Jetro Suni

Mitä meistä tuli (What Became of Us, 2009)

Ohjaaja:

• Miika Ullakko

elokuva arvostelu

Ohjaus: Miika Ullakko

Vuoden 2009 loppupuolella valmistunut Mitä meistä tuli on amatöörielokuvaryhmä Misty Friday Filmsin ja nuoren ohjaaja Miika Ullakon toinen kokopitkä teos, joka on sittemmin palkittu ja niittänyt mainetta myös kansainvälisillä festivaaleilla.

Mitä meistä tuli toimii itsenäisenä jatko-osana tekijätiiminsä aiemmalle elokuvalle Graffiti meissä (2006) kierrättäen mukanaan osan edellisen elokuvan näyttelijöistä päähenkilökatraineen. Kärkikolmikko Jake (Miika Ullakko), Erika (Maria Uusikylä) ja Toni (Olli Similä) ovat olleet ystävyksiä jo ala‑asteajoista saakka. Jake ja Erika kärsivät keskenään rakastavaisten normaaleista parisuhdehuolista. Toni taas on ajautunut hetkellisesti eroon muusta joukosta linnareissunsa myötä ja keskittyy haikailemaan kadotetun rakkautensa perään vankilapedissään maaten ja vaaleanpunaista elefanttipehmolelua syleillen. Vankilasta kuitenkin vapaudutaan pikapikaa ja kohta kaverusremppa jo kiirehtiikin kohti yhteistä luokkakokousta. Loppuelokuvan varastaa itselleen sivujuonenoloisena alkanut, mutta pääjuonen päälle armotta puskeva venäläismafiateema.

Mitä meistä tuli yrittää liikaa ja kompastuu yrittäessään omiin jalkoihinsa. Käsikirjoitukseen jää toivomaan merkittävästi enemmän koherenttiutta ja tekijöiltä päättäväisyyttä karsia pois monia vähäpätöisempiä kokonaisuuden kannalta merkityksettömiä asioita. Hahmojen taustoja selitetään tarpeettoman paljon ja pahimmissa tapauksissa selittäminen tapahtuu kuvallisen kerronnan sijaan suoraan kertojaäänen kautta. Pää‑ ja sivuhahmon rajamailla häilyvän Pellen (Jere Laukkanen) pitkälle pohjustettu mielisairaalaosuus jää kokonaisuudesta täysin irralliseksi ja hahmon kriittisyys elokuvan kornin lopun koittaessa on omiaan aiheuttamaan tahatonta huvitusta. Sama kohtalo on ylikäytetyillä hidastuksilla, joiden on ollut mitä ilmeisimmin tarkoitus saada aikaan liikutustunnetiloja, mutta jotka kääntyvät poikkeuksetta sketsinomaisesti itseään vastaan.

Kokonaisuutta ei silti halua täysin tuomita, sillä monet elokuvan yksittäisistä kohtauksista ovat varsin onnistuneita. Keskivaiheen autovarkauskohtaukseen on saatu jopa mukaan hieman oikeaa jännitettä, ja monin paikoin tapahtumien puitteet ja lavasteet toimivat kelvollisesti tarkoitusperiinsä. Myös näyttelijäsuoritusten osalta osa kohtauksista toimii, mutta valitettavan usein näyttelijöitä on vaikea mieltää hahmoiksi, joita nämä yrittävät ilmentää.

Mitä meistä tuli on kieltämättä kunnianhimoinen projekti, mutta lähes kaksituntisena se on armottoman ylipitkä ja aivan liian ympäriinsä hapuileva, jotta katsoja kykenisi saamaan siitä missään vaiheessa kaipaamaansa kunnollista otetta.