The Definitive Sketsisarjatopic

Parempi nämä varmaan on tästälähtien niputtaa kaikki samaan, esitysajasta ja kanavasta riippumatta. Siirelkää ja dellailkaa, jos tämmöinen ketju on jo jossain arkistoiden uumenissa.

Eilen sitten tapahtui Pirkka-Pekka Peteliuksen triumfanttinen paluu sketsiviihteen pariin, ohjelmassa Sixpack. Valitettavasti ei palannut miesi tarpeeksi kauas Ryhmäteatterin kaudelle, vaan lähinnä Manitboisin aikaan. Aisaparinaan hällä on Jope Ruonansuu, josta jonkun ulkopuolisen ohjaajan/kirjoittajan pitäisi mielestäni ammentaa se oikea lahjakkuus, joka hänellä yhä on jotenkin piilossa. Puitteita pokkanaamakomiikan vaikeaan taitoon hällä on, nimittäin, materiaali vain on lähes aina ollut shittiä.



Lopputekstien rullatessa huokasin vaan, että kylläpä on ollut paljon tekijöitä tämmöiselläkin. Käsikirjoittajatkin (eli tietty Pirkkis ja Jope) taidettiin erikseen mainita, mikä tietenkin on suurimmilta osin fuulaa. Eilisessä jaksossa tai olla peräti yksi suunnitellumpi sketsi, joka ei perustunut parivaljakon surkeaan improvisointiin.



Ei tässä mitään, nämä viritelmät on aina ohitettu sivistyneellä nonchalanssilla ja besserwisseristisellä, kusenpolttamalla viittailulla Neil Hardwickin kultakauteen. Mutta kun tämänkertainen perseily oli tehty Ylelle! Maikkareilla tämä vielä joten kuten olisi mennyt läpi, mutta nyt kyllä oli kyseessä epähauska, läpinäkyvä osoitus Yleisradion nykytilasta.

Moniko muistaa

Absolutelyn, jota esitettiin Suomessa ainakin yksi kausi nimellä Ehdottomasti. Tuota on ilmeisesti tehty neljä kautta, ja kaikki ovat nyt edullisena boksina, tosin ilman tekstejä.



http://www.play.com/DVD/DVD/4-/4969676/Abs...g-/Product.html



Sarjasta on muutama irtonainen muistikuva 80- ja 90-lukujen vaihteesta, muistaakseni oli hahmovetoista pönötyskomiikkaa, teinin silmille kesyä kamaa Hale & Paceen verrattuna, ja jossain vaiheessa jyräsinkin kaikki Absolutelyn vhs-nauhoitukset. Muistatteko muut tarkemmin, millainen tuo show oli?

QCine ( 21.5.2008 16:44)

Moniko muistaa Absolutelyn, jota esitettiin Suomessa ainakin yksi kausi nimellä Ehdottomasti. Tuota on ilmeisesti tehty neljä kautta, ja kaikki ovat nyt edullisena boksina, tosin ilman tekstejä.



http://www.play.com/DVD/DVD/4-/4969676/Abs...g-/Product.html



Sarjasta on muutama irtonainen muistikuva 80- ja 90-lukujen vaihteesta, muistaakseni oli hahmovetoista pönötyskomiikkaa, teinin silmille kesyä kamaa Hale & Paceen verrattuna, ja jossain vaiheessa jyräsinkin kaikki Absolutelyn vhs-nauhoitukset. Muistatteko muut tarkemmin, millainen tuo show oli?

En muista televisiosta, mutta ainakin tuon Playn videon parin viimeisen esimaistiasminuutin perusteella vaikuttaa potentiaaliselta hauskuuttajalta; pitää vielä katsoa jos youtubesta löytyisi lisää hyväksi paljastuvaa klippiä niin hinnan laskiessa tän voisi melkein hankkia.

Spiritual Boxer ( 21.5.2008 16:50)

En muista televisiosta, mutta ainakin tuon Playn videon parin viimeisen esimaistiasminuutin perusteella vaikuttaa potentiaaliselta hauskuuttajalta; pitää vielä katsoa jos youtubesta löytyisi lisää hyväksi paljastuvaa klippiä niin hinnan laskiessa tän voisi melkein hankkia.

Tämän aika voisi olla nyt. 18.49€ Playlla, vinkvink.

Em. Absolutely-boksia saa Playlta nyt 14 eurolla... itse myisin nyt omani jollekulle vaikka kympillä, jos ei tuon postin kanssa tarvitsisi perseillä.

Eli pirummoinen maraton nyt takana. Neljä kautta. Perusvire on etenkin ekalla kaudella parhaimmillaan hulvatonta, erityisen sillyä anarkiaa. Mutta pikku hiljaa ylipitkät sketsit, rasittavat vakiohahmot ja puhuvat päät saavat vallan. Välillä tulee tunne, että onko radiosketsejä vain siirretty tv:hen. Mainioita näyttelijöitä toki. Ensimmäinen kausi on absurdiudessaan nautittavin, ja jos ei sekään nappaa, niin kolmea muuta kautta tuskin kannattaa enää katsoa. Hauskoja hetkiä on myöhemminkin, mutta aivan liian harvoin. Ja mikä ihmeen kirjoittamaton sääntö tuntuu olevan se, että mitä tanakampaa skotti-/wales-mongerrusta jossain sarjassa puhutaan, sen varmemmin dvd:issä EI ole tekstityksiä? Ei kukaan normaalilla englannintaidolla voi ottaa noista vammaisenkuuloisista, kilometrinmittaisista mono- ja dialogeista tolkkua. Ja kun yrittää, niin hyvin pian aivoissa alkaa kuulua riks, raks ja poks.



Jostain syystä tämä boksi on netonnut Playn käyttäjäarvioijilta lähes kokonaan neljää-viittä tähteä. Ilmeisesti sketseissä liikutaan pitkälti sellaisilla aaltopituuksilla, joita ymmärtävät vain Brittein saarilla asuvat. Muille tämän sarjan huippuhetkistä kannattaisi koota best-of.

Palasin Pulkkisen pariin valikoivasti. Ykkös- ja kakkoskaudet, jotka katsoin, oli tullut hankittua hyllyyn. Kolmoskautta ei löytynyt, ja jäi siis katsomatta, mutta se oli aikoinaan jo tuoreeltaan haukotuttavaa nojaatämäonnähty-osastoa.

Lähden kyllä liikkeelle siitä, että Salmi ja Virmavirta ovat flexiibeliydessään erinomaisia pokkanaamakomiikan taitureita. Lisäksi häsläyksen keskeltä löytyy kiehtovaa angstia, kyynisyyttä, pelottavuuttakin: sen verran usein mennään seinää päin. 2000-lukulainen "useampi jakso putkeen"-katsomismetodi on kuitenkin tälle sarjalle armoton. Ykköskauden vahvemmin kirjoitetun materiaalin variointitekniikka potkii vielä, mutta kakkonen alkaa jo tökkiä pahasti: samoilla hahmoilla ei olisi kannattanut jatkaa, vaikka ympäristöjä onkin vaihdettu.

Seiskan ikärajaa dvd:issä jäin hiukan ihmettelemään. Sen verran turskeasti Pulkkis-maailmassa kiroillaan, jatkuvasti.

Parivaljakko on melkolailla kadonnut julkisuudesta. Missäköhän luuraavat? Äijillä olisi kyllä mielestäni vielä annettavaa kotimaiselle (sketsi)komedialle.

QCine (13.2.2014 12:36)

Lisäksi häsläyksen keskeltä löytyy kiehtovaa angstia, kyynisyyttä, pelottavuuttakin: sen verran usein mennään seinää päin. 2000-lukulainen "useampi jakso putkeen"-katsomismetodi on kuitenkin tälle sarjalle armoton.

Helvetisti samaa mieltä! Tämä tuli todettua viime uusintakierroksella, tulivatko nämä nyt Subilta peräkkäisinä päivinä putkeen aina ma-to ‑älillä. Jos kuitenkin malttaa ja katsoo jakson silloin, toisen tällöin, puree meininki juuri mainitsemistasi syistä edelleen hyvin.


Tästä aasinsilta Ketonen & Myllyrinne ‑comboon, mistä löysin paljon samaa ja samoja elementtejä kuin Pulkkisesta, ja mitä myös pidän ehdottomasti yhtenä onnistuneimmista kotimaisista sketsiviihdesarjoista. Silti, sydän lienee sykkii kovimmin Lapinlahden linnuille ja Studio julmahuville edelleen...

Ketosen & Myllyrinteen järjestelmällisempi katsomiseni tyssäsi kolmoskauteen, jossa alkoi olla selvästi väljempää kamaa kuin aiemmin. Iski jonkin sortin frustraatio siihen, että hauskuutukseksi tuntui tekijöille liian usein riittävän pelkkä patsasteleva pokkanaamakiroilu. Mutta myönnän mukisematta, että kumpikin jätkä on aivan erinomainen näyttelijä. Ja nimenomaan Myllyrinteen tyyli iskee aivan täpöllä tällaiselle haikailijalle, jota harmittaa vietävästi se, että Kari Heiskanen jätti aikoinaan komedian teon. 

Tuttavapiirini sukulaisista on ihan tässä viime vuoden aikana paljastunut parikin suuremman kaliiberin tuottajaa. Mutta lyhyeksi jääneistä tuottamiskeskusteluista sain hyvin vahvan käsityksen, ettei tuottajia kiinnosta mitkään sketsiohjelmat, kas kun ne eivät tahkoa tarpeeksi massia. Ollaan luisuttu ilmeisesti hemmetinmoiseen formaattiklovneriaan, jossa kaikenmoinen käsikirjoitettu kama on jäänyt niin sanotusti lapsipuolen asemaan. Toki voi olla, että aina on ollut näin. 

Lieköhän Peteliuksen Säihky-pulju vielä pystyssä?