Jari Mustonen

Troll 2 (1990)

Ohjaaja:

• Claudio Fragasso

elokuva arvostelu

Ohjaus: Claudio Fragasso

Maailma sisältää monia näyttelijän urasta haaveilevia nuorukaisia, jotka elokuvatähteyden sijasta osuivat väärään ensirooliin. Yksi heistä, Darren Ewing, kirosi päiväänsä, jona seisoi kymmenettä tuntia kukkaruukussa ympärillään epämääräinen sekoitus italian‑ ja englanninkielistä puhetta, saamatta lainkaan palkkaa. Kuvattavana oli eräs – myöhemmin elokuvahistorian huonoimmaksi nimetty – lapsuusfantasiaelokuva, joka kertoo utahilaisiksi homomiehiksi naamioituvista pikkupeikoista.

Claudio Fragasson (La casa 5, 1990) yhdessä vaimonsa kanssa ideoima Troll 2 jatkaa siitä mihin muutama vuosi aiemmin valmistunut Troll (1986) lopetti. Ensimmäinen elokuvahan kertoo sympaattisen tarinan muuan peikkokuninkaasta, joka saapuu aarteensa perässä San Franciscoon kiusaamaan isä ja poika Harry Potteria – kyllä, perhe kantaa nimeä Potter – ottamalla omakseen Harry Potterin sisaren Wendy Potterin kehon. Ikään kuin sivutyönä otus lisäksi muuttaa valtaamansa kerrostalon valtaisaksi kasvimaaksi. Trollin mielipuolisimpiin kohtauksiin on aina lukeutunut episodi, jossa joukko The Muppet Showsta (1976) karanneita karvaturreja luikauttaa yhdessä sienen kanssa muusta elokuvasta täysin irrallisen peikkolaulun. Troll 2 jatkaa tästä irrallisuudesta.

Jokin on kuitenkin muuttunut. Nilbogin tuppukylään muuttaneet pikkupeikot eivät enää luikauttelekaan lauluja, vaan naamioituvat vekkulisti ruutupaitoihin ja cowboy-hattuihin pukeutuviksi farmareiksi, jotka syövät pelkkiä vihanneksia. Tositarinan mukaan ajatus käsikirjoituksesta lähti liikkeelle Fragasson vaimolta Rossella Drudilta, hänen kammoksuttuaan ystäviensä kasvissyöntiperiaatteita. Siksi pikkupeikot muuntavat nappaamansa "aidot ihmiset" Trollin tavoin parsakaalivelliksi, jotta voivat syödä. Tarina ei kuitenkaan kerro sitä, miksi Fragasso päätti piristää vaimonsa fantasiaa houkuttelemalla sivurooleihin Utahin pelloilta löytämiään viiksekkäitä miehiä. Nilbogia hallitsevan homoyhteisön keskelle ajaa sitten eräänä päivänä autonsa Waitsin perhe yhdessä nuorimman lapsensa, pikkupeikkoja yli kaiken pelkäävän Joshuan kanssa.

Joshua aavistaa nopeasti, ettei kaikki Nilbogissa ole sitä miltä näyttää. Vanhemmille ja hänen isosiskolleen moiset puheet ovat täyttä puppua. Avukseen Joshua saa vain isoisänsä pirtsakan haamun, jonka neuvoin hän käy taisteluun perheensä puolesta. Hän pelastaa perheensä ensimmäistä kertaa, kun elokuvaa on kulunut kaksikymmentä minuuttia – se tapahtuu kiipeämällä ruokapöydälle ja pissaamalla perheen suihin menossa olevien herkkujen päälle.

Bruno Mattein (Hell of the Living Dead, 1980) kanssa ahkerasti työskenneelle Fragassolle Troll 2 merkitsi unelman tuhoutumista. Tähän johtivat elokuvan saamat murska-arviot ja kehno menestys. Sittemmin vuodet ovat olleet Joshuan tarinalle suotuisampia, ja Troll 2:n kuuluisimpia kohtauksia on katsottu youtubesta miljoonia kertoja. Kaikkein suosituimman kohtauksen, jossa Ewing esittää lyhyen monologinsa:

"They're eating her...
and then they're going to eat me...
OH MY GOD!"

voi nähdä videopalvelussa viidellä eri kielellä (englanti, italia, unkari, ranska, espanja), samoin dupstep-versiona. Läpi kestonsa Troll 2 tuottaakin samankaltaista hämmentävää nautintoa kuin tikun vetäminen irti sormesta. Lapsuusfantasia sekoittuu graafisiin yksityiskohtiin, ihmisten syömisiin ja pikkupojan uhkailuun tavalla, joka on liian hämmentävä aikuisille ja liian pelottava lapsille, jotta elokuvaa voisi kategorisoida kummallekaan yleisölle.

Ideaali tapa saada joukko pellavapäitä itkuun millä tahansa lastenjuhlilla olisikin keittää heille ruoaksi kasviksia ja katsoa ennen ruokailua Troll 2. Toisaalta elokuvaa on vaikea suositella teinien treffileffaksikaan, sillä sen sisältämä rakastelukohtaus maissintähkän kanssa saattaa aiheuttaa identiteettikriisin. Aikuisemman yleisön puolestaan tekee epäluuloiseksi viimeistään Joshualle motivoitu pissakohtaus.

Kiivasluonteisena tunnetun Fragasson puolustukseksi voi vain sanoa, ettei Troll 2 ole lähellekään maailman huonoin elokuva, se on vain läpikotaisin outo visuaalinen taideteos erään avioparin lapsuuden peloista. Viimeisen silauksen lopputuloksella antoi Fragasson ja Drudin kykenemättömyys kertoa yhteisellä kielellä utahilaisille näyttelijöilleen, mitä he milloinkin halusivat.

Troll 2:n saatua orastavaa suosiota, on siihen yritetty vuosien varrella liittää kahtakin kolmatta osaa, Contamination .7 (1990) ja Quest for the Mighty Sword (1990). Ensin mainitussa uhkana ovat puunjuuret. Jälkimmäisessä puolestaan nähdään barbaari nimeltä Ator, joka eksyy Troll 2:n kuvauksista karkuun päässeen pikkupeikon luolaan.

Jonkinlainen huipennus Troll 2:n historiassa koettiin vuonna 2009, kun Joshuaa näytellyt Michael Stephenson käsitteli osallisuuttaan elokuvaan ja sen jälkijättöistä suosiota dokumentissaan Best Worst Movie. Tuskin tulee yllätyksenä, ettei kukaan tuossakaan dokumentissa osaa kertoa, mikä on Troll 2:n ajatus.