Ja artikkelissa on myös linkki Jonathan Rosenbaumin tekemään versioon AFI:n listasta.
Top 100 American Films by Women Directors
Ja artikkelissa on myös linkki Jonathan Rosenbaumin tekemään versioon AFI:n listasta.
Kathryn Bigelown Point Break ei ole listalla
10 nähtynä. En tiedä voinko katsoa American Psychoa enää ikinä nyt kun tietän että se kuuluu 100 tärkeimmän artisokkaleffan joukkoon.
Onhan naisilla omat sarjat myös shakissa ja useissa fyysisissä lajeissa (paralympialaiset olisi toinen mahdollinen vertailukohta ilkeilijöille, mutta annetaan nyt artisokan kukkia – valikoima on kieltämättä kiinnostavampi kuin AFI:n kuiva kaanon vaikkei se ehkä kauheasti vakuuta Yhdysvaltain naisohjaajien elokuvallisesta merkittävyydestä esim. eurooppalaisiin verrattuina). Kun Yoko Onon sadistinen reality-pläjäys Rape on kelpuutettu listalle, miksei samalla Onon vanhan kollaboraattorin Roberta Findlayn suosittua Snuffia – jälkimmäisessä ei sentään ole autenttista ihmisten kiusaamista...
Onhan naisilla omat sarjat myös shakissa ja useissa fyysisissä lajeissa (paralympialaiset olisi toinen mahdollinen vertailukohta ilkeilijöille, mutta annetaan nyt artisokan kukkia – valikoima on kieltämättä kiinnostavampi kuin AFI:n kuiva kaanon vaikkei se ehkä kauheasti vakuuta Yhdysvaltain naisohjaajien elokuvallisesta merkittävyydestä esim. eurooppalaisiin verrattuina).
Toi on kyllä kivuliaan totta, tavallaan urpoa jakaa ohjaajat sukupuolen mukaan junnuliigaan, mutta listan tekijän mukaan idea olikin tuoda esille naisohjaajien olemassaolon. Se taas tietää sitä, että kun yritetään koota kasaan sata elokuvaa pieneltä ryhmältä ohjaajia, on mahdoton saada yhtä tasalaatuista listaa kuin moninkertaiselta määrältä miesohjaajia, koska on pakko kiskoa mukaan myös keskinkertaisempia elokuvia.
Bigelown elokuvat tuskin ovat artisokkaa (paitsi Weight of Water menee aika lähelle), tuskinpa myöskään Doris Wishmanin elokuvat, enkä muutenkaan sanoisi naisohjaajia automaattisesti artisokan tekijöiksi. The Elegant Spankingin pääsy listalle oli melko iso ja positiivinen yllätys, AFI:n listalle ei varmaan koskaan hyväksytä Deep Throatia tai Behind the Green Dooria.
Snuffilla ja Point Breakilla voisi hyvin potkaista listalta jotain noita heikompia tekeleitä veke, onko joitain muita vielä mitkä puuttuvat?
Tulee sairas ja typerä olo, kun tällaisia listauksia lukee.
En viitsinyt lukea, seuraavaksi tulee mustalaisten ja vasenkätisten ohjaamat elokuvat. Ainoa kerta kun muistan elokuvaa katsoessani miettineeni ohjaajan sukupuolta on Riefenstahlin homoparaati Tahdon riemuvoitto. Mutta se ämmä ei tainnut olla ihminen ollenkaan joten tämäkin on kaikin tavoin kysymysmerkki
In the Cutin olisi voinut lisätä. Taatusti parempi kuin esim. Blue Steel tai A League of Their Own.
Tulee sairas ja typerä olo, kun tällaisia listauksia lukee.
Toi nyt on vaan yksi mahdollinen virallisen listan vastine ja vaihtelun tarjoamisen yritys kuten perusteista selviää, ainakin valintaperusteiden puolueellisuus (ohjaajalla tai yhdellä ohjaajista oltava vagina) on avoimempaa kuin objektiivista parhautta esittävissä kaanoneissa.
Mutta mites Wachowskit, muuttuuko veljesten Matrix naisohjaajan elokuvaksi jos toinen ohjaaja muuttuu naiseksi?
Ei. Tuloksena on vain munatonta meininkiä.