Ooppera, baletti, klassinen musiikki

Aleksanterin teatteri:

L’ISOLA DISABITATA – Asumaton saari



Joseph Haydnin barokkivireinen ooppera yllätti vallan positiivisesti. Perinteinen yksinkertainen tarina rakkaudesta sai hienon tulkinnan Monica Groopin,Petri Bäckströmin, Mari Palon ja Arttu Katajan roolisuorituksissa. Oopperan hahmojen läsnäolo syntyi tarkkaan harkittujen, mutta todella hienosti tulkittujen näytelmällisten vivahteiden kautta. Kannattaa ehdottomasti käydä katsomassa, jos näyttämötaide missään muodossa kiinnostaa – siis jos tämä joskus tulee uusintakierrokselle.



– -

Elokuvateatteri Orion:

Kurosawa: Akahige – Punaparta



Kuten ohjelmalehtisessäkin kerrottiin, halusi Kurosawa Punaparran tavoittavan Beethovenin yhdeksännen sinfonian finaalin kaltaisen ilonpurkauksen. Vaikka en ainakaan itse ihan sentään oodia ilolle laulanut poistuessani teatterista, oli mukava seurata kuinka alun ahdistuneisuudesta kumpusi hiljalleen iloinen kerronta, mitä myötäili myös Masaru Satôn säveltämien teemojen mukautuminen ko. sinfoniaan. Elitististä on, että juuri ennen väliaikaa tapahtunut käänne tapahtui erittäin väkivaltaisessa ja itseironisessa luunkatkomisjaksossa.

Yle Teema:

Beethovenin Missa Solemnis



Ainoa osallistumiseni tämän pääsiäisen ohjelmatarjontaan oli kyseinen taltiointi Kölnin tuomiokirkosta vuodelta 2005. Omalla listallani klassisen musiikin top-5 kategoriaan yltävä teos tulkittiin erinomaisesti ja antaumuksella, minkä saattoi lukea kapellimestari Gilbert Levinen hikisiltä kasvoilta. Edelleen paras äänitys löytyy silti liki 40 – vuoden takaa Otto Klempererin johtamana, mutta myös Levinen johdolla teokselle tunnusomainen sooloviulu ja viimeisten osien lyyrisyys vangitsivat mielen ja sydämen.