I Saw the Devil

Oli muuten aika hyvä. Heitetään suht ison budjetin korealaissoppaan Dirty Harryn Scorpio, Jason Bourne ja Hostel-maailmankuva, sekoitetaan soppaa sekä ravistellaan liika järki päästä, ja homma lähtee kovaan nousuun.

Menikös tämä nyt leikaamattomana levitykseen vai ei? Koreassa ainakin oli hirveä kädenvääntö kun elokuvatarkastamo halusi tämän käytännön pannaan (eli jotenkin niin että leffaa saisi esittää ainostaan jossain aikuisteattereissa joita ei ilmeisesti ollut edes olemassa, tai jotain siihen suuntaan).

Hung Fist ( 24.11.2010 14:27)

Menikös tämä nyt leikaamattomana levitykseen vai ei? Koreassa ainakin oli hirveä kädenvääntö kun elokuvatarkastamo halusi tämän käytännön pannaan (eli jotenkin niin että leffaa saisi esittää ainostaan jossain aikuisteattereissa joita ei ilmeisesti ollut edes olemassa, tai jotain siihen suuntaan).

Jotenkin olettaisin että kansainvälisille festareille ym. lähtisi joka tapauksessa leikkaamaton versio, vaikka Korean sensuuri joitain muutoksia haluaisikin ennen paikallisiin teattereihin päästämistä.



Leffa kiinnostaa siitä huolimatta, että jonkin asteisia pettymyksiä ovat kaikki (kovastikin hypetetyt) Kim Ji-woon ‑ohjaukset olleet tähän mennessä. Ja selvä nousujohdehan tässä on havaittavissa:



Pahan yhteys **+

A Bittersweet Life **½

The Good, the Bad, the Weird ***-

Leikkaamaton versio esitettiin ensimmäisen kerran julkisesti Toronton festarilla syyskuussa. Herätti yleisössä ihan kohtuullisen mojovia reaktioita, mikä on helppo ymmärtää. Aavistuksen ylipitkä toi on, mutta kiitettävän hämmentävä hyvinkin positiivisella tavalla.

Hyvin tekijänsä näköinen elokuva eli pinnalta näyttävä mutta sisältä ihan tyhjä. Yksittäisiä tehokkaita kohtauksia oli, mutta niitä yhteensitova juoni oli niin epälooginen ja typerä ettei voi kuin itkeä... Erityismaininta todella tuskastuttavasta "loppuratkaisusta". Tasan yksi tähti.

Matti Erholtz ( 22.12.2010 20:32)

Yksittäisiä tehokkaita kohtauksia oli

Ja hiton kipeää tekeviä, jopa katsomosta käsin. Teknisesti todella hyvä, tarinana ontuva ja Choi MinSikiä vastassa olisi voinut olla mielummin joku muu. Jotain Bronsonia tuli ikävä.

Kovasti spoilereita sisältävä yksityskohtainen vertailu Int. ja KR versioiden eroista:

http://www.movie-censorship.com/report.php?ID=847718



+ omat kommenttini toisesta ketjusta:

Hung Fist ( 9.6.2011 01:06)

Kim Jee-woon: I Saw the Devil (2010) ***½

Tuhottomiin sensuurivaikeuksiin kotimaassaan joutunut (pallotteli studion ja elokuvatarkastamon välillä, kunnes lopulta 90 sekunnin leikkausten jälkeen sai mainstream-levityksen mahdollistavan K-18 ‑ikärajan) I Saw the Devil palauttelee luottamusta Kimiin Good Bad Weird –westernsöhellyksen jälkeen. Roolissaan kohtuu pätevä hurmuripoika ja tyttöjen idoli Lee Byung-hun lähtee psykopaattimurhaajan (roolissaan täysin pätevä Choi Min-sik) jäljille vaimon päädyttyä viipalointilistalle. Henkilökehitykseltään tietoisen vajaaksi jäävä ruumisralli heiluu onnistuneesti jossain 24:n ja Hostellin välimaastossa, mutta venähtää sisältöönsä nähden hieman turhan pitkäksi. Audiovisuaalinen anti alkaa olla jo turhankin tuttua korealaisuutta – näitä samoja koleita kuvia ja klassisen suuntaan kurottelevia soundtrackeja tuntuu olevan jokainen sikäläinen rikoselokuva täynnä.

Ostakaa minulta blu-ray! Oli aika pitkäveteinen elokuva, mutta kuvanlaatu on jenkkilevyssä huippua.

Rakkautta & Anarkiaa ‑festareilla katsottu.

En oikein pitänyt tästä tympeästä ja epäloogisesta rankistelusta muuten kuin paikoin teknisessä mielessä. (No olihan tässä hieno kohtaus tai kaksi.) Ylipituudessaan kävi nopeasti tylsäksi, kotona olisi jäänyt kesken. Tarvinneeko ohjaajan seuraavaa enää yrittää katsoa. Naisroolit sentään ilahduttavia; tosin ihmettelin että mitä se kannibaalin tyttöystävä teki elokuvassa, kunnes selivisi (tuossa yllä Hung Fistin linkki) että korealaisessa versiossa tämä pääsee Kyung-chulin raiskattavaksi. Jeah.



Voisi juuri ja juuri kaksi starbaa myöntää.

Kotimainen blu-ray



Myös DVD:nä.



Nyt kun kehtaisivat vielä kertoa, tuleeko tämä ulos kansainvälisenä vai korealaisena leikkauksena, vai paras mahdollinen ratkaisu, eli molemmat...

Leo Meller II ( 18.10.2011 15:52)

Kotimainen blu-ray

Oldboyn ohjaajalta



Varmaan voisi veikata että kansainvälinen versio. Tosin sehän on juurikin tämä kansainvälinen leikkaus joka on väkivaltaisempi, joskin molemmat versiot sisältävät myös (korean) sensuuriin liittymättömiä eroja, esim. uusia otoksia ja kohtauksia siellä täällä ja eri musiikkivalintoja. Leffan omassa threadissa Aasia-puolella on linkki tarkempaan vertailuun.

Hung Fist ( 18.10.2011 17:27)

Leo Meller II ( 18.10.2011 15:52)

Kotimainen blu-ray

Oldboyn ohjaajalta



Varmaan voisi veikata että kansainvälinen versio. Tosin sehän on juurikin tämä kansainvälinen leikkaus joka on väkivaltaisempi, joskin molemmat versiot sisältävät myös (korean) sensuuriin liittymättömiä eroja, esim. uusia otoksia ja kohtauksia siellä täällä ja eri musiikkivalintoja. Leffan omassa threadissa Aasia-puolella on linkki tarkempaan vertailuun.

Niinpä... siinä hyvä ehdokas kilpasarjaan "Pahiten vituiksi menneet mainoslauseet 2011". :)' />



Suoraan sanoen enemmänhän se olisi mieleen jos kansainvälisellä versiolla lähdetään liikkeelle – mutta kyllä mua kiinnostaisi nähdä myös Korea-versio ihan vertailun vuoksi, miten paljon tai olennaisesti elokuva siinä muuttuu. Siihen molemmat versiot sisältäv bluureiska olisi kaikkein kätevin vaihtoehto. Noh, katotaan kuinka käy. Eipä ole DVD:llä ainakaan brittiversio kallis, mikä on ilmeisesti tuo Korean levitysversio.

Malttamattomana tilasin Suomi-BluRayn, ja se saapui postista tänään. Takakansi väittää kestoksi 2h 20min ja valehtelee – leffa kellottaa nelsien minuuttia pitempään.

Käytin DVDCOmparessa linkitettyä versioiden vertailuinfoa ja pikatsekkasin kaksi kohtausta – täsmäävät Korea-version kanssa.

Saimme siis Korea-version, saman minkä brititkin.

En jäänyt pikatutustumisella graafisempaa jälkeä kaipaamaan, mutta lievä pettymyksen maku jäi silti – olisi ollut mukava nähdä molemmat versiot, vaikkapa tältä sinikiekota toinen ja edullsielta UK-versiolta toinen.

Olivat sentään korjanneet kannen mokan – nyt siinä lukee "Pääosassa "OLDBOY" Min-Sik Choi".

No joo, aika pitkälti samanlaisia fiiliksiä herätti kuin muillakin täällä.

Teknisessä mielessä elokuva on kerrassaan erinomainen ja tyylikäs.



Ideakin on suhteellisen originelli: sarjamurhaajaleffa, jossa sarjamurhaaja itse joutuu rakkaansa menettäneen etsivän metsästämäksi. Asetelmasta syntyy kiinnijäämisen ja vapaaksipäästämisen kehä, joka etenee jatkuvasti sairaampaan suuntaan. Oikeutetun koston, hyvän ja pahan, rajat hämärtyvät murhaajan ja kostajan upotessa yhä syvemmälle omiin liemiinsä.



Korealaiset ovat jotenkin mieltyneet väkivallan ja koston eksplisiittiseen käsittelyyn, ja sitten tietenkin haastatteluissa korostetaan kuinka syvällisen psykologinen taustaväre elokuvissa on pinnan alla. Ja kyllähän I Saw the Devil selvästi pyrkii psykologisen ulottuvuuden esiin tuomiseen, siinä kuitenkaan onnistumatta. Päin vastoin, sadistisella väkivallalla (väkivalta todellakin on sadistista) herkutteleva elokuva tuntuu itsetarkoituksellisen tyylittelevältä ja kliiniseltä, tavoiteltua emotionaalista ja psykologista syvyyttä ei millään saavuteta. Tavoitetta haittaa lähinnä se, että tarina jää pahasti torsoksi, ja loppua kohti sen kohtalona on joutua yhä enenevissä määrin alisteiseksi epäuskottaville juonitwisteille.



Yli 140 minuuttia tähän? Elokuvansa rajat käsittävä ohjaaja olisi puristanut elokuvan ainakin 30minuuttia lyhyemmäksi ilman minkäänlaista ongelmaa.



Toki leffassa on yksittäisiä kuumottavia jaksoja, joista oma suosikkini oli varmasti sairaalakohtaus, jossa nostetaan hymy sarjamurhaajan kasvoille. Edelliseen liittyen, leffan virallinen komediallinen sivuhahmo on varmasti eräs epätodennäköisimmistä koskaan.



4/10