Täynnä Tarmoa

C.W. Leadbeater ( 23.10.2009 02:07)

Samoilla linjoilla k-mikon kanssa. Ei missään tapauksessa huono, muttei myöskään noussut ainakaan yhdellä katselulla mainittujen kotimaisten merkkiteosten joukkoon. Kiusallisia tilanteita ja sanomisia riitti ja ansiokasta oli kai sekin, että kaikista päähenkilöistä annettiin vähemmän mairitteleva kuva, mutta yhtenäisyyttä olisi saanut olla enemmän. Lyhyehköstä kestosta huolimatta tiiviys puuttui, ja dokumentti tuntui pikemminkin jonoksi lätkityiltä satunnaisilta kohtauksilta kuin loppuun asti harkitulta kokonaisuudelta.

Juuri näin.



Aluksihan Täynnä Tarmoa oli tarkoitus vääntää sarjaksi, mutta rahoituksen kustua päätettiin tehdä yksi dokumentti. Aika pirstaleisia juttuja tässä oli paljon, mm. yllättävä USA:laisvahvistuksen avautuminen siitä, kuinka hän on koripalloilija, ei mitään muuta, joka ei tunnu istuvan kokonaisuuteen. Materiaali oli myös suht kesyä, eikä mitää The Office ‑tasoista myötähäpeää päässyt syntymään. Riippuu tietenkin omasta eläytymiskyvystä, kyllä tässä mun mielestä on aihetta voimakkaammallekin tunnereaktioille.



Hyvä ja hauska dokka kyseessä kuitenkin.



Jotenkin käsittämätöntä kuinka surulliselta sukalta Lari Kangas joukkueenjohtajana vaikuttaa (on muuten valtiotieteiden maisteri, ja kansalaisaktivisti, ja poliittisesti valveutunut(?) muutenkin). Kun homssuisen näköinen Kangas keskittyy rahoitusneuvotteluissa enemmän jo aiemmissa viesteissä mainittuihin kahviin ja pullaan, kuin neuvotteluihin, niin se aiheuttaa tiettyä säälin, vitutuksen ja hämmästyksen tunnetta. Realismin ja utopian välinen kuilu tulee ehkä konkreettisimmin esille, kun Kangas pyytää mainospaikasta 50.000, mutta sponsoriehdokas kertoo ajatelleensa maksimissaan 4.000 euroa :S voi piluuuuuu.... uusia vahvistuksia on kovasti tulossa tyyliin joka mantereelta, mutta rahaa ei ole edes lentolippuihin.



Sekin kertoo varmaan tarpeeksi Tarmon touhuista, jos dokumentin eräs tärkeimmistä punaisista langoista on seuran vilpittömän kova yritys hommata ulkomaanvahvistuksilleen YHTÄ PESUKONETTA; yritys, joka ei tunnu etenevän sen menestyksellisemmin kuin sponsorirahojen kerääminen. Palkatkin tunnutaan maksavan suoraan käteisellä taskusta löytyvillä nöyhtäisillä hiluilla ja seteleillä.



HIENOA SUOMI!!



Tää on davidbrent ‑kertoimeltaan sellainen 6-7/10









EDIT.

Se vielä, että tarkastelin joukkueen tilastoja kaudelle 2006-2007, eli dokumentin tekoajankohtana. Leffasta sai sellaisen käsityksen, että hommat kentälläkin menevät päin vittua, mutta Tarmo kuitenkin voitti ensimmäisestä kymmenestä ottelustaan viisi, eli ei se nyt mitenkään ihan katastrofaalista menoa ollut.

Ihan hauska. Mutta ei todellakaan lähellä näitä vertailukohteitaan. Missasin tosin osan dialogista myöhäisen lähetysajankohdan takia.

Myös hyvä oppitunti siitä kuinka dokumenttimateriaalia voidaan manipuloida tietyn efektin (tässä tapauksessa koomisuuden) aikaan saamiseksi. Yhtenä esimerkkinä deekujen ovikellon soitto. Ovelasti kahden deekun ovikellosoitto oli leikkauspöydällä sijoitettu eri puolille elokuvaa ikään kuin he olisivat käyneet soittelemassa enemmänkin näiden pelaajien ovikelloja, vaikka tarkkasilmäinen katsoja varmasti huomasi että matsku oli kuvattu samalla kertaa. Tekijöillä on toki oikeus tähän, mutta automaattisesti se herättää kysymyksen: mitä kaikkea muuta on manipuoloitu päämäärän takia?

Red Right Hand ( 23.10.2009 14:05)

Myös hyvä oppitunti siitä kuinka dokumenttimateriaalia voidaan manipuloida tietyn efektin (tässä tapauksessa koomisuuden) aikaan saamiseksi. Yhtenä esimerkkinä deekujen ovikellon soitto. Ovelasti kahden deekun ovikellosoitto oli leikkauspöydällä sijoitettu eri puolille elokuvaa ikään kuin he olisivat käyneet soittelemassa enemmänkin näiden pelaajien ovikelloja, vaikka tarkkasilmäinen katsoja varmasti huomasi että matsku oli kuvattu samalla kertaa. Tekijöillä on toki oikeus tähän, mutta automaattisesti se herättää kysymyksen: mitä kaikkea muuta on manipuoloitu päämäärän takia?

Itse asiassa tämä "manipulointi" oli tässä todella selvää.

Yoshua Ben Yosef ( 23.10.2009 08:34)

Se vielä, että tarkastelin joukkueen tilastoja kaudelle 2006-2007, eli dokumentin tekoajankohtana. Leffasta sai sellaisen käsityksen, että hommat kentälläkin menevät päin vittua, mutta Tarmo kuitenkin voitti ensimmäisestä kymmenestä ottelustaan viisi, eli ei se nyt mitenkään ihan katastrofaalista menoa ollut.

Eipä kautta tosiaan katastrofaaliseksi voi sanoa jos joukkue pääsee play offseihin asti. Taisi kyllä puodota sieltä ekalla kierroksella. Ja nykyäänhän Kuuma-Kaminen porskuttaa menestyksekkäästi ToPon luotsina.

Dokumentin viihdyttävintä antia minusta olivatkin (ToPonkin valmentajana) usein katsomon puolelle pisteliään suunsa vuoksi joutuvan Kamisen spontaanit purkaukset. Joukkueen miehistön vaihtuvuutta kuvaa hauskasti kauden ensimmäisen (tai yhden ensimmäisistä) hävityn ottelun jälkeen käyty sanavaihto Kamisen ja jonkuin toisen seuran ihmisen välillä; "no, ei se mitään, ensi viikolla on uusi peli." Kaminen:"ja uusi joukkue".

k-mikko ( 23.10.2009 15:53)

Red Right Hand ( 23.10.2009 14:05)

Myös hyvä oppitunti siitä kuinka dokumenttimateriaalia voidaan manipuloida tietyn efektin (tässä tapauksessa koomisuuden) aikaan saamiseksi. Yhtenä esimerkkinä deekujen ovikellon soitto. Ovelasti kahden deekun ovikellosoitto oli leikkauspöydällä sijoitettu eri puolille elokuvaa ikään kuin he olisivat käyneet soittelemassa enemmänkin näiden pelaajien ovikelloja, vaikka tarkkasilmäinen katsoja varmasti huomasi että matsku oli kuvattu samalla kertaa. Tekijöillä on toki oikeus tähän, mutta automaattisesti se herättää kysymyksen: mitä kaikkea muuta on manipuoloitu päämäärän takia?

Itse asiassa tämä "manipulointi" oli tässä todella selvää.

Niin, dokumentinkin leikkauksessa kiinnitetään huomiota rytmiin ja sujuvuuteen joiden mukaan kohtauksia mukaan sijoitellaan. Ei aina manipulointiin tai siihen, että kohtaukset ovat millimetrintarkasti kronologisesti oikein.

Minusta hauskinta antia tietyt absurdit jutut: jenkit ihmettelemässä intiaaneja porvoossa tai esittelemässä raamattujaan, tai kertomassa korisbändäreistä (jotka eivät kuvista päätellen olleet todellakaan mitään ykköspalkintoja lol).

Kuten sanoin manipulointi kuuluu asiaan, mutta ollaan toki dokumentintekemisen perimmäisissä kysymyksissä: onko dokumenttielokuvan tavoitteena näyttää mahdollisimman todenmukaista kuvaa aiheestaan vs. onko dokumentin tavoitteena joku muu esim. komedian tekeminen (kuten Tarmossa). Onko tavoitteena reportaasimaisuus vai pamflettimaisuus, jne.



Tuntuu siltä että viime vuosina on tullut yhä suositummaksi tämmöinen anything goes ‑asenne. Varmaan jotain Bigbröter-kulttuurin vaikutusta. Vaikka hauskoja pätkiähän näin toki saadaan, ei siinä mitään. Kuvataan vaikka porukkaa dokaamassa (kuten tässä tai Vaalitaistossa) ja saadaan takuulla aina hauskaa settiä... Suomessa kun ollaan. Mutta onhan se myös aika hiton helppoa – ja sikäli laimeata, IMO.

Eiköhän ton manipuloinnin isoin ja menestynein väärinkäyttäjä ole Michael Moore.

Puhuin eilen ohjaajan kanssa, deekujen käynnit kuulemma olivat ihan oikeasti eri aikaan.

Ilja Rautsi ( 24.10.2009 13:40)

Puhuin eilen ohjaajan kanssa, deekujen käynnit kuulemma olivat ihan oikeasti eri aikaan.

No sitten otan toki sanani takaisin.

Ihan hyvä dokumentti ja myötähäpeän merkkiteos.

Uusinta tänään TV2 17:35.

Bad Rain ( 24.10.2009 10:25)

k-mikko ( 23.10.2009 15:53)

Itse asiassa tämä "manipulointi" oli tässä todella selvää.

Niin, dokumentinkin leikkauksessa kiinnitetään huomiota rytmiin ja sujuvuuteen joiden mukaan kohtauksia mukaan sijoitellaan. Ei aina manipulointiin tai siihen, että kohtaukset ovat millimetrintarkasti kronologisesti oikein.

No tätähän mä en varsinaisesti tarkoittanut. Vaan sitä, että Täynnä tarmoa katsoessa on liian usein tietoinen siitä, että katsoo "propagandaa" (paremman sanan puutteessa; about valitut asiat valitussa järjestyksessä, irrotettuna kontekstista) sen sijaan, että muka todistaisi tapahtumia niin kuin ne tapahtuivat. Oikeasti, ja kenties valitettavasti, Moore osaa tuon homman helvetin paljon paremmin. Todennäköisesti pidempi pituus olisi auttanut Täynnä tarmoa ‑dokumenttia, kronologinen tarina niin kuin tässä tapauksessa vaatinee pidemmän ajan jo pelkästään tuon mun viittaamani ilmiön välttämiseksi. En kyllä muista Vaalitaiston tai Autobonuksen pituutta.

k-mikko ( 25.10.2009 19:33)

Bad Rain ( 24.10.2009 10:25)

k-mikko ( 23.10.2009 15:53)

Itse asiassa tämä "manipulointi" oli tässä todella selvää.

Niin, dokumentinkin leikkauksessa kiinnitetään huomiota rytmiin ja sujuvuuteen joiden mukaan kohtauksia mukaan sijoitellaan. Ei aina manipulointiin tai siihen, että kohtaukset ovat millimetrintarkasti kronologisesti oikein.

No tätähän mä en varsinaisesti tarkoittanut. Vaan sitä, että Täynnä tarmoa katsoessa on liian usein tietoinen siitä, että katsoo "propagandaa" (paremman sanan puutteessa; about valitut asiat valitussa järjestyksessä, irrotettuna kontekstista) sen sijaan, että muka todistaisi tapahtumia niin kuin ne tapahtuivat. Oikeasti, ja kenties valitettavasti, Moore osaa tuon homman helvetin paljon paremmin. Todennäköisesti pidempi pituus olisi auttanut Täynnä tarmoa ‑dokumenttia, kronologinen tarina niin kuin tässä tapauksessa vaatinee pidemmän ajan jo pelkästään tuon mun viittaamani ilmiön välttämiseksi. En kyllä muista Vaalitaiston tai Autobonuksen pituutta.

Mooreen vertaaminen ei sikäli minusta ole täysin relevanttia, että lähestymistavat ovat aika erilaiset. Oskari Pastilaa pyydettiin tekemään dokumenttia Tarmon menestyksekkäästä kaudesta ja pyyntö tuli nimen omaan manageri Kankaalta itseltään. Voisin kuvitella Mooren tasan tarkkaan tietävän millä tyylillä lähtee kuvaamaan ja mitä hakemaan vaikkapa USA:n aseteollisuudesta tai terveydenhuoltojärjestelmästä.

Tietenkin Pastila huomasi jo kuvausten alkuvaiheessa että tulossa saattaa olla poikkeuksellisen herkullista materiaalia, mutta tämän omien sanojen mukaan yhtäkään kohtausta ei ole lavastettu ja mitään ei tarvinnut hirveästi korostaa. Käsittäisin tämän niin, että myötähäpeän tunteet dokumenttia katsoessa syntyvät ohjaus- ja leikkaustavoista huolimatta, ei niiden ansiosta. Eli esim. ne deekut kävivät siinä ovella ilman tekijöiden suostuttelua, en tiedä olisiko Moore toiminut ihan samalla tavalla.

Ulkomaalaisvahvistusten tai "vahvistusten" haaliminen ja kohtelu tapahtuu muissakin seuroissa samaan tyyliin, en usko että sen dokumentissa näyttäminen vaatii paljon manipulointia. Seuran johdon palaveeraaminen pöydän ääressä oli selkeästi samasta sessiosta kuvattu. Se että otoksia siitä oli leikattu eri puolille dokumenttia johtui kulloinkin käsiteltävistä asioista ja täten mainitsemastani dokumentin rytmin, sujuvuuden ja loogisuuden tavoittelemisesta.

Mitkään dokumentin tiimoilta tehdyt rikosilmoitukset eivät johtaneet tutkintaan.

Jos käsitin Pastilan jutut oikein docpoint-festarin ensi-illassa (oliko täällä näytetty versio pidempi kuin YLEn esittämä?), niin ohjaaja osasi kyllä arvata, mitä on luvassa. Pastilahan näyttää korispelaajalta ja oletan, että tunsi valmentajan ja managerin entuudestaan ja varmaan myös heidän historian. (Tää pulla-Manageri toimii muuten Palloliitossa nykyään, tai ainakin oli vielä kesällä.)

Elokuvan heikkoudet kumpuavat varmaankin paljolti siitä miten kiireellä hommaa on jouduttu tekemään. Ja tästä syystä toki ero Mooren laskelmoivuuteen on äärimmäisen selkeä. Ja muutenkin Mooreen vertaaminen on liioittelua. Mutta toisaalta se että elokuvassa nähtiin vain Tarmon häviämät pelit on tietenkin omiaan herättämään epäilyksiä.

Joo en mäkään näe hirveästi yhteyksiä Mooren tapaan tehdä leffoja. Ollaan ihan eri planeetalla – ja eri levelillä. Enkä mistään lavastamisesta Pastilaa todellakaan epäile.

Mutta kyllähän tässä on tietynlaisena johtoajatuksena se että kerrotaan kehnosta korisjengistä ja sen kreisin toimarin suurista suunnitelmista. Ja tämähän ei kuitenkaan ole ihan koko totuus: Ei Tarmo niin huono oikeasti ollutkaan ja esim. valkku on suomen ykköskastia edelleen.



Ehkä tällaisista syistä olisin kaivannut pikkasen enemmän sitomista isompaan kontekstiin, esim. korisliigaan: minkä takia juuri Tarmon keissi on poikkeuksellinen? Miksi juuri Tarmon ulkkarihankinnat olivat erikoislaatuisia? Miksi juuri Tarmon talous kusi? Onko muilla liigan pelaajilla toimiva mikroaaltouuni ja pesukone? jne. Nyt monet sinänsä hauskat jutut jäävät irralliseksi sketseiksi joiden hmmm... totuudellisuudesta ei milloinkaan voi olla ihan varma koska mitään vertailukohtaa ei ole. Epäilenkin että mitä lähempänä katsoja on korisympyröitä ja mitä paremmin tuntee aiheen, sitä enemmän saa tästä elokuvasta irti. Helppo kuvitella pelaajien tsekkailevan tätä jossain saunaillassa.



Sinänsä en muuten ole ihan varma tästä myötähäpeä ‑termin käytöstä. En mä ainakaan tuntenut tässä niinkään myötähäpeää: Managerin urpoilu lähinnä vain naurattaa ja säälittää. Myötähäpeän tunteminen sen sijaan vaatisi kait jonkinlaista samaistumista manageriin, mitä ei kyllä mulla tapahdu, heh.



Annoin flixsterisä kolme tähteä, mutta koska elokuva on kuitenkin jäänyt pyörimään niin paljon mieleen (ja suuhun), niin ehkä pitää tarkistaa arvosanaa ylöspäin.

En mäkään näe tässä suurta syytä verrata Pastilaa Mooreen muuten kuin, että Lukewarm heitti Mooren esimerkkinä tästä "manipuloinnista" ja salettiin Moorella on "dokumenttiensa" taustalla agenda, joka määrittää keinot, joita hän elokuvissaan käyttää. Eikä mulle syntynyt oloa totuuden vääristelystä tms. mistään mahdollisesta epäkronologisuudesta, vaan esimerkiksi siitä, mikä ylläkin mainitaan, että pätkät elokuvassa ovat hävityistä peleistä ja silti Tarmo meni playoffseihin, lukuisista joukkueessa pelanneista ulkomaisista pelaajista tarkemman huomion sai vain pari, jotka passitettiin himaan saman tien jne. Tämä kaikki sai aikaan fiiliksen kollaasista hassuja tapahtumia vuoden varrelta (joista osa olikin hyviä) enemmän kuin mistään kokonaisuudesta tai tarinasta. Onko sellainen ollut ohjaajan tarkoituskaan loppujen lopuksi vai ei, tai johtuuko se ajan puutteesta, lähtökohdasta, liian lyhyeen kestoon leikkaamisesta, osaamattomuudesta(?) vai mistä, en tiedä. Tällaisena mä en tästä kovin paljoa irti saanut.