Ilja Rautsi

Kamome Diner (Ruokala Lokki, 2006)

Ohjaaja:

• Naoko Ogigami

elokuva arvostelu

Ohjaus: Naoko Ogigami

Viime vuoden R&A ‑festarilla nähdyn sympaattisen lapsuuskuvauksen Yoshino's Barber Shop ohjannut Naoko Ogigami ihastui Suomeen ja päätti sijoittaa seuraavan elokuvansa tänne.

Lopputulos kulkee hyvin samoja episodimaisia latuja kuin tekijänsä edellinen elokuva, eli luvassa on lempeän absurdia komediaa arjen pienistä kummallisuuksista ja ihmisten nyrjähtäneistä erikoisuuksista. Nimen mukaisen ruokalan ympärillä pyörivä tapaus toimii yllättävän hyvin, ottaen huomioon ettei mitään kerrontaa ajavaa draamaa käytännössä löydy lainkaan. Hassut sattumukset kaipaisivat hieman jäsentelyä, ja sisällön heppoisuus korostuu varsinkin loppumetreillä kun toivoisi jotain uutta, mutta luvassa on vain samaa höpsöttelyä. Tästä huolimatta, roolitusta voi vain ihailla näyttelijöiden ulkoisten piirteiden ja elekielen tukiessa täysin komediaa, joka syntyy pitkälti eleistä ja ilmeistä.

Eräänlaisena Suomen matkailumainoksena toimiva elokuva leikittelee hieman kuvalla kaurismäkeläisestä kansasta, joka puhuu vähän mutta juo enemmän. Lievä maagisen realismin vivahde rikkoo luontevasti muuten hyvin arkisen sisällön, tunkeutumatta mitenkään etualalle.

Visuaaliselta puolelta Ruokala Lokki jää latteaksi kuvakerronnan pelatessa ainoastaan funktionaalisella tasolla, eli kaikki ovat kyllä kameran edessä silloin kun pitää tekemässä juuri sitä mitä pitää, mutta elokuvallisuudesta kosahtaa pyöreä nolla, etenkin kun pari käsivarakameralla napattua otosta loksahtavat perin epäluontevasti kokonaisuuteen.

Lopputekstien pyöriessä on kuitenkin rento ja hyväntuulinen olo, eli periaatteessa Ogigami onnistuu tavoitteessaan kertoa, että maailma on kiva paikka elää kun ottaa rennosti.