Tämä on jo vähän vanha juttu mutta jäänyt vaivaamaan sillä en oikein jaksa ymmärtää tuota muutamien elitistien puhetta 2000-luvun Commandosta. Okei, spartalaisilla on one-linerit hallussa mutta machoilussa ja elokuvallisessa no-nonsense ‑asenteessa jäädään kauas taakse. Esimerkiksi 300:n penetraatioissa CGI-keihäät lävistävät CGI-torsoja varjoteatterinomaisesti ilman minkäänlaista fyysisyyden tuntua. Ollaan aika kaukana Matrix vs. Bennetin ultrafyysisestä machobullshit-väännöstä. Plussaa falangi-taistelusta mutta tässä muodostelmassa pysytään about viisi minuuttia ennen kuin poikien balettiharrastus kutsuu ja alkaa hidastettu pyöriminen ja hyöriminen satunnaisia vihollisia silpoessa. Näyttävää kyllä mutta taas kaukana klassisen puutarhavajakohtauksen kompaktista sirkkelinterää päähän ja kirvestä munille ‑tylytyksestä. Mitä tulee sankarin motivoimiseen niin Commando on ihan omalla tasollaan alun laatuaikaosion ansiosta kun taas Spartan kotirintamaosiot ovat uuvuttavaa paskaa. Meikattujen sixpackien rivistöistä ei voi puhua edes samana päivänä Arskan puunrunkoa kannattelevan hauiksen kanssa.
Falangikohtausta lukuunottamatta 300:n vahvimmat puolet ovat siis Andrew Blake ‑tyylisissä väkivaltahidastuksissa, naisnäyttelijöiden korkeatasoisessa nännicastingissa ja miesnäyttelijöiden vatsalihasphotoshoppailussa, poliittisesti motivoituneessa pseudo-äijäilyssä ja persialaisessa dekadenssissa. I rest my case.