Jetro Suni

David Kushner - Masters of Doom (2003)

kirja arvostelu

Kirjailija: David Kushner

Peliteollisuuden syövereihin sukeltavaa pätevää kirjallisuutta ei ole julkaistu liiaksi. Nyt aivan hiljattain maaliskuussa 2012 julkaistu Rockstar Gamesin Grand Theft Auto ‑pelisaagaan ja sen oheisilmiöihin katseensa kohdistava Jacked innoitti tarttumaan samalla myös kirjailija David Kushnerin varhaisempaan peliaiheiseen historiikkiin Masters of Doom.

Masters of Doom kertoo tarinan yhden pelimaailman merkittävimmän yrityksen, id Softwaren perustajista, kahdesta Johnista (Carmack ja Romero). Jos firman nimi ei syystä tai toisesta suoraan satu sanomaan mitään, niin ehkä pelit kuten Wolfenstein 3D (1992), Doom (1993) ja Quake (1996) saavat kellot aivosynapseissa heläjämään.

Kirjan kerronta on hyvin mukaansatempaavaa ja päähenkilöidensä sielunelämään lähelle sukeltavaa. Johnin ja Johnin elämäntaivalta seurataan aina lapsuudesta saakka, molempien erilaisen, mutta yhtä lailla rikkonaisen perhe-elämän perushaasteista alkaen. Carmackista annetaan kuva äärimmäisen introverttina epäsosiaalisena komerokoodarina, jonka vastakohtana Romero puhkuu ekstroverttiutta ja elämäniloa rock-tähden maneereineen. Tässä tapauksessa vastakohdat kuitenkin täydensivät toisiaan paremmin kuin erinomaisesti Carmackin vastatessa pelimoottoreista ja koodioptimoinnista Romeron samalla keskittyessä pelisuunnitteluun ja hauskanpitoon.

Pelikoodaustaipaleen ja firmavaihdosten (Softdisk, Apogee, id Software, Ion Storm) ohella palstatilaa saavat niin Johnien roolipelisessiot, parisuhdeseikkailut kuin menestyksen mukanaan tuoma normaalia hulppeampi elämä ökytörsäilyineen. Myös Carmackin myöhempien aikojen rakkaaksi muodostuneeseen harrastukseen, pienoisrakettien parissa puuhasteluun, keskitytään antaumuksella.

Masters of Doom kertoo tarinansa aina siihen asti kun Carmackin Doom 3 ‑peliprojekti sai alkunsa (peli valmistui elokuussa 2004, kirjan ensimmäinen painos julkaistiin toukokuussa 2003). Sitä ennen Johnien tiet ehtivät erkaantua jo ensimmäisen Quake-pelin valmistumisen jälkeen 1996, Carmackin jatkaessa id Softwarella Quake II ‑pelin parissa ja Romeron perustaessa Eidos-liitännäisen Ion Storminsa, jonka suojissa sai syntynsä mm. Daikatana, yksi pelialan suurimmista taloudellisista flopeista.

Kirjan kerrontatyyli on hyvin romaanimainen, helppolukuinen ja miellyttävän triviatäyteinen. Kirjoitusprosessivaiheessa Kushner työskenteli tiiviisti yhdessä niin Carmackin kuin Romeron kanssa, jotka toimittivat auliisti arvokkaita vastauksia ja materiaalia kirjaa varten. Muun muassa Wiredin, The New York Timesin ja Rolling Stone ‑lehtien kriitikkona aiemmin työskennellyt Kushner tuntuu tuntevan aiheensa hyvin, joskin asiantuntevampi lukija voi bongata tekstin seasta joitain satunnaisia lapsuksia.

Masters of Doom on kaikille pelialasta ja pelien synnystä kiinnostuneille erittäin suositeltavaa luettavaa.