Sion Sono

Taas uusi announcement. Real Onigokko ‑elokuva Sonolta. Ensi-ilta heinäkuussa. Ei kuvia tai trailereita vielä, nettisivu on tosin olemassa:

– http://realonigokko.com/


Sarjan kaksi ensimmäistä elokuvaa onkin käsitelty elitistissä

• http://www.elitisti.net/arvostelu/2009/05/001562/the_chasing_world_2008_issei_shibata.html

• http://www.elitisti.net/arvostelu/2010/07/002002/the_chasing_world_2_2010_issei_shibata.html

Sarjaan ilmaantui myös osat 3-5, jotka olivat periaatteessa suoraan videolle kamaa, vaikka ne käväisivätkin teattereissa minikierroksella (kaikki kolme julkaistiin kuukauden parin sisään). Sonon elokuva on siis ainakin omien laskujeni mukaan sarjan kuudes osa. Televisiosarjakin on tosin olemassa.

Ja lisää:

Minna! Esper da yo! syyskuussa. Pohjaa samannimiseen TV-sarjaan, jonka 12 jaksosta Sono ohjasi 6.


Nettisivu:

http://esper-movie.gaga.ne.jp/


TV-sarjan mainos

https://www.youtube.com/watch?v=caWboJs5Nzg


Olipas muutes Love Exposure ‑henkinen...

Shota Sometani on pääosassa sekä elokuvassa että sarjassa.

Neri Mother Fuckerit valtaavat Bio Rexin ja Maximin kankaat ensi kuun puolivälissä:

http://www.nightvisions.info/?page_id=5014

Hienoa! Tokyo Tribe kuuluu juurikin isolle kankaalle, sillä elokuva näyttää ja kuulostaa suorastaa syötävän hyvältä. Pitäkää silmät auki alusta lähtien, elokuvan avaava tracking shot (kuikas pitkä se olikaan... viisi minuuttia?) on todella hieno.

Suosittelisin katsomaan elokuvan vaikka kahdesti ellei jälkimmäisen näytöksen kanssa olisi samaan aikaan Viidakkoverilöyly!

Ohessa parit kuvat ensi-illan ajoilta elokuvaa Sapporossa esittäneestä teatterista

Jep, Tokyo Tribelle suositus täältäkin. Pirullinen dilemma tosin on se, että toisen näytöksen kanssa päällekkäin toi The Last Hunter jota olen pitkään halunnut nähdä ja jotenkin vaistonnut että näen sen vielä teatterissa, ja toisen kanssa samaan aikaan Nekromantik-filmeistä juuri se jota en ole nähnyt... ohjaaja läsnä. Kummastakin toki ainoat esitykset. Kait se pitää sitten tsekata Viidakkoverilöyly digitallenteelta. 

TR:ssä muutes tuo hiphop/räp ei ole lainkaan niin ärsyttävää kuin voisi kuvitella, biitit toimii: https://www.youtube.com/watch?v=rw1GhG__Iek

Kuka esitti Erika nimistä kung fu tyttöä Tokyo Tribessä?

Tanttu (7.4.2015 18:00)

Kuka esitti Erika nimistä kung fu tyttöä Tokyo Tribessä?

(vastaus spoiler-tagin alla, koska hahmon identitetti on periaatteessa spoileri)

Real Onigokko!

http://youtu.be/sKqEhli7-GU


Love & Peace

http://youtu.be/VNOLGXJOuKc

Minna! Esper da yo teaseri:

http://www.youtube.com/watch?v=_nEE9_qmvRE

Minna! Esper da yo traileri
http://www.youtube.com/watch?v=MHQgYyzrxWQ

Shinjuku Swan nousi muuten Sonon menestyneimmäksi elokuvaksi. Starttasi ykköspaikalla ensi-iltansa aikaan ja on yhä Top 10:ssa viiden esitysviikon jälkeen. Sonon elokuvat eivät normaalisti nouse Top 10 listalle lainkaan. En ole ehtinyt käydä elokuvaa katsomassa enkä varmaan ehdikään. Elokuvaa on sanottu ihan hyväksi, mutta varsin valtaviramaiseksi ja epä-Sonomaiseksi.

Love & Peace oli yllättävän kelpo. Arvostelu kunhan ehdin kirjoittaa.

Kävin Sion Sono ‑näyttelyssä Tokiossa.

Asiaan kuuluvan rähjäinen näyttelyrakennus sijaitsi Koenjin aseman lähellä, eli samoissa maisemissa missä Bad Film kuvattiin. Huomaa Tokyo GaGaGa ‑koristelu



Tyttöjä



Tokyo GaGaGa ‑materiaalia seinälle heijastettuna. Ja oli muutes aika pelottavat portaat tuossa oikealla...



Televisio



Project Hachiko



Hachiko replika



Whispering Star



Näyttelyllä oli kolme teemaa.


1. Tokyo GaGaGa. Kuten useimmat varmasti tietävät, Sono nousi alun perin pinnalle 1980-luvun puolivälissä vihaisena nuorena runoilijana.Tokyo GaGaGa oli Sonon 1990-luvulla perustama guerilla runousliikehdintä, jonka parisataa jäsentä rynnivät pitkin Tokion katuja huutaen megafoniin ja aiheuttaen poliisille jatkuvaa päänvaivaa. Tokyo GaGaGalla ei ollut varsinaista yhtenäistä tavoitetta tai hyvin selkeää filosofiaa, vaan kyse oli eräänlaisesta punkin, runouden ja palavan tunteen yhteensulautumasta. Nimi "Tokyo GaGaGa" tarkoittaa Sonon mukaan sielun ääntä.


2. Project Hachiko. Jossain vaiheessa 1990-luvulla Sono ja Yoshihiro Nishimura rakensivat täydellisen kopion Shibuyan rakastetusta maamerkistä, Hachiko-koiran patsaasta, ja lykkäsivät sitä ympäri kaupunkia teeskennellen varastaneensa oikean patsaan ja kuvaten ihmisten reaktioita. Näyttelyssä pyörineessä videossa koulutyttö vetää Hachikoa perässään ja hätääntyneet kaupunkilaiset yrittävät pysäyttää hänet, kunnes tyttö alkaa huutamaan "jotain" rakkaudesta.


3. Whispering Star. Sonon uusi ultra-minimalistinen tieteiselokuva, joka on kuvattu Fukushiman autioilla kaduilla. Näyttelyssä pyörineiden klippien perusteella elokuva muistutti Sonon varhaisia töitä kuten The Room ja Keiko desu kedo. Ensi-ilta ensi vuonna.


Tässä vielä kuuluisa vanha valokuva Sonosta Tokion kaduilla Tokyo GaGaGan kanssa 1990-luvulla.


btw, dokumenttielokuva Otaku (1994) sisältää jonkin verran Sono ja Tokyo GaGaGa ‑materiaalia.
http://www.imdb.com/title/tt0110747/reference

Hung Fist (9.7.2015 13:12)

Love & Peace oli yllättävän kelpo. Arvostelu kunhan ehdin kirjoittaa.

http://www.elitisti.net/arvostelu/2015/07/003509/love_peace_2015_sion_sono.html

Hung Fist (9.7.2015 13:12)

Shinjuku Swan nousi muuten Sonon menestyneimmäksi elokuvaksi. Starttasi ykköspaikalla ensi-iltansa aikaan ja on yhä Top 10:ssa viiden esitysviikon jälkeen. Sonon elokuvat eivät normaalisti nouse Top 10 listalle lainkaan. En ole ehtinyt käydä elokuvaa katsomassa enkä varmaan ehdikään. Elokuvaa on sanottu ihan hyväksi, mutta varsin valtaviramaiseksi ja epä-Sonomaiseksi.

  

Onnistuin kuin onnistuinkin näkemään Shinjuku Swanin teatterissa. Valitettavasti elokuva on todella, todella huono. Elokuvan keltatukkainen sarjakuvasankari kalastelee naisia hostess clubien työntekijäksi ja ottaa siinä sivussa turpaansa muilta Kabukichon jengeiltä puolen tusinaa kertaa. Seksiteollisuuteen ei juurikaan pureuduta eikä pg-12 ‑ikärajan johdosta mitään härskiäkään nähdä. Pääosassa ovat sen sijaan eri jengien väliset tappelut. Elokuva ei juurikaan näytä eikä tunnu Sonon elokuvalta, vaan kokonaisuus muistuttaa Crows Zero ‑elokuvia vähemmällä tyylillä ja vähemmällä homoudella. Tämä ei ole ihmekään, sillä tuottaja Mataichirô Yamamoto on Crows Zero elokuvien tuottaja-käsikirjoittaja. Meinasin kuolla tylsyyteen ja kestoakin on 139 minuuttia. Luultavasti Sonon kaikkien aikojen huonoin elokuva (ja taloudellisesti menestynein... uskomatonta!)

Pidempää arvostelua en kirjoita, mutta Tag (Real onigokko) on tulossa seuraavaksi (edit: eli tässä).

Sonon tuorein elokuva, eroottisesta terrorismista kertova koulukomedia Minna! Esper da yo eli The Virgin Psychics oli ihan hauska... ainakin aluksi. Elokuvassa joukko koululaisia saa supervoimat, kuten teleportaation (toimii ainoastaan alasti), telekinesian (hyödynnetään seksilelujen käyttöön) ja telepatian.

Ne katsojat, jotka pahoittivat mielensä Tagin koulutyttöeksploitaatiosta (*) tulevat saamaan slaagin. Esperissä on enemmän panty shotteja kuin Tagissa ja Love Exposuressa yhteensä, minkä lisäksi aivan jokaisen naishahmon tissien perään kuolataan aidolla antaumuksella. Jos tämä elokuva olisi länsimaisen studion tuottama, elokuvantekijät lynkattaisi saman tien kadulla (ihan sama vaikka keskiaika onkin jo päättynyt).

Toisin sanoen: ensiluokkaista viihdettä ainakin yhdellä saralla. Valitettavasti elokuvan traileri ei anna sisällöstä kovinkaan hyvää vihiä, sillä siihen ei ole kehdattu laittaa kuin sovinnaisimmat kohtaukset.

Valitettavasti vitsi hieman väsähtää tunnin paikkeilla elokuvan kestäessä lähes kaksi tuntia. Kliimaksi jää muutenkin aika vaatimattomaksi eikä näin hölmössä elokuvassa ole erityisemmin tarttumapintaa. Kuvallisesti ja äänellisesti elokuva ei vedä vertoja esimerkiksi Tagille. Kokonaisuutena silti ihan kohtalainen elokuva: heikompi kuin Tag ja Love & Peace, mutta paljon parempi kuin Shinkuju Swan.

Pohjana olevaa televisiosarjaa en ole nähnyt, enkä sen pohjana olevaa mangaa lukenut.

* Twitchin puolella arvostelija ja päätoimittaja vetivät herneen nenäänsä Tagin panty shoteista ja latoivat melko käsittämättömiä väitteitä elokuvan mukamasti yksiselitteisestä sovinistisuudesta. Hassua sinänsä, että samaan aikaan Varietyn arvostelija kutsui elokuvaa feministiseksi. Itse väittäisin, että kumman tahansa äärilaidan ottaminen olisi sisällön huomioiden puhdasta hulluutta. Twitchin arviota ja kommentteja ei kannata lukea missään nimessä ennen elokuvan näkemistä, sillä arvostelija on nähnyt tehtäväkseen spoilata aivan kaikki elokuvan parhaat yllätyskäänteet, joita on tarkkaan varjeltu elokuvan markkinointikampanjoissa ja jotka pyrin jättämään hämärän peittoon myös omassa arviossani.

The Whispering Star

http://youtu.be/VFLWXRNwLSU

heh, Sion Sono ‑talk eventissä olleen kaverin mukaan Sono oli sanonut, että ensi vuonna julkaistava Shinjuku Swan 2 on perseestä. Tuottaja oli kuulemma imenyt kaikki mehut, eikä Sono ollut jaksanut lukea käsikirjoitusta enää kuvausvaiheessa.

Sonon seuraavat projektit ovat tarkoitus olla Whispering Star 2 ja Dracula.

Amazon Japan Checks in to Sono Sion’s ‘Tokyo Vampire Hotel’


The series is Sono’s first based completely on an original screenplay, and tells the story of humanity battling against a vampire tribe. It stars actress Kaho, taking on her first full-scale action role; Shinnosuke Mitsushima; Ami Tomite, a young actress who is mentored by Sono; Yumi Adachi; and Megumi Kagurazaka, the director’s wife.


Production was in the Nikkatsu studios in Japan, and also various locations in Transylvania, Romania, including Dracula’s Castle and the Salina Turda salt mines.


– http://variety.com/2017/digital/asia/amazon-japan-sono-sion-tokyo-vampire-hotel-1202393083/

https://www.youtube.com/watch?v=cW2JvBKiztk