Oikeusjuttu ***





Todellinen mestariohjaaja, rämäpää Orson Welles oli pitkään Hollywood-tuottajien

keskuudessa "persona non grata", mutta silmät aukesivat viimeistään uudelleen loistavan

Pahan kosketus (1959) jälkeen. Franz Kafkan romaaniin perustuva, Ranskassa tuotettu

Oikeusjuttu (The Trial/Le Procès, USA/Ranska, 1963) on itse asiassa Wellesille hyvinkin

suunnattu filmatisointi, tosin aika kaukana mestarin parhaimmmista töistä. Eikä

mestariteoksia sen jälkeenkään enää syntynyt.



Anthony Perkins esittää toimistorottaa, poikamies Joseph K:ta, jonka eräänä aamuna herättää

kaksi rikospoliisia. Hänet on määrätty pidätettyväksi, mutta kukaan ei pysty kertomaan mistä

on kysymys. Juoni ei itse asiassa etene järkevyysasteelle ollenkaan.

Franz Kafkan tunnetun romaanin pohja on jo tarpeeksi naiivi, että siitä olisi saatu kunnon

viihdyttävää elokuvaa. Wellesin elokuva sopiikin niille jotka vähät välittävät juonen

loogisuudesta, sillä tässä sitä ei ole. Tarina on uskomattoman typerä, mutta siinä on omat

kiehtomuutensa; kyllä näin käy suurinpiirtein tosielämässäkin "viaton on julistettu syylliseksi

ilman näyttönä" ties montako kertaa.



Hyvänä satiirina Kafkan teksti toimii klassisesti. Orson

Welles käyttää tyylilleen uskottavia varjoja, valoja ja kuvakulmia upeasti hyödykseen.

Näyttelijävalinnat ovat osuvia, vaikka mieleen eivät jääkään "koko ajan pihalla ovevan"

Anthony Perkinsinin sekä vanhan, sairaan ja väsyneen puolustusasianajajan, itse Orson

Wellesin roolit.



Siis melko paska elokuva. shock.gif