

Todellisuus

"Whatever appears on the television screen emerges as raw experience for those who watch it. Therefore, television is reality and reality is less than television." *

 

– Brian O'blivion

Syövereistä

 [TV-ruudusta]

 muodostuvat projektiot 

[whatever appears on the screen]

 ilmestyvät varsinaiseen kokemukseen/havaintokenttään saumattomasti 

[as raw experience]

. Näin ollen, projektiot koetaan todellisena 

[as reality]

, jolloin varsinainen todellisuus on vähemmän kuin hypertodellinen versio siitä.

*

 Kirjaimellisesti otettuna (quoteen liittyvään ylemmän tulkinnan sijasta), on järjetöntä väittää, että katsoja kokee TV-ohjelmat niin kuin ne olisivat todellisempia kuin todellisuus. Toisaalta, aivojen primitiivisimmät osat (liskoaivot) eivät kykene erottamaan, mikä on todellista ja mikä on epätodellista. Lisäksi, korteksin ja limbisen järjestelmän lamaantuessa, alkukantaisemmat aivojen osat tuottavat hallusinaatioita, joita ei pysty erottamaan todellisuudesta. Delirium tiloissa sekä joissain syvissä transsi- tai hurmostiloissa liskoaivot ovat valloillaan. Näin käy myös mm. aistidepravaatiossa (jolloin tv on kuvainnollisesti suljettuna: kts. talamuksen retrikulaarinen keskus). Mutta harvemmin TV:tä katsellessa.

Arthur McLuhanin teorioiden perusteella, viestintäväline on merkittävämpi kuin viesti. 'Videodromen' kielellä, kasetti ja sen kuvasto (se millaisessa sävyssä se esitetään) määrittää harhojen sävyn (miten viesti ilmenee ja vaikuttaa). Videodrome-ohjelmassa sekä propagandassa, 

viesti ja väline ovat olemassa vain kiinnittääkseen yleisön huomion ohjelmaan

. Mieli voi kehittää – yhdessä viestin/välineen kanssa – sanoman tai merkityksen, joka jää herkästi kyseenalaistamatta.

Kasetti/ohjelma [väline/viesti] välittää katsojalle [tietoiselle mielelle] hallusinaatioita linssin tai kalvon läpi.

Mahdolliset mielipiteet, uskomukset, ideologiat tai asenteet vaikuttavat siihen, missä sävyssä harhat koetaan.

Ideologia on syöpä

"I had a brain tumor

And I had visions

I believe the visions caused the tumor and not the reverse

I could feel the visions coalesce and become flesh

Uncontrollable flesh.

But when they removed the tumor it was called Videodrome.

I was the Videodrome’s first victim."

– Brian O'blivion

Brian O'blivion kertoo, että hänellä oli aivokasvain ja hän kärsi harhoista kunnes kasvain leikattiin irti. Harhoista, jotka sulautuvat todellisuuteen niin, että todellisuus muuttuu niiden vaikutuksesta hallitsemattomasti. Eikä kyseisen typpiset harhat ole ainoastaan psyykkisiä, vaan ovat myös fyysisiä.

Videodrome on siis kirjaimellisesti lähtöisin Brian O’blivionin päästä. Orgaanista kudosta, joka on karannut käsistä kuin tuli. Kiteytyneitä, aivokudokseen muodostuneita konkretisoituneita ajatuksia, jotka ovat lähtöisin hourailusta [harhat aiheuttavat kasvaimen], kuten Brian O’blivion uskoo tai hourailua, joka johtuu mutatoituneen aivokudoksen synnyttämistä ajatuksista [kasvain aiheuttaa harhat], kuten Bianca O’blivion uskoo.

Kun aivosyöpä irroitettiin isännästä, sen nimeksi tuli Videodrome. Ideologia irtoaa kokonaan alkuperäisestä kehyksestä (kehosta), jolloin se on niin autonominen, että sille muodostuu jopa oma nimi. Niin kuin ideologioilla on tapana, Videodrome karkasi Brian O'blivionin kontrollista ja alkoi palvelemaan hämäriä tarkoitusperiä. Lopulta Videodrome tukahdutti O’blivionin.

"When he realised what his partners were going to use it for, he tried to take it away from them and they killed him, quietly."

• Bianca O'blivion

Videodrome-signaali

 

"I believe that the growth in my head – this head – this one right here. I think that it is not really a tumor... not an uncontrolled, undirected little bubbling pot of flesh... but that it is in fact a new organ... a new part of the brain."

Brian O’blivion suhtautuu kasvaimeensa aatteellisesti: symbioottisena elimenä eikä syöpänä. Aivojen uutena osana. O'blivion ei usko, että kyseessä on autonominen, mielen toimintaa häiritsevä, hillittömästi pursileva epämuodostuma ["not an uncontrolled, undirected little bubbling pot of flesh"]. Syöpäkin voidaan nähdä hyödyllisenä kehon jatkeena, jos sitä tarkastellaan tietynlaisen ideologisen linssin läpi.

 

"But the Videodrome signal, the one that does the damage, it can be delivered under a test pattern, anything."

 

Bianca O’blivion selventää, että Videodrome-signaali on se, joka aiheuttaa vahingon eikä videokasetti. Toteamuksen ansiosta, 'Videodrome' välttyy väsyneeltä "viestintäväline on pahempi kuin viesti" ‑tyyppiseltä massamediakritiikiltä, vaikka onhan mediassakin vikaa (välittää ja vahvistaa ideologioita jne).

Kasetti edustaa ideologian viestinvälittäjää (viesti/väline). Varsinaista ideologiaa edustaa Videodrome-signaali. Signaali voidaan välittää miten tahansa, eikä se ole riippuvainen varsinaisesta mediasta. Ideologia syötetään huomaamattomasti minkä tahansa rinnalla. Se ei välttämättä vaadi edes varsinaista viestiä tarttuakseen. Sisäistetty ideologia vastaa aivosyöpää. Mutaatio, joka muodostuu mielen ja todellisuuden välisen syöverin kielekkeille.

Max syöttää vahingossa (viestintä)välineen itselleen. Välineet toimivat itsen jatkeena.

Haetko blogisi mainostuksella keskustelua, vai haluatko vain toistaa muiden näkemyksiä ominasi?

Kakihara (15.7.2016 22:24)

Järkyttää taas tämän päivän uutisotsikoissa (Nizzan iskujen jälkeen), kuinka uutisjutuissa lehdistö ei puhu ideologioista.

Ehkä siksi, ettei tähän tapaukseen liittyvästä ideologiasta ole vielä mitään tietoa, mikäli koskaan tulee olemaankaan.

seagull (15.7.2016 23:40)

Haetko blogisi mainostuksella keskustelua, vai haluatko vain toistaa muiden näkemyksiä ominasi?

Kakihara (15.7.2016 22:24)

Järkyttää taas tämän päivän uutisotsikoissa (Nizzan iskujen jälkeen), kuinka uutisjutuissa lehdistö ei puhu ideologioista.

Ehkä siksi, ettei tähän tapaukseen liittyvästä ideologiasta ole vielä mitään tietoa, mikäli koskaan tulee olemaankaan.

Olisin voinut pasteta koko jutun tänne, mutta ajattelin, että linkki on parempi, jos kuvien kanssa ym. ulkoasun säätämisessä menee monta päivää eikä juttu oo ees vielä valmis ja sivuja on kymmeniä. En yritä mainostaa blogia. Ihan vilpittömästi luulen, että kirjotus kiinnostaa jotain elokuvaharrastajia.

Miten niin toistan muiden näkemyksiä ominani? Ei oo tullu itelleni vastaan mitään samanlaista? Tässä ollu monta kk elokuvan edessä pohdiskelua. Mukavaa ollu jne. mutta jotenkin en ymmärrä vastaanottoa mikä siihen kohdistuu, jos ajattelee jakaa pohdinnat muitten kanssa, jotka varmaan kanssa tykkää samasta elokuvasta. Saa lytätä tietty mutta mielummin sisällön perusteella

Mutta siis onko tässä nyt kyse siitä, että joku muukin on jauhanu samat jutut jo läpi?

Mutta siis onko tässä nyt kyse siitä, että joku muukin on jauhanu samat jutut jo läpi?

Zizek, joka taitaa olla pääinnoittajasi.

seagull (16.7.2016 03:03)

Mutta siis onko tässä nyt kyse siitä, että joku muukin on jauhanu samat jutut jo läpi?

Zizek, joka taitaa olla pääinnoittajasi.

Ajatuksena on enemmänkin, että Zizekin Pervert's Guide to Cinema ja Ideology ja Videodrome-juttu täydentää toisiaan. Onhan ensimmäisessä osassa kehotus katsoa kyseiset dokkarit + linkki They Liven aurinkolasiselostukseen.

Videodrome ja ideologian riivaamat ihmiset – osa 3

Barry Convex niminen silmälasikauppias kutsuu Maxin ’Spectacular Optical’ –nimiseen silmälasiliikkeeseen. Convex toimii suurien korporaatioiden ja hallituksen alaisuudessa. Hän tuottaa/välittää aseita ja tietenkin silmälasejea (lasit ovat tietenkin rinnastettavissa ideologisiin linsseihin tai glassware-sovelluksiin). Toisin sanoen, Convex myy vääristäviä ja keinotekoisia näkemyksiä. Convex tarjoutuu auttamaan Maxia analysoimalla Maxin kokemia harhatiloja omituisen kypärän välityksellä.

Videodrome – deleted scene:

”I think that you’ll find a little S&M will be necessary to trigger off a good healthy dose of hallucinations.”

Convex syöttää kypärään S&M-kuvastoa harhatilojen laukaisemiseksi. Hän selittää kuinka väkivallalle altistuminen kiinnittää katsojan huomion sekä altistaa hermoston niin, että videodrome-signaali [ideologia] uppoaa lihaan:

Ylinormaali ärsyke

Tyypillisesti, kun mies näkee isotissisen naisen, tissien ylinormaali koko varmistaa sen, että huomio kiinnittyy niihin vaistomaisesti. Tälläistä ärsykettä kutsutaan ylinormaaliksi ärsykkeeksi. Ylinormaaleja ärsykkeitä käytetään runsaasti markkinoinnissa: esitetään ärsyttäviä, seksikkäitä ja shokeeraavia väriyhdistelmiä sekä kuvioita, jotta kuluttajan huomio kohdistuu haluttuun paikkaan refleksiivisesti. Ylinormaalit ärsykkeet aktivoivat liskoaivoja.

”That dress. It’s very stimulating. And it’s red. You know what Freud would’ve said about that dress.”

Ihmisaivot

Carl Saganin popularisoima kolmiaivoteoria jakaa aivot kolmeen osaan, jotka ovat ihmisaivot, nisäkäsaivot ja liskoaivot. Kortikaalinen osa aivoista (ihmisaivot) ohjaa järkeä, suunnittelua, sanallista kommunikaatiota, malttia yms. ihmisille ominaista toiminnallisuutta. Ihmisaivot ovat kehittyneet vasta myöhäisessä evoluution vaiheessa.

Nisäkäsaivot

Limbinen järjestelmä käsittelee mm. tunteita ja emootioita. Yltyessään kokonaisvaltaiseksi, nisäkäsaivot voivat syrjäyttää korkeammat aivotoiminnot kokonaan.

Kortikaalinen osa ei kommunikoi merkittävästi limbisen järjestelmän kanssa. Mutta limbinen järjestelmä kommunikoi merkittävästi kortikaalisen osan kanssa. Yleiskielellä sanottuna, ajattelu ei juurikaan vaikuta tunteisiin, mutta tunteet vaikuttavat vahvasti ajatteluun.

Mainokset toimivat yleensä käyttäen edellä mainittua mekanismiä. Mainoksen välittämä positiivinen tuntemus yhdistyy perusteettomaan viestiin ja jättää mielikuvan siitä, että tuntuu vielä paremmalta, jos noudatetaan sanomaa (osta, osta). Suosittu markkinointihokema, että ”pyritään tyydyttämään asiakkaan tiedostomaton tarve”. taitaa mennä ennemmin niin päin, että ”pyritään välittämään asiakkaalle keinoteikoinen tarve”. Pyritään syövyttämään asiakkaan lihaan tunne siitä, että tarvitaan jotain. Toisella mallilla selitettynä: mainos välittää tunteisiin vetoavaa ylinormaalia ärsykettä, joka nostaa aivojen tunnekeskusten vireyttä merkittävästi, joka johtaa siihen, että katsoja alkaa tuntea tarvetta tuotteeseen. Tunnereaktio voi johtaa tunteiden sanelemaan sanalliseen perusteluun sitä, kuinka järkevä hankita on, jotta keinotekoinen tarve saadaan tyydytettyä (suspension of disbelief).

Liskoaivot

”That’s why our Videodrome show is so strange. Something to do with the exposure to violence on the nervous system. It opens receptors in brain and spine and that lets the Videodrome signal to sink in”. – Barry Convex

Seksuaaliset kiihokkeet, pelko ja väkivalta aktivoi liskoaivoja. Ne sijaitsevat selkärangan yläpäässä, alueella missä aivot yhdistyvät selkäytimeen [It opens receptors in brain and spine]. Liskoaivot ovat aivojen primitiivisin osa.

Liskoaivoilla on kyky syrjäyttää sekä tunnekeskus, että ajattelukeskus. Ne ohjaavat ”taistele ja pakene” reaktioita sekä refleksiivistä käyttäytymistä. Tällöin hermoston toiminta on tahdotonta ja automaattista (autonomista). Videodromen kielellä, kasetin kuvasto (pelkoa ja kauhua herättävä) määrittää harhojen sävyn (mitä vahvempi shokki, sitä varmemmin se tarttuu). Myllerrys voi johtaa radikaalinkin ideologian sisäistämiseen, jos shokkireaktion aiheuttama oikosulku estää kriittiseen ajattelun.

Muuntunut tajunnantila

”Every effective political ideological symbol or symptom has to rely on this dimension of petrified enjoyment. Of the frozen grimace of the excessive pleasure of pain.” – Zizek

Max vaipuu muuntuneeseen tilaan ruoskimalla televisiota. Tämä kuvastaa ilmeisesti aistiylikuormitusta ("The more you rape their senses, the happier they are” –

Cannibal Holocaustin TV-ohjelmavastaava

). Max siirtyy Videodrome-ohjelman sisälle. Johtoasemaan, josta hän pystyy vaikuttamaan ohjelman kautta todellisuuteen. Pois katsojan asemasta (ruudun edestä) koneiston taakse (passiivisesta seuraajasta aktiiviseksi osallistujaksi). Hermostolliset tulvakanavat aukeavat hiljalleen, mikä tuottaa selittämätöntä nautintoa, joka jyrää aivokuoren toiminnan allensa. Primitiiviset liskoaivot pääsevät hallintaan, jolloin data välittyy ilman, että tietoinen mieli tukkii sitä.

[hr]

Pari asiaa hämää vielä....

Minkä takia Nicki Brand muuttuu Mashaksi (Maxin agentiksi), kun Max ruoskii TV:tä? 

Minkä takia Maxin ase muuttuu välillä normaalin näköiseksi ja välillä se näyttää mutaatiolta?

Liskoaivot

seagull (20.7.2016 22:04)

Liskoaivot

Tyvitumakket tai https://en.wikipedia.org/wiki/Basal_ganglia

"

The triune model of the mammalian brain is seen as an oversimplified organizing theme by some in the field of comparative neuroscience

.

 It continues to hold public interest because of its simplicity. While technically inaccurate as an explanation for brain activity, it remains one of very few approximations of the truth we have to work with: the "neocortex" represents that cluster of brain structures involved in advanced cognition, including planning, modeling and simulation; the "limbic brain" refers to those brain structures, wherever located, associated with social and nurturing behaviors, mutual reciprocity, and other behaviors and affects that arose during the age of the mammals; and the "reptilian brain" refers to those brain structures related to territoriality, ritual behavior and other "reptile" behaviors. The broad explanatory value makes this approximation very engaging and is a useful level of complexity for high school students to begin engaging with brain research.

" - 

https://en.wikipedia.org/wiki/Triune_brain

http://img2-ak.lst.fm/i/u/ar0/8ed0f7440f71436f8097c437e95437ef

Kakihara (20.7.2016 18:48)

 
Minkä takia Maxin ase muuttuu välillä normaalin näköiseksi ja välillä se näyttää mutaatiolta?

Ihan hauskaa analyysia.

Näissä syvemmissä analyyseissä mukaan voisi ottaa vielä elokuvateknisen ulottuvuuden, eli sen miten tarinaa kerrotaan teknisesti ja mitä keinoja tarinan kertominen käyttää välittyäkseen katsojalle. Mihinkään yliopistolliselokuvatutkimukselliseen potaskaan ei sentään tarvitse ryhtyä, mutta se on hyvä tiedostaa, että elokuva tarvitsee joitakin lainalaisuuksia muodostaakseen ymmärrettäviä tarinoita. Maxin ase saattaa elää tässä siirtymätilassa tarinan kerronnan ja sinun tekemäsi analyysin välimaastossa? Muutenkin elokuva taiteena on niin kokonaisvaltaista, että se harvoin saadaan puristettua tulkittavaksi vain yhden ajatusmallin kautta. Näkisin, että tämä ideologiakriittinen näkökulma lähtee liikkeelle reseptiosta, mikä on yksi elokuvatutkimuksen alalaji.

Koko juttuhan taisi saada alkunsa vaan yhdestä ajatuksesta. Siitä minkä takia ISIS-propagandamateriaali on niin julmaa ja karmeeta. Tässä vielä 4. ja (toivottavasti) viimeinen osa:

Ohjelmointi

Maxille paljastuu, että piraatti Harlanilla ja silmälasikauppias Corvexilla on ideologinen tavoite. He haluavat levittää videodrome-signaalia, jotta Pohjois-Amerikasta tulisi taas vahva valtio.

”North America’s getting soft, patrón, and the rest of the world is getting tough. Very, very tough. We’re entering savage new times, and we’re giong to have to be pure and direct and strong, if we’re going to survive them. Now, you and this cesspool you call a television station and your people who wallow around in it, your viewers who watch you do it, they’re rotting us away from the inside. We intend to stop that rot.”

– Harlan

”Open up for me. I’ve got something I want to play for you”

Sekavan ihmettelyn jälkeen, Max sisäistää uuden kasetin, joka ajaa hänet tappamaan yhtiökumppaninsa. Tarkoitus on, että ’Spectacular Optical’ silmälasikorporaatio saa kanavan haltuunsa, lähettääkseen Videodrome-signaalia kansainvälisesti. Onnistuneen yhtiötappamisen jälkeen, Max lähtee tappamaan Bianca O’blivionia.

Words made flesh

”They can program you,

play you like a videotape recorder.

They can make you do what they want.”

– Bianca O’blivion

Bianca aavistaa Maxin aikeet ja laittaa Maxia järkyttävän kasetin pyörimään, jossa Maxin ystävätär tapetaan.

”They killed her, Max. They killed Nicki Brand. She died on Videodrome. They used her image to seduce you but she was already dead. Don’t back away. I stole it from them just for you to see. Videodrome is death.” – Bianca O’blivion

Videodromen termein, kasetin kuvasto määrittää harhojen sävyn. Seuraavaksi, Biancan esittämän ohjelman [ideologian] projektio osoittaa Maxia pistoolilla. Max osoittaa sitä takaisin pistoolilla, jolloin TV-projektio ampuu Maxin pistoolilla, kuin peilikuva, joka vuotaa todellisuuteen. Rajapinta halkeaa. Oikosulku. Ruutu vuotaa kirjaimellisesti verta ja Max havahtuu. Biancalle avautuu tilaisuus tartuttaa Maxiin vastaideologia.

TV:n kuvaruutu heijastaa Maxin rintaan ilmestyneet luodinreiät. Mielikuvitus vaikuttaa todellisuuteen ja todellisuus mielikuvitukseen. Mielen sisäinen verkkokalvo vuotaa.

– It’s always painful to remove the cassette… and change the program. But now that we have… you’ll see that you’ve become something quite different. You’ve become the video word made flesh.

– I am the video word made flesh.

– And now that you are the video word made flesh… you know what you have to do. You’ll turn against Videodrome. You’ll use the weapons they’ve given you to destroy them. Death to Videodrome. Long live the new flesh!

– Death to Videodrome. Long live the new flesh!

”Word made flesh” tarkoittaa, että ajatus konkretisoituu todellisuuteen. Tämä voi olla puhtaasti subjektiivinen ajatus tai jonkin ideologian ajama ajatus. ”Long live the new flesh” huudahdukset vahvistavat, että Maxiin on tarttunut vastaideologia, jonka slogania hän toistelee papukaijamaisesti.

Vastahyökkäys

Max ryhtyy vastahyökkäykseen vastaideologian ajamana, käyttäen vihollisen aseita hyväkseen. Hän löytää ensimmäisenä Harlanin. Harlan vakuuttaa, että Max on ollut erittäin hyödyllinen idiootti. Harlan yrittää ohjelmoida Maxin uudestaan mutta tällä kertaa kasetti näytttää vastenmieliseltä. Max hylkii uutta kasettia kuin tautia.

Marshall McLuhan/Brian O’blivion uskoi, että tiedotusväline muodostaa symbioottisen suhteen viestin kanssa. Maxille paljastuu, että Harlanin syöttämä videokasetti on viestin ja välineen karmea mutaatio. Vastapropagandaa on helposti tunnistettavissa, verrattuna valmiiksi sisäistettyyn propagandaan.

Hylkimisreaktion jälkeen, Max räjäyttää Harlanin kranaattivertauskuvallisesti (heittää kranaatin takasin viholliselle).

”You’ll use the weapons they’ve given you to destroy them.” – Bianca

Lopuksi Max tappaa Barry Convexin juhlatilaisuudessa, muka-kulttuurillisen esityksen siivittämänä.Barry Convex on pullollaan kasvaimia.

Hyödyllinen idiootti

”Videodrome still exists. It’s very big, very complex.

You’ve hurt them but you haven’t destroyed them.

To do that you have to go on to the next phase.”

– Nicki

Max on hoitanut tehtävänsä. Etsintäkuulutettuna sekä ideologian riivaamana, hän päätyy tappamaan itsensä. Hänen aivosyöpä kertoo, että itsemurha toimii transformaationa – siirtymänä seuraavalle tasolle. Tämä on tyypillistä toimintaa mm. tuomiopäivän kulteille. Kun ne ajetaan umpikujaan, seuraajat tappavat itsensä kauniiden korulaiseiden siivittämänä.

Kommunistisissa vallankumouksissa oli tapana tappaa tai vangita kaikki, jotka todellakin uskoivat kommunistiseen ideologiaan, sen jälkeen kun vallankumous oli suoritettu. Muutenhan nämä naiivit idealistit eivät olisi missään nimessä hyväksyneet sortohallitusta, joka ajettiin valtaan teoriassakin epärealistisen ideologian varjolla. Kaikkensa antaneille tovereille annettiin johtoaseman sijasta kuula kalloon. Entinen KGB-agentti, Yuri Bezmenov, selittää prosessin harvinaisen suoraviivaisesti TV-haastattelussa:

–         Griffin: Why is that [idealistically-minded leftists have “to go”]?

–         Bezmenov: Because [laughs] they know too much. Simply, because you see, the useful idiots, the leftists who are idealistically believing in the beauty of [the] Soviet socialist or Communist or whatever system, when they get disillusioned, they become the worst enemies. That’s why my KGB instructors specifically made the point: never bother with leftists. Forget about these political prostitutes. Aim higher.

This was my instruction: try to get into large-circulation, established conservative media; reach filthy-rich movie makers; intellectuals, so-called ‘academic’ circles; cynical, egocentric people who can look into your eyes with angelic expression and tell you a lie. These are the most recruitable people: people who lack moral principles, who are either too greedy or too [much] suffer from self importance. They feel that they matter a lot. These are the people who[m] [the] KGB wanted very much to recruit.

 

 –         Griffin: But to eliminate the others, to execute the others? Don’t they serve some purpose; wouldn’t they be the ones you rely on?

–         Bezmenov: No. They serve [a] purpose only at the stage of destabilization of a nation. For example, your leftists in [the] United States: all these professors and all these beautiful civil rights defenders. They are instrumental in the process of the subversion only to destabilize a nation. When their job is completed, they are not needed any more. They know too much. Some of them, when they get disillusioned, when they see that Marxist-Leninists come to power—obviously they get offended—they think that they will come to power. That will never happen, of course. They will be lined up against the wall and shot.

But they may turn into the most bitter enemies of Marxist-Leninists when they come to power. And that’s what happened in Nicaragua. You remember most of these former Marxist-Leninists were either put [in] prison, or one of them split and now he is working against [the] Sandinistas. It happened in Grenada, when Maurice Bishop was—he was already a Marxist—he was executed by a new Marxist, who was more Marxist than this Marxist.

[The] same happened in Afghanistan, when first there was [Nur Mohammad] Taraki, he was killed by [Hafizullah] Amin, [and] then Amin was killed by Babrak Karmal with the help of [the] KGB. [The] same happened in Bangladesh when [Sheikh] Mujibur Rahman, [a] very pro-Soviet leftist, was assassinated by his own Marxist-Leninist military comrades. It’s the same pattern everywhere. The moment they serve their purpose, all these useful idiots [will] either be executed entirely (or the idealistically-minded Marxist) or exiled, or put in prisons like in Cuba. Many former Marxists are in Cuba—I mean in prison.”

Vallankumousten organisointiryhmät eivät siis välttämättä sisäistä itse sitä ideologiaa, jota he levittävät hyödyllisten idioottien kautta. Näin ideologioita voi käyttää työkaluina: vakuuttamalla muut niin, että he alkavat toimimaan halutulla tavalla mutta varomalla ettei itse usko levitettävään ideologiaan. Harlan vaikuttaa olevan aidosti ideologian riivaama. Piraatit ovat muutenkin tunnetusti ideologisia [“piracy’s never just for the money” – Max]. Barry Convex on sen sijaan liikemies, hänen vakaumuksellisuudesta ei ole varmuutta. Toisaalta hänessä ilmenee kokonainen arsenaali kasvaimia, joten todennäköisesti hän kannattaa useita ideologioita. Max osoittautuu hyödylliseksi idiootiksi, ilmiselvästi. Paljon hyödyllisempi ja tehokkaampi kuin palkattu väki. Nykymaailmassa, ”Video-areenalla” (Global Village), Max varmaankin tehtailisi meemejä (meemit ovat määritelmällisesti propagandaa) vapaaehtoisesti kaiket päivät ja levittäisi niitä sosiaalisessa mediassa [”The battle for the mind of North America will be fought in the video arena” – Brian O’blivion].

Syöveristä kumpuava projektio tappaa itsensä, sitten Max toistaa saman

Vastakkainasettelu

Videodrome näyttää osoittavan, että ideologiaa vastaan hyökkääminen vastakkaisella ideologialla johtaa aggressioon, kärsimykseen tai jopa sotaan, mikä taas vahvistaa ideologioita entisestään. Muutenkin, jyrkkä vastakkainasettelu muodostaa kuilun, joka on otollista maaperää aatteille (siellä missä unelmat kasvavat mutta eivät täyty). Aatteista muodostuu ideologioita (manifestejä), jotka muuttuvat sitä radikaalimmiksi mitä jyrkemmäksi vastakkainasettelu muuttuu. Vastakkainasettelu vahvistuu taas sitä enemmän, mitä radikaalimmaksi ideologia ja sen vastaideologia muuttuvat (esim. valloillaan oleva loputon ”suvakit vs. rasistit” vääntö). Ongelmana on se, että ideologioilla on tapana riistäytyä käsistä. Kukaan ei ole kontrollissa.

Kansallissosialismi-ideologia leimahti siitä, kun kansainväliset pankkikartellit sortivat saksalaisia (rahallisesti). Saksalaisia kuoli joukottain nälkään kaduille. Kansalissosialistit syyttivät juutalaispankkiireita sorrosta. Kansallisosialistisen ideologian mukaisesti, bolshevikit olivat juutalaisten johtamia. Tämä jyrkensi kansallissosialismin ja kommunismin välistä vastakkainasettelua (juutalaisvastaisuus yhdistyi kommunismivastaisuuteen). Kommunismi syttyi, asettamalla porvarit ja talonpojat vastakkain. Väärinajattelijoita (Neuvostoliiton 1918-luvun vallankumouksen jälkeen) lahdattiin tuhansittain tai jopa miljoonittain kaduilla. Radikaali islamismi-ideologia syntyi n. 50v sitten, kun länsimaat sortivat muslimeita (kulttuurillisesti). (Post-)Materialistinen ideologia alkoi jyräämään lähi-idän perinteitä. Sitä ennen (vielä 60-70-luvun taitteessa), afgaanit, irakilaiset sekä iranilaiset naiset kulkivat bikineissä kaduilla. Materialismi sai tuulta purjeisiin henkisen näkemyksen ja tieteellisen näkemyksen vastakkainasettelusta. Jne jne.

Vaikka vasta-ideologian lähtökohdat olisivat kenties hyvät, lopulta lähtökohdat sumentuvat. Hyvä ja paha ovat tietenkin suhteellisiä käsitteitä, riippuu kenen näkökulmasta katsotaan. Mutta kuitenkin, jotta kilpailevat ideologiat voivat selviytyä, niiden pitää olla yhtä haitallisia toisilleen. (ottaen huomioon että ideologiat ovat epäinhimmillisiä entiteettejä, siinä missä korporaatiotkin). Lopulta, ideologioista tulee ikään kuin toistensa peilikuvia.

Totalitäärinen ajattelu

Ideologioita ei voi sensuroida systemaattisesti eikä niiden leviämistä voida estää, paitsi ehkä diktatuureissa. "Väärien ideologioiden” kannattajat tapetaan tai vangitaan ilman armoa. Kun diktaattori tapetaan, vangit ja ääriaatteet päästetään vapaaksi. Kun venäjän tsaari tapettiin, toisinajattelijat päästettiin vapaaksi ja syntyi ennennäkemätön verilöyly. Kun Saddam Hussein ja Gadaffi tapettiin, syntyi kaaos ja verilöyly, joka jatkuu tänäänkin. Syöverissä kyteneet ääriaatteet pamahtavat yhtäkkiä pinnalle.

Länsimaissa eletään nk. vapaan tiedonvälityksen aikakautta. Luulisi että pelkästään Pohjois-Korea-tyylisiset valtiot kykenevät alistamaan koko väestön yhdelle määrätylle ideologialle: vaihtoehdot kukistetaan välittömästi jotta yksi ainoa oikea ideologia kukoistaisi täysillä. Valitettavasti, ideologian riivaama ihminen ei tarvitse valtiollista pakottamista. Hän sensuroi itse itseltään kaiken pois, mikä vastustaa sitä ideologiaa, jota hän kannattaa. Näin käy varsinkin internet-surffaajille. TV-uutisissa (vaikka kuinka paskaa olisivatkin) sentään altistuu tahtomattaan signaaleille, jotka voivat kyseenalaistaa omaa maailmankatsomusta. Netissä, näin ei tapahdu välttämättä koskaan. Riivattu painuu vain niille keskustelufoorumeille ja uutissivustoille, minne samanlaiset ajatusmaailmat kokoontuvat. Lisäksi, joukossa tyhmyys tiivistyy. Ulkopuoliset tolkuttajat leimataan automaattisesti trolleiksi, koska eihän kukaan voi ajatella mitenkään poikkeavasti, muuta kuin piruilumielessä? Puhumattakaan ideologian riivaamista trolleista.

Vastaideologiamanifestaatiota tai diktatuuria toimivampi ratkaisu, käydä tahtoa rajoittavien ym. haitallisten ideologioiden kimppuun on, että opettelee tunnistamaan valloillaan olevat ideologiat. Kun ideologioita alkaa näkemaan joka puolella ja itsessään, niiden pohjalta ei tule toimittua niin herkästi. Eikä niille altistu yhtä herkästi.

seagull (16.7.2016 03:03)

Mutta siis onko tässä nyt kyse siitä, että joku muukin on jauhanu samat jutut jo läpi?

Zizek, joka taitaa olla pääinnoittajasi.

Ai kaikkien analyysien pitäisi keksiä täysin oma konteksti tai muuten toistelee vain muiden juttuja? Kyllähän Zizek itsekin analysoi elokuvia lähes täysin muiden ajatusten kautta (Hegel, Lacan, Freud, Marx, jne.)

Namfoodle (23.7.2016 22:27)

seagull (16.7.2016 03:03)

Mutta siis onko tässä nyt kyse siitä, että joku muukin on jauhanu samat jutut jo läpi?

Zizek, joka taitaa olla pääinnoittajasi.

Ai kaikkien analyysien pitäisi keksiä täysin oma konteksti tai muuten toistelee vain muiden juttuja? Kyllähän Zizek itsekin analysoi elokuvia lähes täysin muiden ajatusten kautta (Hegel, Lacan, Freud, Marx, jne.)

Kyse on lähinnä siitä, että kirjoittaa omin sanoin, eikä vain kopioi.

seagull (23.7.2016 23:37)

Namfoodle (23.7.2016 22:27)

seagull (16.7.2016 03:03)

Mutta siis onko tässä nyt kyse siitä, että joku muukin on jauhanu samat jutut jo läpi?

Zizek, joka taitaa olla pääinnoittajasi.

Ai kaikkien analyysien pitäisi keksiä täysin oma konteksti tai muuten toistelee vain muiden juttuja? Kyllähän Zizek itsekin analysoi elokuvia lähes täysin muiden ajatusten kautta (Hegel, Lacan, Freud, Marx, jne.)

Kyse on lähinnä siitä, että kirjoittaa omin sanoin, eikä vain kopioi.

Kerrotko missä kohtaa "kopioin Zizekin tekstä"? Kyllä, käytin hänen käyttämiä konsepteja, jotka pyrin selittämään perusteellisesti. Käytin silmävertauskuvaa, jonka yhdistin suomalaiseen lovi-mytologiaan. "Uponnut loveen" monta kertaa, että ja Zizekin osoittama symboliikka on aika tuttua ja toimivaa eli kannattaako keksiä pyörää uudestaan? No se, että alkaa tekeen todellisen halun (veden juonti) sijasta jotain muuta on kuin Zizekin Coca Cola kohdasta mutta en nähny tarpeelliseksi tunkea quotee sekaan. Eikä se kai ole niin kauheen omaperäinen ajatus? Markkinoinnissa käytetty jne. Siitä on Engelsin quote, joka kuulostaa paljon paremmalta. Eikä Zizek selittäny mistään Videodromesta. Samat konseptit vaan näky Videodromessa ilmiselvästi. Ideologia-konseptikin on epämääräinen mutta ei mikään omaperäinen. Ergogore-termiä käytetään joissain piireissä mutta mielummin pidän tekstin selkeämpänä. Jollain itse keksityillä konsepteilla, jutusta olis tullu hämärä. Eikä sekään olis ollu mukavaa, jos vaatimuksena olis pistää lukija katsomaan 5h Zizekin selostusta, josta valtaosa on videodromejuttuun liittymätöntä. Silti Pervet's Guidet nähneet varmaan saavat jutusta enemmän irti. Kehotus niiden katsomiseen on 1. osassa ja monta lainausta ja pätkää.

Päämäärä: selittää mahdollisimman selkeästi teoria siitä mitä David Cronenberg saattoi välittää Videodrome-elokuvalla.

Edit: Siis Egregore eikä Ergogore:) Niistä on jauhettu jo ennen kuin (Namfoodlen mainitsemat) kuuluisat filosofit tai psykologit ovat tarttuneet aiheeseen.

Kakihara (25.7.2016 00:20)

Jollain itse keksityillä konsepteilla, jutusta olis tullu hämärä.

No jos ei usko itseensä tai omaan logiikkansa tarpeeksi, niin juttu voi tuntua hämärältä – kenties se sitä lopulta olisi. Kaikki meistä kuitenkin kehittää (")ideologiansa(") palasista, joita omaksumme sieltä täältä yrittäen koostaa näkemyksestämme koherentin kertomuksen. Kirjoitamme kuitenkin juttumme pääasiassa oman logiikkamme mukaan ja täydennämme omia teorioitamme sen mukaan kuinka ne sopivat omaan ideologiaamme, välillä jopa pakottaen teoriat oman ideologiamme sisään ikään kuin sitä palvelemaan. Koetko täten olevasi objektiivinen analysoija, vai noudatatko kenties jotain omaa ideologiaasi, johon lopulta tunnut heikosti uskovan. Koen itse ideologian olevan subjektiivisella tasolla väistämätöntä riippumatta siitä miten näkee elokuvat ja asiat, eikä sitä voi koskaan sivuuttaa täydellisesti. En sano, että analyysisi olisivat huonoja tai "out of place", mutta tulee liiaksi se olo, että puhut kuitenkin pohjimmiltasi muiden suilla. Kuin tekisit kouluun esitelmää, jota et välttämättä ole ihan täysin sisäistänyt vaan joudut turvautumaan kaikissa päätelmissäsi muiden teksteihin. Toki tällä tavalla voi oppia suurempia kokonaisuuksia ja löytää tiedonmurusia matkan varrelta omaa näkemystä täydentäen. On hieman vaikea lukea juttujasi, vaikken ajattelekaan, että kaikki pitäisi keksiä päästään, sillä aina omat päätelmät eivät ole oikeita tai muut ovat jo pureskelleet kaiken kirjoittamasi. Oma teksti on silti monesti tuoreamman tuntuista.

Sinänsä olet ihan oikeilla jäljillä, että koetat löytää mahdollisen totuuden, mikä ei ole huono tavoite ollenkaan. Tämän sanottuani kannustan sinua kuitenkin tekemään siten kuin itse koet oikeaksi, vaikka kritiikkiä kohtaisitkin. Omaperäisyyden löytäminen ei ole mahdotonta, mutta saatanan vaikeaa se on.