Paavo Ihalainen

Samurai Cop (1991)

Ohjaaja:

• Amir Shervan

elokuva arvostelu

Ohjaus: Amir Shervan

Internetin ja YouTuben kaltaisten videopalveluiden ansiosta kökköleffojen kulttimaine saattaa nousta äkistikin arvoon arvaamattomaan. Nopeasti leviävät hölmöimpien kohtausten koosteet herättävät kiinnostusta, jonka ansiosta vuosikausiksi unholaan vajonneet tekijät ja tähdet voivat alkaa elätellä toiveita uudesta renessanssista. The Roomin (2003) tähti Tommy Wiseaukin tienannee oheiskrääsällään melko hyvin, ja hänen mahdolliset uudet elokuvaprojektinsa ovat heti laajalti uutisoituja.

Valokeilaan on nyt sattunut toimintaleffa Samurai Cop vuodelta 1991. Tappava ase ‑sarjaa apinoiva pennibudjetin rikosseikkailu lyö yhteen vakavamielisen mullettimiehen Joe Marshallin (Matt Hannon) ja tämän kepeämmän mustan poliisiparin Frank Washingtonin (Mark Frazer). Näiden tutkimat rikokset Los Angelesissa johtavat japanilaisten rikosperheiden bisneksiin. Nimellisesti pääosassa on lähinnä laatikon muotoisesta päästään tunnettu ö‑luokan näyttelijä Robert Z'Dar, joka esittää elokuvassa yakuzan palkkalistoilla olevaa pahista.

Tunnetuimmassa kohtauksessa kyttäpari tuo takaa-ajossa pahasti käristyneen rikollisen sairaalaan (vaikka ovessa lukee dental office), jossa seksinnälkäinen hoitaja alkaa heti vongata Marshallilta panoa. Samalla Washington vääntelee naamaansa kuunnellessaan neuvotteluja. Hoitsun nopean käsikopelon perusteella Marshallin tykki ei kuitenkaan täytä nymfomaanin standardeja, ja asia jää siihen. Musta mies yrittää selittää olevansa paremmin varusteltu, mutta kukaan ei kuuntele.

Homma on siis tarkoitettu humoristiseksi, vaikka sen tökerö seksistisyys (ja myöhemmin japanilaisia gangstereita puhutellessa ilmikäyvät rasistiset asenteet) tekevät menosta överimpää. Joskus tämä voi toimia (esimerkkinä Traxx, 1988), mutta tässä tapauksessa vain vaihtelevasti. Päätähti Matt Hannon on todennut haastattelussa, että koko elokuva purkitettiin yhdellä otolla per kohtaus, joten hän ei toisinaan malttanut olla improvisoimatta tyhmiä repliikkejä tai hölmöjä ilmeitä.

Mukana on eksploitaatiomittapuulla sopiva määrä seksiä ja väkivaltaa – harmi vain, että kaikki on toteutettu niin vaivaannuttavasti. Samurait eivät Samurai Copiin liity, muutoin kuin Marshallin usealta hahmolta saaman liikanimen myötä. Myötähäpeän huipentumana lopussa nähty katanataistelu on toteutettu kuvaamalla lyönnit todella hitaasti ja nopeuttamalla materiaali jälkituotannossa. Taistelun kuvaaminen tapahtui osissa monen eri kuukauden aikana, mutta tuottajat eivät vaivautuneet kuvaamaan ottoja samassa paikassa, minkä takia taustalla oleva metsä saattaa välillä muuttua kiviseksi erämaaksi. Matt Hannonin tukkakin kasvaa ja lyhenee otosten välissä reilunlaisesti.

Yleensä on hauskempaa löytää älytön sekoiluelokuva itse, eikä kuunnella internetin sanelua. Samurai Copissa on älyttömät hetkensä, mutta koko ajan siltä odottaa täysin aivot sulattavaa mielisairautta, vaikka tarjolla on lähinnä puolihuolimatonta säätämistä. Odotus palkitaan jossain määrin lopun kohtauksessa, jossa läski rikollinen piiloutuu tulitaistelussa ohuen puuntaimen taakse suojaan.

Ohjaaja Amir Shervan sekä Hannon ovat uudelleen löytyneen kulttisuosionsa ansiosta lähteneet ajamaan Samurai Copille jatko-osaa, johon haetaan joukkorahoitusta. Jo epätodellisiin mittasuhteisiin pöhöttynyt Z'Dar on suostunut mukaan – kuten myös Tommy Wiseau.