Jean Brucen Agentti OSS 117-pokkarit

Xialong 29.3.2010 23:03

Kiinnostus Eurospy-elokuviin heräsi oikeastaan sattumalta, kun tuli lentokoneessa luettua muutama mukavasti povitaskuun mahtuva Agentti 0SS 117-pokkari Jean Brucelta. Kaikkiaan näitä suomennettiin pokkareina 11 kappaletta 60-luvulla ja jälki on kioskipokkariksi varsin hyvää. Teksti sujuvaa, kansitaide kaunista ja alkuperäisnimetkin vielä mainittuina.Sarjaa julkaisi Kustannusosakeyhtiö Viihdekirjat vuosina 1966-1968, eli Eurospy genren kuumimpina vuosina, kun itse kirjailija oli ollut kuopan pohjalla jo useamman vuoden ajan kuoltuaan vähän päälle 40-vuotiaana auto-onnettomuudessa. Sarja on oikeastaan todella koukuttavaa luettavaa, jossa kliimaksi tai loppuratkaisu tosiaan selviää vasta aivan viimeisillä sivuilla jos silloinkaan. Kirjoissa pääosanesittäjä Agentti OSS 117, eli Hubert Bonisseur de la Bath kuvataan viiksekkääksi, mikä onneksi on elokuvissa ja kirjan kansisssa muutettu, kun tietyn mielikuvan on saanut jostakin henkilöhahmosta, ei sitä kovin helpolla lähde muuttamaan. Kuvitelkaapa vaikka James Bond viiksien kanssa. Ehkäpä nuo olivat muodissa vielä 50-luvulla. Luettuani arvosteluja uusimmasta elokuvasovituksesta, on tullut vahva tunne, ettei hyvin syntyneitä fiiliksiä kannattaisi moiseen roskaan tuhlata. Kirjoissa OSS 117 on Bondin kaltainen yleisihminen, joka selvittää tilanteen kuin tilanteen joskus paremmin joskus vähän kehnommin. Monasti 117 tappaisi mieluummin roistot kuin yrittäisi saada nämä oikeuden eteen vastaamaan teoistaan, ja usein hän tappaakin, eivätkä naisetkaan ole poikkkeus tähän sääntöön. Joka kirjassa 117:llä on yleensä ainakin yksi tai kaksi eri hoitoa, jotka antautuvat agentin luontaiselle charmille. Bond-kirjoja lukemattomana en voi näitä kahta verrata keskenään kuin leffojen kautta, mutta kylmemmältä tyypiltä tämä 117 tuntuu. Tehtävät noudatetaan mahdollisuuksien mukaan, häikäilemättömästi jos niin vaaditaan ilman tunteita. Joskus tosin raivo saa vallan ja silloin vangittavaksi tarkoitettu henkilö saattaakin päästä hengestään Hubertin kuristavassa pihtiotteessa. Seuraavaksi jotain itse kirjoista:





01. Agentti OSS 117 Lankeaa Kiusaukseen (Alunperin numero 71, Lila de Calcutta vuodelta 1960)







Biologista sodankäyntiä, jossa Hubert lähetetään Kalkuttaan selvittämään Kiinaan tarkoitettujen myrkkyruiskeiden alkuperää. Tarinassa Hubert miltei kuristaa naispuolisen kolleegansa hengiltä ja rakastuu tulenpalavasti eksoottiseen Lilaan. Hieno johdantotarina, josta tehtävä alkaa. Tarina loppuu vailla varsinaista loppua, mutta tuskinpa tämä enää seuraavassa jatkui. Terävän hyvä lopetus näinkin. Kansitekstit: Itämaat ovat salaisuuksien tyyssija, mutta agentti OSS 117 oli ennenkin seissyt vaikeuksien edessä... JEAN BRUCEA ja hänen agenttinsa OSS 117 seikkailuja luetaan nykyisin ympäri maailmaa. Muutamien vuosien aikana hän on noussut huipulle – yli 30.000.000 kirjaa on jo tähän mennessä myyty! JÄLLEEN TUOMME LUKIJOILLEMME VAIN PARASTA MAHDOLLISTA – JA TIEDÄMME, ETTÄ LUKIJAMME OSAAVAT PITÄÄ SITÄ ARVOSSA! Kalkuttaan lähetetyn ensimmäisen agentin tultua murhatuksi sinne lähetetään OSS 117 – CIA:n "tiikeri" – selvittämään tilannetta. Hän pääsee tehtävässään melko pitkälle, mutta hänen lemmenseikkailunsa ovat kaataa koko yrityksen. Valinta velvollisuuden ja huvin välillä käy vaikeaksi. Täydellä syyllä voitiin kysyä: KUKA ON MILLÄKIN PUOLELLA! ***



02. Agentti OSS 117 – Rajattomin Oikeuksin (Alunperin numero 33, Carte blanche pour OSS 117 vuodelta 1953)







Magnetofonikelojen mysteeri Egyptin Alexandriassa. Ehkä sarjan kiehtovin tarina. Natsit mukana tarinassa eivät petä tälläkään kertaa. Kansitekstit: Salajuonien, murhien, sadismin ja seksin muodostama verkko oli niin tiheä, ettei hän ollut löytää ulospääsytietä... Mitä nauhurikelat sisälsivät? AGENTTI OSS 117 sai vapaat kädet – mutta mitä hän tekisi, mitenkä hänen tuli toimia? Aika ajoin hänestä tuntui kuin hän olisi työskennellyt vihollisen hyväksi. Mutta tämähän ei ollut hänen työnsä tarkoitus! UUSI AGENTTI OSS 117 VAKOILUROMAANI jonka tapahtumat liikkuvat Alexandrian hämärissä satamakortteleissa – jossa ihmishenki on yhtä halpa kuin lasi egyptiläistä viiniä! ****



03. Agentti OSS 117 – Naamiaiset Triestessä (Alunperin numero 27, Angoisse pour OSS 117, vuodelta 1952)







Pieni tarina tiedemiehestä, jota sekä Neuvostoliiton, että Yhdysvaltojen agentit jahtaavat, tämän tiedossa olevan lentokoneen prototyypin vuoksi. Mies on varsinainen surullisen hahmon ritari, aikansa nörtti, joka ei onnistu iskuyrityksissään edes ramman naisen kanssa. No tuo ei kerro koko totuutta asiasta, ja on vain mukava sivujuoni tarinassa. Melko viihdyttävä kuitenkin. Kansitekstit: Sähke kuului: Teemme voitavamme löytääksemme Menzelin ja tappaaksemme hänet... Franz Hallein oli kuollut, epäilemättä murhattu, todennäköisesti häntä oli kidutettu. Oliko hän puhunut? Olivatko hänen teloittajansa saaneet tietää Stefan Menzelin pikaisesta saapumisesta Triesteen? Entä tuo mies, joka oli seurannut häntä Puolasta lähtien... Mentzel meni sulkemaan ikkunan, mutta jähmettyi paikalleen, halvaantuneena... Oveen koputettiin... Halvaantunena Menzel oli edelleen samassa asennossa. Kuiskaava ääni tuli hänen kuuluviinsa: Minä tiedän, että olette siellä Menzel. He saivat Franz Halleinin, ja he tulevat saamaan teidätkin... he tietävät teidän saapuneen Triesteen... he odottavat teitä... he vaanivat teitä... he tappavat teidät, Menzel... ilman mitään muodollisuuksia... ja te tiedätte miksi... **½



04. Agentti OSS 117 – Las Vegasin Atomipommi (Alunperin numero 58, Un as de plus à Las Vegas vuodelta 1958)







Hubert peitetehtävissä Las Vegasissa selvittämässä ydinasesalaisuuksien vuotoa Neuvostoliittoon. Kymmenen pientä neekeripoikaa-tyyppinen tarina, jossa epäilyksenalaiset käyvät pikkuhiljaa vähemmiksi ja vähemmiksi. Ok tarina. Kansitekstit: Hubert istui mukavasti sohvalla, maisteli koktailiaan ja näki koko esityksen. Ilmainen strip-tease, näytelty kutsuvieraalle. Esther palasi kymmenen sekuntia myöhemmin päällään baby doll-yöpaita, joka oli läpinäkyvää vaaleanpunaista nailonia ja erittäin kiihoittava. Hän tuli Hubertin luo kasvot ilmeettöminä ja silmät kovina – muuten aivan turhaan – sillä Hubert ei katsonut niin korkealle. ‑Anna anteeksi, mutta minua nukuttaa, sanoi Esther. Hubert otti kiinni ojennetusta kädestä ja veti Estherin luokseen. Tämä vastusteli hiukan ja kaatui polvilleen. Hubert otti hänet käsivarsilleen ja pani hänet sohvalle. ‑Ei, hän vastusteli ja löi nyrkeillään pieniä iskuja. Hubertin suu liimautui Estherin suuhun niin, ettei tämä voinut puhua. Hän puolustautui vielä hiukan ja yritti työntää pois vahvat kädet, jotka työnsivät jo sivuun niin lyhyttä, niin lyhyttä nailonista yöpaitaa...***



05. Agentti OSS 117 Leikkii Tulella (Alunperin numero 19, L'espionne sévade vuodelta 1952)







Hubert jäljittämässä vakoiluverkoston johtajaa Nicolas Vidiniä vanhan hoitonsa, nykyisen häkkilinnun Muriel Savoryn avustuksella. Mielenkiintoinen tarina, joskin paikka paikoin hieman epäuskottava ja melko väkivaltianen Hubertin kuulustellessa vakoojanaiselta tietoja kiduttamalla olisi Jack Bauerkin metodeista kateellinen. Kansitekstit: Vaistomaisesti hän pysähtyi keskelle polkua koetellen rauhoittavaa Lugeriaan... Hubert potkaisi oven auki ja löysi valtavan salin, joka enää oli vain tulipesä. Mahdotonta mennä sisään. Savun sokaisemana hän lähti etsimään muita huoneita. Hän oli varma, että äskeiset laukaukset oli ammuttu talon sisäpuolella. Portaiden takaa hän löysi matalan oven. Hubert pyyhki kyynelehtiviä silmiään ja näki nahkasohvalla makaavan miehen ruumiin. Eteisestä kuului voimakkaita iskuja. Joku yritti murtaa ulko-ovea... ***



06. Agentti OSS 117 – Tappava Kärpänen (Alunperin numero 52, OSS 117 tue la taon, 1957)







Kiva pikkumysteeri, joskin jälleen vähän epäuskottava, mutta piti kuitenkin otteessaan ja lopputwisti yllätti. Kansitekstit: Yhtäkkiä hän jäykistyi ja kylmät väreet kulkivat hänen lävitseen. Hän ei kuullut muuta kuin... Bzz... Bzz. Bzz. ‑eli tappavan kärpäsen surinaa... Haloo huusi hän kiihtyneellä äänellä. Kului muutamia sekuntteja. Hän pidätti hengitystään kuunnellen toisen hengitystä. Sitten kuului outoa ääntä, joka muistutti kärpäsen surinaa... Bzz. Bzz... Bzz... Se oli hän Elsie hengitti syvään ja jatkoi: ‑Kuuntelen. Vielä hetken hiljaisuus. Lopulta mies sanoi surisevalla äänellä: ‑Asia on sovittu. Te teette tarkalleen sen mitä käskin, eikä mitään muuta. Oletteko ymmärtänyt? Elsie huokasi raskaasti. ‑Voitte olla aivan rauhallinen. ‑Oman turvallisuutenne tähden, toivon niin...***



07. Agentti OSS 117 Seikkailee Moskovassa (Alunperin numero 61, Moche coup à Moscou vuodelta 1958)







Hubert sivuroolissa taustahenkilönä, joka ajaa ihmiset erilaisiin tilanteisiin, tosin sattumallakin on arpansa pelissä. Ok, ehkä kuitenkin huonoin näistä. Kansitekstit: M.V.D.-virkailija veti Naganinsa. ‑Olen pahoillani, että pakotatte minut käyttämään voimakeinoja, hän aloitti... Hubert näki M.V.D:n univormuihin pukeutuneiden miesten nousevan nopeasti autosta ja lähtevän häntä kohti. Heillä oli kaikilla käsissään Nagan-pistoolit. Hänen sydäntään ahdisti ja hänellä oli äkkiä hyvin kylmä. ‑Te tulette mukaamme. ‑Minne? ‑Saatte nähdä sen pian. Hubert nousi suureen Zis-autoon poliisit molemmilla puolillaan. Hänellä oli jo ollut aikaisemminkin keskustelutuokioita M.V.D:n henkilöiden kanssa, eikä hänellä ollut mitään illuusioita siitä, mitä tuleman piti. Auton pysähdyttyä hän tunsi Ljubljanka vankilan pahaenteisen oven... **



08. Agentti OSS 117 – Geishan Hymy (Alunperin numero 60, Atout coeur à Tokyo vuodelta 1958)







Hubert ajautuu sattumalta tehtävään Tokiossa. Yhdysvaltojen Japanin joukkojen tietoja on valunut ulkopuolisille ja syyllistä lähdetään hakemaan. Mainio tarina kaikin puolin. Kansitekstit: Väkevämmän vastustajan edessä pitää aina lyödä ensimmäisenä... Japanilainen lihavuori lähti liikkeelle hitaasti. Käsivarret, suuret kuin puun oksat avautuivat valmiina sulkemaan sisäänsä uhrin. Hubert hyökkäsi nopeasti. Hänen nyrkkinsä osui kauhealla voimalla miehen kasvoihin. Sumo-tori alkoi karjua kuin kuolemaantuomittu. Hubert hyppäsi miehen yli ja iski japanilaista uudelleen kasvoihin tainnuttaen hänet. Hubert epäröi. Varovaisuus käski häntä lähtemään niin kauan kuin siihen vielä oli aikaa. Mutta hän halusi ehdottomasti tietää kuka piteli jutun lankoja käsissään...***½



09. Agentti OSS 117 Käy Kylmää Sotaa (Alunperin numero 25, Alerte vuodelta 1952)







Hubert Burmassa selvittämässä bakteerisotaa ja kadonneen lentokoneen arvoitusta. Hyvin seikkailupitoinen soluttautumistehtävä paikka paikoin lähes Indiana Jonesin-hengessä. Varsin mainio. Kansitekstit: He eivät kaihtaneet mitään keinoa säilyttääkseen salaisuutensa... Rangoonin slummeista viidakon pimeyteen – aseiden salakuljetusta – verisiä tappeluja – äkkikuolemaa – enemmän tai vähemmän kunniallisia naisia... Vihollinen ei tosiaan kaihtanut mitään keinoja – luvallisia tai luvattomia – viattomia tai kuolettavia – musertaakseen OSS 117:an. Mutta OSS 117 ei liioin ole eilisen teeren poikia, vaan käy siekailematta asian ytimeen... ***½



10. Agentti OSS 117 – Kuolema Hakkailee (Alunperin numero 83, Strip-tease pour OSS 117 vuodelta 1962)







Mainio agenttitarina Neuvostoliiton agenttien ja Hubertin välillä. Kilpajuoksua aikaa vastaan ja yllättävä lopputwisti. Oikein viihdyttävä. Kansitekstit: Mikä oli Leningradista ostetun matkamuiston – puunuken – salaisuus? HELSINKI – LENINGRAD – ROTTERDAM Strip-tease-tanssijatar Isa Bella ja leningradilainen puunukke saavat suurmaitten salaiset poliisit liikkeelle. Mutta kuka oli Isa Bella ja missä hän nyt oleskeli? Lokakuussa eräs Helsingissä oleva vakituinen agenttimme oli tutustunut tyttöön, tämän esiintyessä eräässä pääkaupungin kabareessa. Isa Bellan kerrottua agentillemme aikomuksenaan olevan käydä kahden sopimuksen välillä Neuvostoliitossa, tämä oli yrittänyt taivuttaa tyttöä tuomaan hänelle muutamia tietoja. Agenttimme oli lähettänyt siitä raportin. Nyt oli vain löydettävä tämä Isa Bella, ja juuri sen vuoksi olin tullut Hollantiin... ***½
Xialong 29.3.2010 23:04

11. Agentti OSS 117 – Älä Luota Naisiin (Alunperin numero 81, OSS 117 ? Ici Paris vuodelta 1962)









Viimeinen numero, muttei suinkaan vähäisin. Hubert Yhdysvaltoihin loikanneen venakon Polina Choubinan (myös Hubertin ex-rakastajatar) perässä tämän päätettyä jälleen vaihtaa leiriään. Kumppanina Hubertilla tällä kertaa myös S.D.E.C.E:n eli Ranskan salaisen palvelun agentti Jo Forestier. Varsin mainio pätkä, suru vain tulee puseroon kun oli viimeinen. Kansitekstit: Polina Choubina, hän mutisi, saat maksaa vielä tästä... hyvin kalliisti... Puhelin soi. Tuntematon miesääni, joka puhui venäjää, kuului rauhallisena, selvänä ja jokaista sanaa painottavana: ‑Polina Choubina, hyvää iltaa... Ottakaa autonne, ajakaa pitkin Connecticut Avenueta suuntana Valkoinen Talo... Heti hukkaamatta sekuntiakaan! Pidän teitä silmällä! Polina oli muuttunut kalmankalpeaksi. Hän vei vapisevan käden kostealle otsalleen. ‑Minun pitää mennä, hän sainoi itsekseen puoliääneen...***½



Joka ikinen näistä ansaitsisi elokuvan tai ainakin sarjana esitettävän TV-elokuvan. Kadonnutta aikaa kuitenkaan tuskin enää tavoitettaisiin samalla tavalla kuin 60-luvulla, sääli.
Korson Antti 30.3.2010 08:59

Kiitos vihjeestä, vaikuttaa mielenkiintoiselta sarjalta. Onko noita hankala löytää? Senverran Bond-kirjoista joita nyt on tullut muutama luettua että ne on varsin tiukasti kirjoitettuja ja ajankuva tekee niistä ihan kiinnostavia. Tyyppinä Bond on kylmä sadisti joka ei voisi olla kauempana jostain Roger mooren hahmosta. Eli kannattaa lukaista joku niistä kokeeksi.

Xialong 30.3.2010 09:17
Korson Antti ( 30.3.2010 08:59)
Kiitos vihjeestä, vaikuttaa mielenkiintoiselta sarjalta. Onko noita hankala löytää? Senverran Bond-kirjoista joita nyt on tullut muutama luettua että ne on varsin tiukasti kirjoitettuja ja ajankuva tekee niistä ihan kiinnostavia. Tyyppinä Bond on kylmä sadisti joka ei voisi olla kauempana jostain Roger mooren hahmosta. Eli kannattaa lukaista joku niistä kokeeksi.




Melko vähiin ovat ilmeisesti käyneet, vaikkei rahallista arvoa varsinaisesti noilla olekaan. Tuplakappaleina minulta löytyvät numerot 2, 4 ja 7. Eivät mitään keräilykappaleita, mutta lukukappaleiksi kelvolliset. Jos jotakuta nuo kiinnostavat niin voi ottaa yhteyttä. Muistelinkin jonkun sanoneen aikanaan noista Bond-kirjoista, että olisivat ihan eri asia kuin leffat. Täytynee tutustua noihin jossakin kohtaa, muitakin genren suomennettuja helmiä voi suositella.
Lazer 30.3.2010 13:14

Ei mitään yleisimpiä pokkareita tosiaan, mutta silloin tällöin joku osa vastaan tulee. Monet kirjadivarithan pokkareita hyljeksii, joka vähän hankaloittaa löytämistä. Ykkösosa on tullut luettua ja se oli ihan nasta.

Lazer 24.4.2010 14:45
Korson Antti ( 30.3.2010 08:59)
Kiitos vihjeestä, vaikuttaa mielenkiintoiselta sarjalta. Onko noita hankala löytää?


Kun Xille oli noita muutaman tänne lähettänyt, niin mulla on nyt tod. näk. 1-2 tuplakappaletta. Jos joku on kiinnostunut, voi laittaa vaikka privamessun niin voin "joskus" selvittää asian.