Sakari Määttä

Grabbers (Grabbers – huurupiilo, 2012)

Ohjaaja:

• Jon Wright

elokuva arvostelu

Ohjaus: Jon Wright

Irlantilainen Jon Wright (Tormented, 2009) halusi tehdä kotimaahansa sijoittuvan klassisen hirviöelokuvan ja tähän hänelle tarjoutui oivallinen mahdollisuus Kevin Lehanen tarjotessa sopivaa käsikirjoitusta. Lehanen tekstin koukku perustui yhteen erinomaisen hauskaan ideaan, jonka hän sai päähänsä jouduttuaan patikointireissullaan hyttysten ahdistelemaksi. Wright omaksui tarinan ja kampesi mukaan runsaasti vaikutteita omista kauhuelokuvasuosikeistaan.

Wrightin suosikkielokuvien joukosta löytyy varmuudella ainakin Tappajahai (1975), Gremlins – riiviöt (1984), Tremors – väristyksiä (1990), Deep Rising – uhka syvyyksistä (1998) sekä viime vuonna hassuttanut Attack the Block. Grabbers on kauttaaltaan hyväntuulinen kauhukomedia, joka ei niinkään kärsi edellä mainittujen nimikkeiden muistelemisesta, vaan pikemminkin varman päälle pelaavan tuottajakoneiston sanelemasta kliseisyydestä.

Grabbersin pääosassa velmuilee pökkelö sinisilmä Richard Coyle (Pusher, 2012). Hän on Ciarán O'Shea, pahasti alkoholisoitunut pikkukylän poliisi, joka on kadottanut elämänilonsa ja motivaationsa. Ciarán joutuu ryhdistäytymään, kun työpariksi saapuu kaunis ja kokematon, korkeaa moraalia edustava Lisa (Ruth Bradley). Samaan aikaan kuolleita valaita alkaa mystisistä syistä ajautua meren rantaan ja kyläläisiä kadota yksitellen. Asukkaat eivät pienistä hetkahda edes silloin, kun eräs heistä kohtaa oudon otuksen ja vangitsee sen kylpyammeeseensa lemmikiksi. Tämä kaikki on vasta alkusoittoa outojen verenimijävampyyrilonkerohirviökummajaisten hyökkäykselle.

Ciarán ryyppää lähes taukoamatta ja koettaa tehdä vaikutusta Lisaan kylän tapahtumien vyöryessä hitaasti, mutta varmasti kohti odotettua kliimaksia. Vähitellen hirviöiden anatomiasta selviää asioita ja sitä kautta paljastuu myös keino niiden tuhoamiseksi. Elokuvan loppupuoli tuo mieleen Tim Burtonin scifikomedian Mars Attacks! (1996).

Grabbersin efektipuolta kehuttiin FrightFestissä vuolaasti etukäteen, mutta se osoittautui lähinnä räiskyvän tietokonepainotteiseksi hötöksi, joka jää tasoltaan jälkeen vaikkapa The Thingin (1982) uusintaversion (2011) lonkerohirviöefekteistä. Toisaalta suhteellisen pieni 6,5 miljoonan dollarin budjetti huomioiden lopputulosta voi pitää onnistuneena. Grabbers on ensisijaisesti itsetietoinen komedia eikä yritäkään luoda uskottavaa kauhutunnelmaa.