Täällä muistellaan uusia suomalaisia elokuvia, joista on jäänyt hyvä fiilis.
Kotimaiset mukavat
Visa Mäkinen
Life on the line.
Onko Aleksi Salmenperän uutuus Paha perhe mukava? Kehuja se on ainakin saanut kriitikoilta. Suostuksia myös elitisteiltä?
Tossa Antin avausviestissä luki uusia.
Paha perhe
Ehkä positiivisin fiilis mitä uudesta suomalaisesta elokuvasta on koskaan jäänyt. Jotenkin veti todella oikeista huumorinaruista ja oli erittäin helppoa samaistua teiniin, jolle faija paasaa, muttei kuuntele.
Tyttö sinä olet tähti
Erinomaista läppää, sympaattinen pääosapari. Mukava suuren yleisön elokuva, jossa kerrankin suomalainen ohjaaja sai näyttelijöistä ulos muutakin kuin käsiksen kirjakieltä.
Muukalainen
En tiedä onko tämä mukava, mutta hyvä fiilis jäi siitä, että esikoisohjaajalla oli väline näin hyvin hallussa.
Nerokas vittuilu suomipaidoille ja muutenkin kiinnostava ja tyylikäs elokuva.
Miehen työ
Tommi Korpelan hieno roolityö kannattelee ehkä snadisti pölhöä tarinaa.
Kukkia ja sidontaa
Rohkealla tavalla täysin älytön kuvaus pikkukaupungin ihmissuhdesotukuista.
Miehen työ
Tommi Korpelan hieno roolityö kannattelee ehkä snadisti pölhöä tarinaa.
Tämä tuli katsottua viikonloppuna ja elokuva herätti aika lailla samanlaisia tuntemuksia. Täytyy tosin lisätä, että olihan tuossa paljon muutakin hyvää kuin Korpelan roolisuoritus.
Viime vuosien kotimaisista elokuvista täytyy nostaa esille myös kuvaaja Tuomo Hutri, jonka kuvallinen jälki pärjää elokuvasta riippumatta helposti kansainvälisessäkin vertailussa.
Viime vuosien kotimaisista elokuvista täytyy nostaa esille myös kuvaaja Tuomo Hutri, jonka kuvallinen jälki pärjää elokuvasta riippumatta helposti kansainvälisessäkin vertailussa.
Jussigaalaa kun katselin niin kävipä mielessä että kuvauspatsaan kategoria oli ainoa jonka voittajalla voisi olla tsäänssejä pärjätä minkä tahansa muun maan pystien jaossa.
Onhan tuota Hutria täällä foorumilla kehuttu jo pitempään. On kuitenkin ehkä liikaa sanottu, että pärjäisi ihan missä tahansa maassa (vaikea tietää oikeastaan kenenkään suomalaisen kohdalla, koska budjetit draamaelokuvalla Suomessa on mitä on). Tosin enää ei tarvitse samalla tavalla kadehtia muiden pohjoismaiden tyylikkäitä kuvia. Ts. Tuomo Hutri lienee pohjoismaisittain parhaimmistoa.
Mutta jos nyt jotain perspektiiviä otetaan, niin Veiko Õunpuun elokuvien kuvaus on sillä tasolla, että naapureista ainoastaan Roy Anderssonin kuvissa on enemmän ideoita.
Postia Pappi Jaakobille kiinnostaa lähinnä sen vuoksi, että se on kuvattu scopena (sääli, että formaattia harvemmin käytetään kotimaisissa).
Muukalaisesta jäi kyllä todella hyvät fiilikset.
Kielletty hedelmä ja Tummien perhosten koti oli mieleenpainuvia.
Kolme viisasta miestä, jäi hyvä fiilis.
Kaurismäen Mies vailla menneisyyttä (2002) on ollut viimeinen kotimainen elokuva johon olin kokonaisvaltaisesti tyytyväinen. Sen jälkeen on ollut läjä ok-tason leffoja ja hirveesti kuraa.
mustavalko Uunot ja Baghin Kreivi Pertti Ylermi Lindgren
Täällä muistellaan uusia suomalaisia elokuvia, joista on jäänyt hyvä fiilis.
Tossa Antin avausviestissä luki uusia.
mustavalko Uunot ja Baghin Kreivi Pertti Ylermi Lindgren
Onko nää sitten sun mielestä uusia elokuvia?
p.s. Kolme viisasta miestä oli niin vaivaannuttava, etten kyennyt katsomaan. Todella noloa "hei me improvisoidaan" skeidaa.