Chris Morrisin ensimmäinen täyspitkä elokuvaohjaus,
Four Lions, on näemmä ilmaantunut äskettäin maailmaan.Ensi-ilta tänään. Kommentteja kaivataan!
Pidin kyllä, vaikkei noussutkaan Morrisin tv-töiden nerouden tasolle. Terroristinelikon sähläily ja keskinäinen sanailu ei jaksanut aina huvittaa ihan täydellä teholla, ja välillä tuntui, että olisikohan tämä ollut parempi 30-45 min. pituisena tv-lyhärinä. Ääneen naurattavia kohtauksia ja heittoja oli kuitenkin tarpeeksi, eikä leffa käynyt varsinaisesti tylsäksi missään vaiheessa. Lopun lähestyessä huumorikin muuttui synkemmäksi ja "morrismaisemmaksi".
Ei hirveästi naurattanut minua eikä muutakaan yleisöä. Vaikeahan tästä aiheesta muuta kuin mustaa huumoria on saada aikaiseksi, mutta oli tämä vähän liian synkkä komediaksi. Varsinkin se nihilistinen loppujakso väänsi suupielet suorastaan alaspäin.
Hankala tapaus. Eilen oli viimeinen näytös Tampereella, 14 katsojaa. Naurua harvoin ja sekin tavallaan väärissä kohdissa eli tavallisemmassa elokuvassa vastaava ei olisi naurattanut. No tämä pyörikin vain 2 viikkoa Mansessa.
Olihan tämä oikein hyvä, odotukset aihe+Morris huomioiden täyttyivät. Olotila oli aikamoisen paska Puntalassa rypemisen jäljiltä, mutta tästä huolimatta hauskaa piisasi eikä filmi tuntunut lainkaan venytetyltä – kuten joistain kommenteista voisi päätellä – vaan myös draamaisampaan osuuteen ja hahmoihin panostaminen toimii kokonaisuuden eduksi (kieltämättä elokuva on visuaalisesti tv-työmäistä vaikkakin laadukasta jälkeä). Kävin siis Tampereella viikko sitten sunnuntaina katsomassa, ja itseni lisäksi se n. 10 muuta yleisön edustajaa kyllä hekotteli jatkuvasti (nauroin useammin ääneen kuin esim. The Hangoverin äärellä).
Toisen kerran katsottuna kolahti helvetisti kovempaa kuin ekalla kerralla. (Sama homma kuin Nathan Barleyn kanssa – kun huumori tulee todella yllättävistä kulmista, ekalla katselulla on vähän epävarma omista fiiliksistään. Täytyy myös myöntää että brittikatselussa tekstittömyys selvästi vei meikäläiseltä monta hyvää hetkeä sivu suun.)
Play-saarten myymä versio (n. 7,5€) katsottu, englanninkieliset tekstit löytyvät, dvd:n kansi on minimalistisessa tylyydessään Jam-tasoa. Odotin aavistuksen pirskahtelevampaa settiä, mutta mainio tämä silti kokonaisuutena oli. Loppu meni hieman turhaksi kohkaamiseksi, vaikka olikin in-your-face ‑tyyppinen. Pidin kuitenkin kovasti tinkimättömästä pokkanaama-matalaotsaisuudesta, kahelista pohjavireestä, jossa ikään kuin kytivät koko ajan ne tappohauskat kohdat, oma suosikkini oli vesipyssykohtaus. Onhan tämä hieno, rohkea kannanotto Morrisilta. Lieköhän mies saanut paljon paskaa niskaan: tällaisen elokuvanhan "pitäisi" olla jonkun joseffareksen tai omiddjalilin ohjaama. Morrisin jutuissa ovat näemmä edelleen hienolla tavalla mukana sekä aivot että keskisormet.
****