Harjunpää ja pahan pappi

Ostin elokuvan Harjunpää ja Kiusantekijät (1993) mut unohdin sen Tampereelle :S olisko tää ollut miten paska?

Åke Lindmanin ohjaama suomalainen elokuva 90-luvun alusta.

Se on juuri sellainen.

No ei tämä kovin hyvä ollut. Kliseetuubaa eikä Olli Saarela osaa ohjata ilman vammaisia ja luotaantyöntäviä kikkailuja. Näitä "oman käden oikeutta" ruotivia elokuviakin on ollut jo ihan tarpeeksi. Lopun "diaesitys" oli silkkaa Thomas Harrisin kopiointia. En tiedä oliko teatteri vain niin paska, mutta vuorosanat oli kyllä todella huonosti miksattu. Kauheaa muminaa ja välillä sai arvailla, mitä henkilöhahmot puhuivat. 2,5/5

Conan Troutman ( 2.11.2010 22:36)

En tiedä oliko teatteri vain niin paska, mutta vuorosanat oli kyllä todella huonosti miksattu. Kauheaa muminaa ja välillä sai arvailla, mitä henkilöhahmot puhuivat. 2,5/5

Ei ainakaan helsingin Kinopalatsissa ollut mitään tämän tyyppisiä ongelmia.



Itse elokuva oli jopa kohtuullisen hyvä. Saarelan osoittelevaa symboliikkaa on ruodittu paljon, mutta ei se mitenkään häirinnyt, eikä todellakaan ollut sen kehnompaa kuin esikuvien vastaava (tyyliin veriset kyyhkyt, ripille pääsevät tytöt) jossain 90-luvun sarjamurhaajajutuissa.



Juonielokuva tämä ei ole, eli mitään Beck/Wallander ‑tyyppistä rikosten selvittelyä on turha odotella. Kyse ei ole jännäristä, vaan psykologisesta kyttädraamasta, joka kertoo Harjunpäästä ja siitä mitä miehelle tapahtuu kun tytär tapetaan. Frantzen näyttelee hyvin ja Harjunpään ahdistus on uskottavaa ja koskettavaa. Myös Björklund on hyvä (milloinpa ei) vaimona, eikä näyttelijöissä muutenkaan ole valittamista. Maria Järvenhelmi tekee varsin obskuurin miniroolin, Jorma Tommila on samanlainen kuin aina, ei valittamista. Harjunpään Pauliina-tytärtä näyttelevä mimmi on söpis ja tekee hyvän ja aidon makuisen roolin teinityttönä.



Se toinen puoli Harjunpää-kolikossa, eli se psykopaatti, on koko ajan menossa korniuden puolelle, mutta pysyy mielestäni juuri ja juuri viivan oikealla puolella. Oikeastaan tämä on tyypillistä koko elokuvalle: veitsen terällä mennään, mutta jalat pysyvät onneksi kuivina.



Kuvaus on hienoa, paljon käytetään vahvoja kontrasteja, mikä on tietenkin verrannollista elokuvan teemalle, hyvän ja pahan, jumalan ja saatanan olemuksen käsittelylle. Rakenteessa on elokuvan suurimmat ongelmat eikä tarina aina ihan vedä. Paikalaan jauhamista ikävä kyllä esiintyy. Varsinainen kliimaksi on kuitenkin mainio, mutta jo sitä ennen olisi jännitettä pitänyt saada nostettua ja kierroksia lisättyä.



Kaiken kaikkiaan kuitenkin varsin onnistunut kotimainen rikoselokuva ja jatkoa hyvälle kotimaiselle vuodelle. Kuten sanottua: mustaa nahkaa ja synkistelyä. Toimii mulle. Ei kalpene kansainvälisessäkään seurassa.



Elokuvaa ennen tuli nähtyä ekan Vareksen traileri ja erittäin hyvältä sekin vaikutti.

Bitnik ( 19.10.2010 13:30)

Onko joku katsonut Virtaa? Ensimmäinen jakso odottaa tikipoksilla, kätevästi Dna tarjosi KinoTV:n ilmaiseksi kuukauden ensimmäisen puoliskon ajan ja sain sen talteen. Elokuvien (vai jaksojen?) synopsikset vaikuttavat ainakin ihan mielenkiintoisilta.



http://www.kinotv.fi/Ohjelmat/Virta/Etusivu

Oletko jo katsonut tämän? Minäkin otin ekan jakson talteen, kun saatiin myös ilmainen KinoTV lokakuussa, ja katsoin sen loppuun juuri äskettäin.



Se oli ihan pätevä peruspoliisidraama. Hyvällä teknisellä tyylitajulla ja ammattitaidolla toteutettua viihdettä. Tämän ekan tv-elokuvan isoin ongema oli pedariteemojen kliseisyys ja tarinan venyttäminen pakolliseen puoleentoistatuntiin (johtaen ylipituuteen ja ajoittaiseen pitkäveteisyyteen), mutta käsispuolella oli ainakin yritystä. Näyttelijät ovat hommansa osaavia ammattilaisia, vaikka tässä leffassa roolit olivat hivenen epätasapainoisia.



Ihan mielellään olisin katsonut toisenkin osan.

Ei kovin onnistunutta symboliikkaa. Käsis ei toimi, Franzen esittää Harjunpäätä antaumukselle mutta se menee suurimmaksi osaksi hukkaan, kun elokuvan teemoja käsitellään hyvin pintapuolisesti. Tahattoman koominen välillä.

Tuli katsottua. Hieman parempikin kuin odotin. Tosiaan, muminaan oli ettei meinannut saada selvää mitä puhuttiin

Vähän sekavaa kerronta tuntui kyllä olevan välillä, mutta se ei häirinnyt loppujenlopuksi niinkään paljoa mitä yleensä. Omaksi tätä en kuitenkaan aio ostaa.