FIx-originaalinauhojen pituudet

Marienbad 25.2.2007 23:46

Pystyykö FIx- tai muun keräilynauhan originaaliutta "varmistaa" kasettiin merkitystä kokonaispituudesta, joka tuntuu usein olevan 90min tai 120min? Onko esim. 180min myös käytetty (lyhyempien leffojen kohdalla) vai voiko siitä tunnistaa kopion/vedätyksen, jota voi peitellä tarroilla ja sineteillä?

moska 26.2.2007 00:31

Muutama 180min originaali vuokranauha on tullut vastaan, vaikka filmi on ollut paljon lyhyempi. Sittenhän on tietysti vielä nää Kotikino- Omaxi- ja Goldenvideokasetit, joissa oli jotain yllätyselokuvia tai muuten vaan idis, että ostaja voi nauhoittaa huonoksi toteamansa leffan päälle.

Xialong 26.2.2007 09:57
Marienbad ( 25.2.2007 23:47)
Pystyykö FIx- tai muun keräilynauhan originaaliutta "varmistaa" kasettiin merkitystä kokonaispituudesta, joka tuntuu usein olevan 90min tai 120min? Onko esim. 180min myös käytetty (lyhyempien leffojen kohdalla) vai voiko siitä tunnistaa kopion/vedätyksen, jota voi peitellä tarroilla ja sineteillä?






Kasetin pituudesta, ei tosiaan voi varmoja johtopäätöksiä mistään vedätyksestä tehdä. Tiettyjen julkaisjoiden kaseteista lähtevät myös etiketit helpommin irti kuin toisten, joten siitäkään ei oikein mitään johtopäätöksiä voi vetää. Joistakin itse myymistäni kaseteista on jostain myös esim. läppä rikkoutunut ja tällöin olen vaihtanut kasetin nauhan ehjään koteloon. Pelkkä läpän vaihto harvoin onnistuu noissa vanhoissa nauhoissa, koska keskiruuvi on yleensä sellainen mitä ei tavallisilla ruuvareilla avata, joten väkivalloin saa tempoa auki. Kun sitten katselee tälläistä "originaalia" hyllyssä, missä on 90-luvun Basfin kevyt kotelo ja kotikutoiset tarrat, niin eipä se kyllä juuri mieltä lämmitä, että tietää nauhan ja kansipaperin olevan alkuperäinen. Vuokraamothan tekivät myös aikanaan omilla vehkeillään kopioita leffoista, tästä hyvänä esimerkkinä vaikkapa tuo Makuunin poistovarastoautotalli, jossa Ålandian leffoja oli kasapäin, mutta osa nauhoista oli täysin tyhjiä ja kopiosuoja klippi vielä paikallaan, vaikka etiketit, kotelot ja kansilehdet olivatkin alkuperäisiä. Ja näissä leffoissa, joista suuri osa oli täysin käyttämättömiä, oli kuitenkin selvä kopiokuva, joten on aikanaan takahuoneessa nauhuri tasaisesti kopioita raksuttanut.