Roskaelokuvat

Mikael F on vieläkin voimissaan:

Kustantajat ovat julkaisseet syksyn kirjalistat. Huomio kiinnittyy tietenkin elokuvakirjallisuuuteen. Eipä julkaista juuri mitään. Ehkä elämme aikaa, jolloin elokuvatietous on siirtynyt kokonaan nettiin. Yksi kirja sentään tulee syksyllä. Johnny Kniga julkaisee kirjan "Roskaelokuvat". Huhu, huh, kyllä on omaperäistä. Tekijöinä ovat Hokkanen & Virolainen. Jos en väärin muista, niin Virolainen oli niitä 1980-luvun hetken julkkiksia, joka ilmoitti Tähtikirkaan yön nähtyään kyllästyneensä "taide-elokuvaan". Hokkanen tuli minuakin vastaan aktiivissa työelämässä, sillä hän suunnitteli Yle Teeman maanantain Kino Into ‑ohjelmistot. Ne edustivat patjanpohjimmaista roskaa. Jos teille tulee perjantaisin Suomen Kuvalehti, niin sen välistä putoaa aina ohut Tv-maailma. Hokkanen näyttää kuuluvan sen kirjoittajiin.

Roskaelokuvista kirjan syksyllä! Onko niin, että kustantajat eivät enää halua panostaa laatuun. Onko niin, että elokuvakirjallisuudella ei ole enää kuin roskan arvo? Vai päteekö markkinatalouden voima tässäkin asiassa. Joku voisi opastaa minua ja sanoa: Kun roskaa halutaan, niin sitä pitää antaa.



http://kinojatv.blogspot.com/2011/09/ranskalaistaikuri-saarivaltakunnassa.html

Fränti on jo vanha mies, voi suosista siirtyi heti halventamaan kirjoittajia. Säästyy kallisarvoista aikaa...

Ajattelin ostaa kirjan varmaan kirjamessuilta – kommentteja sitten.

Ehkä ton Fräntin pitäis itse lähestyä kustantajia, jotta saatais definitiivinen elokuvakirja kehiin.

Olisi tehnyt mieli postata blogiinsa palaute, joka olisi ollut about seuraava:

Hyvä Mikael, kyllä minäkin sinut muistan;

istuimme vuosien varrella lukemattomia kertoja viereisissä katselukopeissa Ylen ja Maikkarin lehdistökatselutiloissa.

Muistan kuinka sinulla oli valtava vuori vhs-kasetteja, joita aina pikakelasit läpi.

Ehkä katselumetodi selitti päivälehteen laatimiesi kritiikkien jokseenkin kryptisen tai ainakin dementiaan vahvasti vivahtavan luonteen.



Muistan myös sen 2000-luvun alkupuolen varhaisen maanantaiaamun, kun Teeman piti esittää Africa addio – Suomen televisioensi-iltana ja sensuroimattomana versiona.

Puhelimeni soi aamukahdeksalta.

Langan päässä on kiihtynyt kanavapäällikkö, joka on juuri lukenut Hesarista arviosi, missä kerrot kuinka Africa Addion kuvauksia varten oli oikeasti ammuttu ihmisiä.

Hämmentynyt kanavajohto panikoi ja päättää vaihtaa illan esityksen Hei, me nauretaan ‑komediaan.

Myöhemmin päivällä kanavapomo soittaa uudestaan, kertoo anteeksipyytävään sävyyn pikakatsoneensa leffan, kehuu sitä väkeväksi ja vaikuttavaksi dokumentiksi, ja sovimme että se esitetään tulevaisuudessa ne kolme kertaa, mitkä esitysoikeudet sallivat.



Kiitos näistä muistoista Mikael.

Jouni Hokkanen ( 16.10.2011 15:04)

Puhelimeni soi aamukahdeksalta.

Langan päässä on kiihtynyt kanavapäällikkö, joka on juuri lukenut Hesarista arviosi, missä kerrot kuinka Africa Addion kuvauksia varten oli oikeasti ammuttu ihmisiä.

Laitanpa huvikseni tänne, kun oli pakko tsekata kys. "arvio". Oletettavasti kyseessä on juuri tämä, HS 17.3.2003:

Hyvästi, Afrikka!



Gualtiero Jacopetti tuotti 1960-luvulla kuuluisia shokkidokumentteja, joista Mondo Cane esitettiin pari viikkoa sitten. Niin on aika kulunut, että hölmöyksissäni en enää muistanut, kuinka Jacopettin teokset herättivät aikanaan laajaa kritiikkiä. Oikeastaan ne eivät olekaan mitään todellisia dokumenttielokuvia, vaan näennäisdokumentteja tai tarkoitushakuisesti suunniteltuja ja kuvattuja, kyseenalaisia dokumentteja. Hyvästi, Afrikka! (Africa Addio, Italia 1966) on Gualtiero Jacopettin Afrikka-aiheinen mondo-dokumentti, jossa juoniselosteen mukaan "seurataan mantereen siirtomaiden itsenäisyystaisteluita ja vasta itsenäistyneiden nuorien valtioiden hapuilua ja hallinnollisia ylilyöntejä".



Jacopettin elokuvaa esitettiin aikanaan amerikkalaisella selostuksella Yhdysvalloissakin.



Suomessa sitä pidettiin dokumenttielokuvana, joka alittaa elokuvan tekemisen eettiset rajat. Kuuluisa länsisaksalainen 1960-luvun palkkasoturi Kongo-Müller kertoi olleensa yhteistyössä Jacopettin kanssa. Palkkasoturi kehuskeli järjestäneensä jopa teloituksen Jacopettin kuvausryhmälle. Jos tämä pitää paikkansa, niin Kino Into ‑sarjan mondo-dokumentit asettuvat kyseenalaisiin yhteyksiin. Yle Teema klo 22.00. Pit. 90 min.

edit. Toisaalta F kirjoittaa tavalla, joka tekee oikeutta Africa Addiolle, ehkä tämä onkin todellisuutta, ehkä ei. Vastuu siirtyy katsojalle, katsoja ei voi olla varma totuudesta...

Jouni Hokkanen ( 16.10.2011 15:04)

Olisi tehnyt mieli postata blogiinsa palaute, joka olisi ollut about seuraava:



Hyvä Mikael, kyllä minäkin sinut muistan;

istuimme vuosien varrella lukemattomia kertoja viereisissä katselukopeissa Ylen ja Maikkarin lehdistökatselutiloissa.

Muistan kuinka sinulla oli valtava vuori vhs-kasetteja, joita aina pikakelasit läpi.

Ehkä katselumetodi selitti päivälehteen laatimiesi kritiikkien jokseenkin kryptisen tai ainakin dementiaan vahvasti vivahtavan luonteen.



Muistan myös sen 2000-luvun alkupuolen varhaisen maanantaiaamun, kun Teeman piti esittää Africa addio – Suomen televisioensi-iltana ja sensuroimattomana versiona.

Puhelimeni soi aamukahdeksalta.

Langan päässä on kiihtynyt kanavapäällikkö, joka on juuri lukenut Hesarista arviosi, missä kerrot kuinka Africa Addion kuvauksia varten oli oikeasti ammuttu ihmisiä.

Hämmentynyt kanavajohto panikoi ja päättää vaihtaa illan esityksen Hei, me nauretaan ‑komediaan.

Myöhemmin päivällä kanavapomo soittaa uudestaan, kertoo anteeksipyytävään sävyyn pikakatsoneensa leffan, kehuu sitä väkeväksi ja vaikuttavaksi dokumentiksi, ja sovimme että se esitetään tulevaisuudessa ne kolme kertaa, mitkä esitysoikeudet sallivat.



Kiitos näistä muistoista Mikael.

Olisi ollut ihan oikeutettu vastaus...

Joku voisi kaivaa myös aikaisemman Mikael Fräntin kirjoituksen, jossa kehutaan Kino Innon leffoja ja etenkin vanhoja kunnon mondo-pläjäyksiä.

Yoshua Ben Yosef ( 16.10.2011 15:20)

edit. Toisaalta F kirjoittaa tavalla, joka tekee oikeutta Africa Addiolle, ehkä tämä onkin todellisuutta, ehkä ei. Vastuu siirtyy katsojalle, katsoja ei voi olla varma totuudesta...

Ei ole sinänsä väärin ottaa esille Jacopettin leffan skandaalinkäryisyyttä, joka on yliampuvuudestaan huolimatta osa Hyvästi Afrikan profiilia, samalla tavalla kuin vaikka Linda Lovelacen lietsoma polemiikki on osa Deep Throatin mainetta. Jacopettin tapauksessa olisi kyllä olennaista lisätä, että Africa Addion (joka on ironista kyllä ohjaajan perinteisin ja asiallisin dokumentti) tekemisen vaiheista käräjöitiin Italiassa vuosikaupalla, mutta laajan todistusaineiston penkomisen tuloksena oikeus vapautti Jacopettin kaikista häntä vastaan nostetuista syytteistä. Michael Mooremaisella tavalla Jacopetti oli itse kaikenlaisten paljastajareportterien (ja Ihmisuhrien ohjaajan) eksploitaation kohde, jonka metodien esittäminen kyseenalaisessa valossa oli hetken aikaa mediaseksikästä ja aiheutti luultavasti myös perätöntä mustamaalausta.

Eli jos olen oikein käsittänyt niin tuo uusintapainos pitää sisällään sekä alkuperäisen opuksen sisällön että myös uutta materiaalia?

Romero ( 19.10.2011 16:26)

Eli jos olen oikein käsittänyt niin tuo uusintapainos pitää sisällään sekä alkuperäisen opuksen sisällön että myös uutta materiaalia?

Näin olen mäkin käsittänyt. Hokkanen hehkuttaa armottomasti uuden matskun laadukkuudella ja kiinnostavuudella, eikä suostu kertomaan mitään enämpiä.

Kustantaja lähestyi reilu kolmisen vuotta sitten ja ehdotti uusintapainosta.

En innostunut asiasta ollenkaan, koska Roskaelokuvat on hyvin vahvasti kirjoittamisajankohtaansa sidoksissa oleva pamfletti ja tekstit neljännevuosisadan takaa..



Kuitenkin vuoden taivuttelun jälkeen, kesällä 2010 kun ei ollut muutakaan tekemistä leffaproggisten välissä, uhmasin itä-Pasilan hellettä ja istuin parvekkeella, tissuttelin Kentucky Gentlemania ja naputtelin Roskaelokuviin puolet lisää.

Päivitysosan pohjana ovat radiolle vuodesta 1990-lähiten tekemäni ohjaajahaastattelut, joita on kertynyt jokunen sata tuntia.

Tuntui, että ne on hyvä saada tallennettua myös tekstimuotoon; eiväthän minidiskit, sekä dat- ja c-kasetit välttämättä säily ikuisesti.



Tilanpuutteen vuoksi joitakin kiintoisia läppiä jäi vielä varastoon. Aikamoinen läjä Hongkongin ukkoja, kuten John Woo, Johnnie To, Andy Lau, Andrew Lau, Wong Kar-wai piti jättää pois, mutta eipä niitä toisaalta roskabrändin alle olisi saanut istutettua millään.

Vitsailin vain tossa edellisessä. Toi on oikeasti mun mielestä hieno juttu!

Janne Timonen ( 19.10.2011 17:44)

Vitsailin vain tossa edellisessä. Toi on oikeasti mun mielestä hieno juttu!

Yeah, kiitos kun puffaat. Mihin toimitan opuksen?

Jouni Hokkanen ( 19.10.2011 17:49)

Janne Timonen ( 19.10.2011 17:44)

Vitsailin vain tossa edellisessä. Toi on oikeasti mun mielestä hieno juttu!

Yeah, kiitos kun puffaat. Mihin toimitan opuksen?

No käteen ja nimmarilla höystettynä.

Kyllähän tuo sitten on selkeä pakko-ostos, alkuperäistä olen kuitenkin koettanut turhaan saada hyllyyni vuosikausia ja meinasin jo taannoin epätoivoissani rosvota paikallisen kirjaston kappaleen kun en enää muutakaan keksinyt mutta joku perkeleen retale oli ehtinyt ensin

Olisi ollut pakko-ostos muutenkin, mutta nyt on vielä kovempi hinku saada oma kappale kouraan selattavaksi, kiitos lisämateriaalin. Halukkaille elitisteille oma kanava pystyyn, josta voi tilata oman kappaleensa nimmarin kanssa? Kestäisikö ranne?