Michael Winnerin leffoista

Nämä olisi vielä näkemättä, olisi mukava kuulla näin (toistaiseksi)Winner-fanina kommentteja/mielipiteitä:

Parting Shots (1999)

Bullseye! (1990)

Appointment with Death (1988)

A Chorus of Disapproval (1988)

Scream for Help (1984)

Firepower (1979)

The Big Sleep (1978)

Won Ton Ton, the Dog Who Saved Hollywood (1976)

The Stone Killer (1973)

Scorpio (1973)

The Nightcomers (1972)

Scorpio (1973)

Kyllä tää ainakin kannattaa katsoa. Palkkamurhaajien maailmaan sijoittuva trilleri. Suomi-dvdkin on.

Firepower (1979)

Muistaakseni todella onneton paska.



The Big Sleep (1978)



Kyllä tämän pystyy katsomaan, mutta Marlowe-filmatisointien surkeimmasta päästä.



Scorpio (1973)



Todella tylsä.



The Nightcomers (1972)



OK. Muutama mukavan kipeä kohtaus.

sud ( 20.10.2007 13:53)

The Big Sleep (1978)

´

Ei muistaakseni mitenkään erikoinen, mutta kyllähän Mitchum aina elokuvan tasoa nostaa..

Humphrey Bogart ( 20.10.2007 17:43)

sud ( 20.10.2007 13:53)

The Big Sleep (1978)

´

Ei muistaakseni mitenkään erikoinen, mutta kyllähän Mitchum aina elokuvan tasoa nostaa..

Mä pidin aika lailla, ei tosin lähelläkään Hawksin version tasoa. Camilla Sternwoodia näytellyt Candy Clark oli muistaakseni mieleenpainuvan rasittava roolissaan.

Luin juuri äsken lentokoneessa loppuun Winnerin omaelämäkerran Winner Takes All. Aivan helvetin hyvä kirja. Winner on väärinymmärretty nero, tai ainakin hauska kirjoittaja, joka ei kuvittele liikoja taiteellisuudestaan, mutta arvostaa kauniita naisia, suurmiesten seuraa, kallista elämää ja itseään. Mukana myös juttuja Winnerin uralta ravintolakriitikkona. Kirjasta voisi ottaa 100 signature-lainausta tms. Nyt en jaksa.

sud ( 20.10.2007 13:53)

Scream for Help (1984)

Todella pitkäveteinen kauhuelokuva.

sud ( 20.10.2007 13:53)

The Nightcomers (1972)

Näkemättä, mutta ilmestyy dvd:nä ihan lähiaikoina, pitää tsekata silloin.

Young Hova ( 21.10.2007 03:26)

Mukana myös juttuja Winnerin uralta ravintolakriitikkona

Sunday Times ‑lehden Winner's dinners ‑palstalla, jonne Winner ruokajuttujaan kirjoittaa, on myös kirjeitä lukijoilta-osasto. Eräs Winnerin saama palute kuuluu näin:

Reading your column I’m always reminded of a friend’s mother who used to carry in her handbag a note: “Why be difficult when, with a little more effort, you can be bloody difficult.”

Hazel Leeming, Norwich

Ei todellakaan.

Eka lukemani kirja, jossa Golania ja Globusta hehkutetaan ihan kybällä.



Death Wish kolmosen musiikit on kakkosen musiikin ylijäämiä. Ne oli temp trackkina ja sitten todettiin, että mitäpä näitä muuttamaan.



Sentineliä Winner kuvaa "tavanomaiseksi kauhujutuksi" ja ihmettelee, miksi henkilöhahmot käyttäytyvät niin typerästi – myöntäen että kirjoitti kässärin itse.



Yksi Winnerin parikymppisistä böönistä oli sosiaaliavustuksen varassa samaan aikaan kun seurusteli Winnerin kanssa, ja sekös Winneriä naurattaa.



Winnerin äiti hävisi 60- ja 70-luvulla vuosien mittaan noin 35 miljoonaa nykypuntaa Cannesin kasinolla, pelasi suvun koko omaisuuden ja yritti kiristää pojaltaan lisää mm oikeudessa.

sud ( 20.10.2007 13:53)

Parting Shots (1999)

Aivan tajuttoman paska musta komedia syöpään kuolevasta Chris Reasta, joka aikoo tappaa kaikki häntä väärin kohdelleet ihmiset. Amatöörimäistä elokuvantekoa ja cameoissa homehtuneita brittikuuluisuuksia.

Disco Studd ( 23.10.2007 18:20)

sud ( 20.10.2007 13:53)

Parting Shots (1999)

Aivan tajuttoman paska musta komedia syöpään kuolevasta Chris Reasta, joka aikoo tappaa kaikki häntä väärin kohdelleet ihmiset. Amatöörimäistä elokuvantekoa ja cameoissa homehtuneita brittikuuluisuuksia.

**1/2



Kohtuullista sikailua, hyvä Winner-meininki.

The Sentinel (1977)  ****

Olen aina pitänyt Winnerin elokuvista eikä The Sentinel tehnyt siitä poikkeusta, joten fanitus pisteitä saattoi tulla. Elokuva liikkuu jännityksen ja kauhun rajamailla, eikä verellä turhaan läträtä. Tuleekin helposti mieleen Polanskin klassikot Rosemary`s Baby ja The Tenant.

Michael Winner tyyliin elokuvan teossa on ollut helvetillistä menoa käsikirjoituksen ulkopuolellakin. On ollut elokuvaväen liittokohtaisia kärhämiä, tuottajat käyneet kuumana, kuvausten aikainen New Yorkin helleaalto, Elokuvan helvetillisessä Brooklynin asunnossa on väitetty tapahtuneen yliluonnollisia asioita ja elokuvan päätähti Christina Raines on kertonut, että Winnerin käytös häntä kohtaan on ollut sietämätöntä ja hän oli itkenyt joka päivä töihin mennessä.