Kotimaiset mukavat 2012

Juuri päättyneestä kotimaisten elokuvien vuodesta ei kyllä jäänyt paljon mitään mieleen, ja

köykäiset katsojaluvut osoittavat ettei jäänyt monelle muullekaan. Vuosi 2012 on jo nyt kiinnostavampi. Tarjonta ei ole pelkkien Vares-purilaisten varassa, vaan asiallisia nimikkeitä on ihan kivasti.

http://www.ses.fi/fi/ajankohtaista.asp



20.1.2012 Rat King

Petri Kotwica on tehnyt vain hyviä elokuvia. Tämä uusi voi olla myös hyvä genrekuva tai sitten 2010-luvun Hymypoika (pornon sijasta pelaaminen tuhoaa sukupolvemme!)



2.3.2012 Tähtitaivas talon yllä

Saara Cantell ohjasi vuoden 2009 parhaan kotimaisen Kohtaamisia, joten tämäkin on must see.



16.3.2012 Sinivalkoinen valhe

Arto Halosen dokumentti suomalaisen urheilun suurimmasta kansallisesta kusetuksesta.



23.3.2012 Taistelu Näsilinnasta

Suomalainen sotaelokuva – with a twist. Eikä onneksi mitään Kiitos 1939-45 ‑kamaa.



4.4.2012 Iron Sky

Oli valmis elokuva sitten mitä tahansa, niin hyvä silti että se lopulta tulee.



17.8.2012 Miss Farkku-Suomi + 28.12.2012 Vuonna 85

Tuplafeature Kauko Röyhkää ja Timo Koivusaloa. Punk-77 vs. kasarimanserokki. Valitse puolesi!



24.8.2012 Tie pohjoiseen

Samuli Edelmann esittää Vesa-Matti Loirin poikaa. Obvious, really.



Ja sitten on Risto Räppääjä ja Niko ‑franchisen uudet osat sekä modernin klassikkoromaanin elokuvaversio – ei Puhdistus vaan Juoppohullun päiväkirja.



Mutta missä on Mannerheim?

Vuosaari vaikuttaa lupaavalta.

Oliko Varastosta jo keskustelua viime vuoden topicissa? Aika hyviä arvioita, onko joku nähnyt?

24.2.2012 Kulman pojat on kiinnostava kaikille alasarjajalkapalloa seuranneille ja siinä maailmassa eläneille.

Hiljaisuus on kuulemma hyvä. Onko kukaan nähnyt?

Kalle ainakin.

Turku ja Vares on

niin mennyttä kautta.

http://elavienkirjoihin.fi/

Mitä vittua, Varasto ei olekaan Munamies-elokuva:

Raivostuneet vanhemmat: Ei todellakaan lastenelokuva!

Bitnik ( 10.1.2012 12:09)

Oliko Varastosta jo keskustelua viime vuoden topicissa? Aika hyviä arvioita, onko joku nähnyt?

Lähtee laiskasti liikkeelle, mutta voittaa viimeistään Veskun kameon myötä puolelleen. Hyvä oli. Hyvää, ihmiseltä maistuvaa kotimaista draamakomediaa, erinomaiset näyttelijät (lähes jokainen näyttelijä vetää huippusuorituksen, onko Taru Mäkelä suomen paras näyttelijäohjaaja?), osuvasti tässä ajassa kiinni. Toimii. Neljä tähteä.



Saara Cantellin uutuus vaikutti trailerin perusteella kamalalta sonnalta.



Just tällä hetkellä Finnkinon top 10:ssä neljä kotimaista elokuvaa. Ja ykkösenäkin oleva M:I on Ristoa ja Vuosaarta edellä luultavasti vain Edelmanin ansiosta. Hieno homma.

Bitnik ( 10.1.2012 12:09)

24.2.2012 Kulman pojat on kiinnostava kaikille alasarjajalkapalloa seuranneille ja siinä maailmassa eläneille.

Nähty just äsken. Onnistunut, lähinnä alatyyliin (huumorin aiheet: homot, läskit, rumat naiset, viina jne.) luottava äijäilykomedia. Mistään älyhuumorista ei siis kyse ole. Ensimmäisen kymmenen minuutin jälkeen olin todella huolissani, koska en ollut nauranut kertaakaan. Mutta ei hätää, monet muut kyllä nauroivat. Omasta puolestani voin sanoa, että vitsit alkavat toimia kunnolla tarinan saadessa kierroksia ja tilannekomiikan irrotessa.



Futisympyrät nostavat kiinnostusta futiksesta diggaaville: Litmas-vitsit eivät välttis toimi, jos ei ole jonkinlaista omaa kosketusta aiheeseen. Heillä joilla on, varmasti tykkäävät. Parasta tässä komediassa taitaa nimittäin olla se että saa nauraa itselleen. Muuten kysessä on once again perinteinen kasvutarina ikuisesta pojasta mieheksi. Paljon tuoreita naamoja kankaalla, se piristää.

Humphrey Bogart ( 24.2.2012 18:58)

Louhimies: Vuosaari – Aku Louhimies jatkaa Pahan maan ja Irtiottoja-sarjan viitoittamalla tiellä. Elämä on perseestä, kaikilla menee huonosti, nussitaan aina välillä, Helsinki on ruma ja kylmä kaupunki ja maailma on paha. Eihän tämä huono elokuva ole mutta kun tää kuvio on jo nähty aikaisemmin mainituissa tekeleissä. Eli nytkin seurataan kourallisen ihmisiä kohtaloita, joillakin menee huonosti ja joillakin vielä huonommin ja ihmissuhteet ei toimi.

Spoileri

No, on siellä lopussa ripaus toivoakin, kun lauletaan Singstaria ja kaikki onkin taas hyvin. Tällä kertaa ihmisten kohtalot eivät edes mene ristiin eli kokonaisuus jää aika irralliseksi kokoelmaksi erilaisia tarinoita. Toisaalta sen avulla mielenkiinto pysyy yllä eikä leffan aikana sinänsä tylsisty. Kaikesta huolimatta pari tarinaa onnistui kuitenkin kouraisemaan syvemmältäkin, etenkin pariin pikkupoikaan keskittyvät kohtalot ja niistä etenkin koulukiusatun tapaus, joka pisti oikeasti vituttamaan. Samoin toisen pojan ja pojan koiraan liittyvä tarina tuntui koskettavammalta ja etenkin välinpitämättömän äidin rooli oli harvinaisen vittumainen. Näitä tapauksia tietysti oikeasti on, mikä lisää vittuuntumisen tilaa. Syöpäsairaan äidin tarina onnistui vähiten liikuttamaan aiheesta huolimatta. Seksistä kiinnostuneille tiedoksi, että panokohtauksia ja tissejä riittää ja maininnan ansaitsee varmasti Amanda "helmiä ja sikoja ‑pikkutyttö" Tilkkeen tissit ja pornoleffaan ajautuminen. Jostain syystä myös Laura Birn narkkarilutkana oli jostain syystä pantava!

Mukana myös Sean Pertwee, joka jostain syystä näyttelee amerikkalaista, vaikka mielestäni siihen ei ole mitään erityistä pointtia. ***

Louhimies on julkisuudessa vakuutellut, että Vuosaari on Pahaan maahan verrattuna tosi positiivinen ja toiveikas elokuva. Ero näkyy oikeastaan vain siinä, että



Paha maa oli paljon parempi, sillä siinä eri tarinat olivat kiinnostavia, ne menivät jollakin tavalla eteenpäin ja niitä oli tarpeeksi vähän. Vuosaaressa käytännössä jokainen tarina on niin ennalta-arvattava ettei ole tosikaan, ja kun jotkut stoorit ja henkilöt lähes unohdetaan – – toiset tarinat vatvotaan ja toistellaan tylsyyteen, vaikka niitä olisi voitu tiivistää reippaasti kun loppuratkaisu on kuitenkin näkyvissä jo pitkältä – Tään leffan ei todellakaan olisi tarvinnut kestää kahta tuntia.

Red Right Hand ( 11.2.2012 20:59)

Bitnik ( 10.1.2012 12:09)

Oliko Varastosta jo keskustelua viime vuoden topicissa? Aika hyviä arvioita, onko joku nähnyt?

Lähtee laiskasti liikkeelle, mutta voittaa viimeistään Veskun kameon myötä puolelleen. Hyvä oli. Hyvää, ihmiseltä maistuvaa kotimaista draamakomediaa, erinomaiset näyttelijät (lähes jokainen näyttelijä vetää huippusuorituksen, onko Taru Mäkelä suomen paras näyttelijäohjaaja?), osuvasti tässä ajassa kiinni. Toimii. Neljä tähteä.

Mutkat menevät hetkittäin leveiksi niin näyttelijöiltä kuin roolihahmoiltakin, mutta kokonaisuus on silti pelottavan uskottava. Ja hersyvän dialogin imussa on hyvä odotella hitaasti uomiinsa asettuvan juonen hahmottumista. Toimiva paketti tosiaan, vaikka loppu latistetaan tarpeettomalla ja liian herttaisella yhteenvedolla.

Disco Studd ( 5.3.2012 13:04)

Louhimies on julkisuudessa vakuutellut, että Vuosaari on Pahaan maahan verrattuna tosi positiivinen ja toiveikas elokuva. Ero näkyy oikeastaan vain siinä, että

Spoileri

molemmissa leffoissa kaikille henkilöille tapahtuu kaikkea mahdollista pahaa, mutta Vuosaaressa kukaan ei kuole. Surkeat elämänkohtalot eivät käännyt iloisiksi, kukaan ei voita mitään tai saavuta onnea. Yhtäkkiä kaikki loppuu ja sitten lauletaan. Perseestä! Paha maa oli tässä suhteessa paljon rehelliempi ja siten tyydyttävämpi. No Matleena Kuusniemi ja Pekka Strang pääsivät pois paskasta avioliitosta, ja Laura Birn ja Deogracias Masomi pääsivät etelään bailaamaan, mutta viimeisestä jää päälle mielikuva nihkeästä Reindeerspotting-kohtalosta.

Yleisesti leffa oli paljon parempi kuin osasin odottaa, sillä jotenkin oli vain aika alhaiset ennakkofiilikset, vaikka Paha maa taisikin aika mainio leffa olla. Tosin olihan tässä jonkun verran huonoakin, kuten tuo mainittu tarinoiden irrallisuus ja yksittäisenä isompana tapauksena aivan läppä poika ja koira ‑tarina.

Puhdistusta ei näytetä lehdistölle Suomessa lainkaan?

http://suomenkuvalehti.fi/blogit/kuvien-takaa/naytetaanko-puhdistus-elokuvaa-suomessa-lehdistolle-lainkaan

Kovasikajuttu – yksi vuoden parhaimmista, epäilemättä. Vähintään neljä tähteä, eikä viisikään ole hirveästi liioiteltua. Mahdollisesti Spinal Tapin veroinen musiikkielokuva. Mutta unohtakaa ennakkoluulot ja hehkutukset – menkää katsomaan, tämä on harvinaista herkkua elokuvateatterissa. Lokakuussa seuraava dokumentin jytky: Sinivalkoinen valhe trailer.

kekkuli ( 8.5.2012 08:12)

Kovasikajuttu – yksi vuoden parhaimmista, epäilemättä. Vähintään neljä tähteä, eikä viisikään ole hirveästi liioiteltua. Mahdollisesti Spinal Tapin veroinen musiikkielokuva. Mutta unohtakaa ennakkoluulot ja hehkutukset – menkää katsomaan, tämä on harvinaista herkkua elokuvateatterissa. Lokakuussa seuraava dokumentin jytky: Sinivalkoinen valhe trailer.

Komppaan tätä. Erinomainen dokumentti, viime vuosien parhaimpia kotimaisia dokumentteja. Bändin musiikkikin oli upeaa kuunneltavaa, erityisesti elokuvateatterissa katsottuna. Älkää jättäkö tätä telkkarin varaan katsottavaksi.