Kolmen tähden elokuva

Tuoppi ( 5.11.2009 12:01)

Humphrey Bogart ( 5.11.2009 11:01)

Kyllä mä taidan luottaa enempi Hokkasen sanomisiin, Rautsi oli ihan yössä jo Inglourious Basterdsin kolmen tähden kanssa....

Liian vähän?

Joo, viisi tähteä sille olisi pitänyt antaa. Oikeastaan yksi tai kaksi tähteä olisi ollut hyväksyttävissä, mutta kolmen tähden elokuva on yleensä elokuva joka ei herätä kummempia fiiliksiä ja sitähän IB ei missään tapauksessa ole.

"Kolmen tähden elokuva ei herätä kummempia fiiliksiä"

Niin, no. Jos elokuva herättää fiiliksiä puoleen ja toiseen aika ääripäistä ilman että kumpikaan puoli "voittaa", niin keskiarvoksi tupsahtaa yllättäen kolme, koska se on siinä asteikon keskivälin ylemmässä päässä (ja kun niitä tähtiä on päätetty jaella). Itse yleensä kiinnitän enemmän huomiota siihen tekstiin kuin tähdityksiin, tyyliin elokuva voi olla teknisesti huippupätevä mutta muuten läpimätä. En vain pääse sisään tuohon ajatusmalliin, että "kolmen tähden elokuva" (nämä tähditykset kun ovat aina niin yleispäteviä) on "elokuva joka ei herätä fiiliksiä".

Ilja Rautsi ( 5.11.2009 19:29)

"Kolmen tähden elokuva ei herätä kummempia fiiliksiä"



Niin, no. Jos elokuva herättää fiiliksiä puoleen ja toiseen aika ääripäistä ilman että kumpikaan puoli "voittaa", niin keskiarvoksi tupsahtaa yllättäen kolme, koska se on siinä asteikon keskivälin ylemmässä päässä (ja kun niitä tähtiä on päätetty jaella). Itse yleensä kiinnitän enemmän huomiota siihen tekstiin kuin tähdityksiin, tyyliin elokuva voi olla teknisesti huippupätevä mutta muuten läpimätä. En vain pääse sisään tuohon ajatusmalliin, että "kolmen tähden elokuva" (nämä tähditykset kun ovat aina niin yleispäteviä) on "elokuva joka ei herätä fiiliksiä".

No ehkä "ei mitään fiiliksiä" oli liioiteltua, mutta kolmen tähden leffasta nyt yleensä tulee mieleen aika neutraali tapaus ja IB:a on vaikea mieltää sellaiseksi. Toinen vastaava on John Rambo. Mutta Rocky Balboa on aika esimerkillinen kolmen tähden leffa, jos nyt jatketään tähditysasteikolla.

Humphrey Bogart ( 6.11.2009 00:24)

Ilja Rautsi ( 5.11.2009 19:29)

"Kolmen tähden elokuva ei herätä kummempia fiiliksiä"



Niin, no. Jos elokuva herättää fiiliksiä puoleen ja toiseen aika ääripäistä ilman että kumpikaan puoli "voittaa", niin keskiarvoksi tupsahtaa yllättäen kolme, koska se on siinä asteikon keskivälin ylemmässä päässä (ja kun niitä tähtiä on päätetty jaella). Itse yleensä kiinnitän enemmän huomiota siihen tekstiin kuin tähdityksiin, tyyliin elokuva voi olla teknisesti huippupätevä mutta muuten läpimätä. En vain pääse sisään tuohon ajatusmalliin, että "kolmen tähden elokuva" (nämä tähditykset kun ovat aina niin yleispäteviä) on "elokuva joka ei herätä fiiliksiä".

No ehkä "ei mitään fiiliksiä" oli liioiteltua, mutta kolmen tähden leffasta nyt yleensä tulee mieleen aika neutraali tapaus ja IB:a on vaikea mieltää sellaiseksi. Toinen vastaava on John Rambo. Mutta Rocky Balboa on aika esimerkillinen kolmen tähden leffa, jos nyt jatketään tähditysasteikolla.

Eipä siitä kolmesta tähdestä tässä yhteydessä tarvitse tulla mieleen mitään yleistapausta, kun voit käydä ihan lukemassa tuon Iljan IB:n arvosteluteksin mistä kanta juuri tähän elokuvaan tulee ilmi.

Spiritual Boxer ( 6.11.2009 08:28)

Humphrey Bogart ( 6.11.2009 00:24)

Ilja Rautsi ( 5.11.2009 19:29)

"Kolmen tähden elokuva ei herätä kummempia fiiliksiä"



Niin, no. Jos elokuva herättää fiiliksiä puoleen ja toiseen aika ääripäistä ilman että kumpikaan puoli "voittaa", niin keskiarvoksi tupsahtaa yllättäen kolme, koska se on siinä asteikon keskivälin ylemmässä päässä (ja kun niitä tähtiä on päätetty jaella). Itse yleensä kiinnitän enemmän huomiota siihen tekstiin kuin tähdityksiin, tyyliin elokuva voi olla teknisesti huippupätevä mutta muuten läpimätä. En vain pääse sisään tuohon ajatusmalliin, että "kolmen tähden elokuva" (nämä tähditykset kun ovat aina niin yleispäteviä) on "elokuva joka ei herätä fiiliksiä".

No ehkä "ei mitään fiiliksiä" oli liioiteltua, mutta kolmen tähden leffasta nyt yleensä tulee mieleen aika neutraali tapaus ja IB:a on vaikea mieltää sellaiseksi. Toinen vastaava on John Rambo. Mutta Rocky Balboa on aika esimerkillinen kolmen tähden leffa, jos nyt jatketään tähditysasteikolla.

Eipä siitä kolmesta tähdestä tässä yhteydessä tarvitse tulla mieleen mitään yleistapausta, kun voit käydä ihan lukemassa tuon Iljan IB:n arvosteluteksin mistä kanta juuri tähän elokuvaan tulee ilmi.

Minusta tähtien lämääminen siihen loppuun tuntuu toisinaan tarpeettomalta pakolta, joissain tapauksissa kolme on vain se ansioiden/miinuksien summa. Alexander ja IB ovat tästä esimerkkejä, niissä on liian paljon hyvää että kokonaisuus olisi huono, mutta sen verran häiritseviä hölmöyksiä tms. ettei voi varauksetta suitsuttaa. Kummassakin tapauksissa oli vaikeaa keksiä, mitä sinne loppuun iskee.

John Rambohan on oikein malliesimerkki kolmen tähden elokuvasta.

Ihan piristävää kertakäyttöhubaa, vaikka vetoa saisi olla muussakin kuin lättäyksessä, ja jaksoin katsoa toisenkin kerran kun oli syytä (esitysformaattiin perehtyminen), mutta en olisi jos olisi ollut vain mahdollisuus. Kolmatta kertaa tuskin tulee ainakaan 10 vuoteen. On puolitoistatuntisena tosin siinä elementtiensä kestokyvyn äärirajoilla, muutama minuutti sompailua lisää niin olisi pudonnut kahteen tähteen.

Komediat ovat tähdityksissä mielenkiintoinen genre. Vaikka elokuva olisi omassa lajityypissään hyväkin, jopa klassikko, niin harvoin tulee enemmän kuin kolme tähteä. Näin ainakin valtamediassa ja ns. vakavasti otettavien kriitikkojen piirissä.

Heh, muistan tässä kun Something about mary esitettiin edellisen kerran telkussa niin sille lätkäistiin hesarissa kolme tähteä – mielipiteitä saa toki olla, mutta hassua on se että tekstissä kriitikko kuitenkin piti elokuvaa oman lajityyppinsä klassikkona, tms. merkkipaaluna. Vaikea olisi kuvitella että missään muussa lajissa tämmönen meininki menisi läpi. Testataas vähän: sotaelokuvan klassikko Platoon, kolme tähteä. Gangsterielokuvan klassikko Mafiaveljet, kolme tähteä. Kauhuelokuvan klassikko Hohto, kolme tähteä.



Ilmiö tunnetaan nimellä "komediavähennys." Eli komedian todellinen arvosana onkin se lehteen painettu tähditys +1.

Alexanderista on vaikea löytää hyvää edes kahden tähden edestä.

Marita Nyrhinen kuuluu näihin, jotka ensiksi höpisevät elokuvan klassikon asemasta ja kuinka se kuuluu oman genrensä valioihin ja lätkäiseen max. kolme tähteä loppuun. Ei pelkästään komedian saralla.

Humphrey Bogart ( 6.11.2009 15:23)

Alexanderista on vaikea löytää hyvää edes kahden tähden edestä.

Melkein viiden tähden leffa! Rambo sen sijaan on tosiaan malliesimerkki kolmen tähden elokuvasta. Viihdyttävää rymistelyä kertakatselun verran, mutta ei sisällä mitään sen suurempia elokuvallisia arvoja.

En itsekään ole mikään tähditysten ystävä mielipidemittarina, mutta tässä otti silmiin mitä Young Hova sanoi siitä, ettei olisi katsonut toiste kolmen tähden filmiä. Monenko tähden elokuva pitää olla, että jaksaa yleisesti katsoa uusiksi jotain vai voiko tähdityssysteemeissä sellaista edes määrittää? Itse olen noita tähtiä käyttänyt omissa merkinnöissäni lähinnä muistiinpanojen korvikkeena, että fiilikset leffasta pysyisivät paremmin mielessä. Olen sitten huomannut sellaisen "säännön", että näissä merkinnöissäni kolme ja puolikas on jo sellainen elokuva, että sen voi katsoa kivuttomasti uusiksikin ja kolmosenkin jos on vähän välimatkaa katseluiden välillä, mutta kakspuolikas on jo kipurajalla.

Ääh, vittu mitä löpinää.

Kolme tähteähän alkaa olla jo hyvä, joissakin tapauksissa osin erinomainen. Itse olen katsonut useasti alle kolmenkin tähden elokuvia, tyyliin Warriors ja Driver. Tähdityksessä pitää jotenkin pitää taiteelliset aspektit ja omat tunteet jotenkin balanssissa. Rambo on mielestäni malliesimerkki viiden tähden elokuvasta, taiteellinen taso helvetin korkealla ja vetovoima maksimi. Lunttasin tuolta Elitistin yhteenvedosta, mille elokuville olen antanut kolme tähteä. Ekana tuli vastaan Mannaja, jonka olen nähnyt kolme kertaa. Nykyään sille voisi antaa jopa enemmän (ja esim. Rambolle vähemmän kuin viisi). Keskinkertainen elokuva ei koskaan pysty kypsymään suuntaan tai toiseen, pitäisikö niille suoraan antaa Maskulan tapaan yksi tähti. Mielestäni ei.

Antti Tohka ( 6.11.2009 20:07)

Rambo on mielestäni malliesimerkki viiden tähden elokuvasta, taiteellinen taso helvetin korkealla ja vetovoima maksimi.

Vetovoimaa on toimintakohtauksissa toki yllin kyllin, mutta sitä edeltävät osiot ovat puuduttavia. Toka Rambo on paras.

Sanoisin että noille Alexanderin kaltaisille hollywoodin high concept ‑leffoille kolme tähteä on aika peruskauraa. Erityisesti historialliset toimintadraamat tyyliin Braveheart, Viimeinen mohikaani, Gangs of New York, ja Bad Boysin ja Rush Hourin kaltaiset toimintakohellukset. Mitä näitä nyt on. Kyllähän näitä jaksaa katsoa uusiksikin, montakin kertaa parhaassa tapauksessa mutta ani harvoin niille enempää kuin kolmea tähteä pitäisi antaa.

Ottamatta kantaa Alexanderiin tai muihin ym. leffoihin... tähdityksestä arviointimuotona yleisesti.

Ei pitäisi antaa kolmea tähteä.



Pitäisi antaa kolme tähteä.



Ei tähdityksille voi määritellä sen kummempaa objektiivista normistoa. Tai voi kyllä, mutta ei pidä. Tähditykset tai muut asteikolliset arviot ovat itsessään aika epäinformatiivisia, mutta yhdessä sanallisen kommentoinnin kanssa muodostavat parhaan tavan (?) arvioida elokuvaa. Tähdet ovat summaus arvioijan subjektiivisesta näkemyksestä elokuvasta, mutta pelkkänä numerona ilman kommentointia hyvin mitäänsanomattomia.



Kummisetä II 10/10

Death Wish III 10/10

Monty Python and the Holy Grail 10/10



Pelkästä sanallisesta arviosta saattaa taas olla hankala päätellä, oliko elokuva arvioijan mielestä nyt sitten 'ok', 'hyvä' vai jotain muuta; onhan se nyt selvä ettei elokuva kokonaisuutena ole harmaansävyinen "paska/ok/hyvä", vaan saman elokuvan sisällä on eri osa-alueita vaikuttamassa kokonaisuuteen. Lisäksi arvioija huomioi elokuvan kontekstin ja henkilökohtaiset preferenssinsä. Näistä syntyvän yhteisvaikutelman kokonaisuus se arvosana on. Arvion selkeyttäjänä tähditys puolustaa asemaansa, vaikka jotkut sitä vastustavatkin.

Red Right Hand ( 6.11.2009 22:15)

Sanoisin että noille Alexanderin kaltaisille hollywoodin high concept ‑leffoille kolme tähteä on aika peruskauraa. Erityisesti historialliset toimintadraamat tyyliin Braveheart, Viimeinen mohikaani, Gangs of New York, ja Bad Boysin ja Rush Hourin kaltaiset toimintakohellukset. Mitä näitä nyt on. Kyllähän näitä jaksaa katsoa uusiksikin, montakin kertaa parhaassa tapauksessa mutta ani harvoin niille enempää kuin kolmea tähteä pitäisi antaa.

Just, ala nyt rinnastamaan Viimeistä mohikaania ja Braveheartia johonkin Rush Houriin ja Bad Boysiin.