Aki Kaurismäen itsemurhaa odotellessa

HS linkitti Guardianin Kaurismäki-haastatteluun, jossa suomalainen legenda käyttäytyy kohtalokkaasti, haukkuu Scorsesen amatööriksi, tupakoi ravintolassa kielloista huolimatta.... ja lupaa tappaa itsensä loppujen lopuksi.

http://www.guardian....havre-interview



...mielenkiintoinen hahmo, siitä ei pääse mihinkään.



On vaikea sanoa onko Kaurismäki aidosti maailmantuskaa kokeva ja tuskansa kanssa itsesääliin ja kohtalokkuuteen taipuvainen suomalaisen melankolian äärimmäinen airut; vai egoistinen kusipää, joka nostaa taiteilijaminäänsä jatkuvasti korkealle jalustalle yrittäen peittää heikosti kehittynyttä ja haurasta egoaan jakamillaan tekopyhillä ja kyynisillä lausunnoilla. Vastaus löytynee jostain näiden kahden ääripään välimaastosta. Itse arvostelen intuitioni vasta, kun näen onko hänestä toteuttamaan lupaustaan itsemurhasta vai ei (hidasta itsemurhaa tupakalla ja viinalla ei lasketa).



Toivottavasti äijä ehtii viimeistelemään trilogiansa ennen kuin kohtalokkuus koituu hänen kohtalokseen.

Kaurismäen haastatteluita satunnaisesti seuranneena olettaisin, ettei mies voisi vähempää välittää ns. myyntipuhehaastatteluista. Tämä on hänen tapansa sitten suoriutua/kieltäytyä tehtävästä. Kaurismäki muutenkin taitaa olla niitä taiteilijoita, joiden mielestä teosten pitää puhua puolestaan. Henkilöt niiden taustalla ovat epärelevantteja.

Tämäkin "vähät välittäminen myyntipuhehaastatteluista" sopii hänen imagoonsa. Kuitenkin niistä haastatteluista mitä olen lukenut, mies mielestäni nauttii itsensä ja näkemyksiensä esiintuomista. Hän tuntuu olevan mielellään kyyninen ja synkkä myös parrasvalojen loisteessa.

Toinen ristiriita: Kaurismäki tuo esiin runsaasti sitä, kuinka paljon välittää pienestä ihmisestä, enemmän kuin itsestään... kuitenkin haastattelunkin aikana hän ehtii aiheuttaa pahaa mieltä yhdelle "pienistä" juoksuttaessaan viatonta tarjoilijaa edestakaisin pyytämässä ohjaajamaestroa sammuttamaan tupakkansa. Tarjoilija tuskin on sääntöjä keksinyt, ja hänellä varmasti olisi muutakin kiirettä kuin juosta edestakaisin pyytämässä yhtä viinaan menevää egoistia noudattamaan ravintolan sääntöä. Hän aiheutti varmasti pahaa mieltä, ja empatiaansa osoittaen vielä nauroi päälle. Voisin kuvitella että tämä esimerkki kuvastaa hänen toimintaansa laajemminkin; 1 % ei joudu kohtaamaan Kaurismäen vihaa tai piikkiä, mutta moni pukumiesten kovasti raatavista alemman portaan palkollisista ravintoloissa, hotelleissa jne. joutuu kokemaan tämän kärsivän taiteilijan lähimmäisenrakkauden kaikkein tupakansavuisimmillaan ja viinanhöyryisimmillään.

tarkoittiko tuo 20 vuotta, että puhumatta velipojan kanssa elokuvista kun Mika Kaurismäki on hylännyt tämän leimallisen Kaurismäki-tyylin vähitellen, Zombie ja kummitusjuna oli sitä osastoa vielä juurevasti ja se on tehty juuri 21 vuotta sitten.

Sarjakuvataiteilija Pertti Jarla ei anna armoa.

http://suomenkuvalehti.fi/blogit/tahan-on-tultu/aki-kaurismaki-kannattaa-kuolemantuomiota

Eikös tuo Jarlan Väänäs-lainaus ole Calamari Unionista…?

Ihan hyvä vastaus Jarlalta.

Tiedä sitten oliko tuo Akin lausunto vain jotain humalaista provoilua, mutta en oikein voi arvostaa tuollaista tappamishekumointia.

Jotain suhteellisuudentajua hei

http://suomenkuvalehti.fi/blogit/kuvien-takaa/aki-kaurismaen-kohuhaastattelu-kauas-trollit-karkaavat

Kaurismäkihän ei koskaan selittele jälkikäteen sanomisiaan tai yritä kuitata niitä huumorilla. Selittelijöitä ja muita pehmittelijöitä löytyy aina muualta. "Hei se on vaan taiteilija, ei sitä pidäkään ottaa vakavissaan."

Hmmm...

Young Hova ( 8.4.2012 00:54)

Jotain suhteellisuudentajua hei



http://suomenkuvaleh...ollit-karkaavat

Onhan se kieltämättä noinkin eikä AK:n jutuista sinänsä pidä mitään härkää tehdä.