Maailman ympäri kahdeksassa- kymmenessä elokuvassa

Elikkä Peter von Baghin Elokuvan Ilokirjassa julkaiseman mallin mukaan tehtävänä on suunnitella matkareitti maailman ympäri (Jules Verneä mukaillen) kahdeksassa viiva kymmenessä elokuvassa omien mieltymysten mukaan perusteluineen. Tarkoitus on nimetä tietty sellaisia leffoja, jotka kuvaavat jotain olemassa olevaa paikkaa (tai vaikka fiktiivistäkin) jollain sellaisella tavalla, että nimenomaan paikan tuntu on tavoitettu teitä miellyttävällä tavalla. Esim. Woody Allenin New York eroaa Martin Scorsesen vastaavasta...

Aloitetaan, sorsimuksen reitti:



Turku, Finland. Levottomat, O: Aku Louhimies.



Matkan alkusysäys. Turku on muuttunut puolialastomien trendipellejen temmellyskentäksi. Pois on päästävä. Siispä suunta kohti etelää:



Wien, Itävalta. Kolmas Mies, O: Carol Reed.



Mahtava paikka hengittää sodan muistoista raskasta ja pessimististä alppi- ilmaa. Loistavat (mustan pörssin) ostosmahdollisuudet, laimennettua penisilliiniä kannattaa varoa. Samoin maailmanpyörää. Matka jatkuu edelleen etelään:



Ischia, Italia. Avanti!, O: Billy Wilder.



Postikorttimaisen kaunis lomaidylli aivan parodian rajoilta. Amerikkalaiselle liikemiehelle lähes myyttiseksi muodostuva paratiisisaari. Tarjolla sukupolvien viisautta ja tanssia aamuun, jonka jälkeen naku- uintia. Kannattaa varoa kerrospalvelijoita, auto- onnettomuuksia ja englantilaisia naisia. Matka jatkuu edelleen pois euroopasta:



Casbah, Algeria. Taistelu algeriasta, O: Gillo Pontecorvo.



Lyhyt piipahdus sotatantereelle. Kukoistavan välimeren kaupungin kahdet kasvot kääntyvät toisiaan vastaan yhtyen molemminpuolisen silmittömän terrorin virtaan. Kaupunki sotatantereena. Lähes dokumentaarista (vaan ei mitenkään puoleetonta) taistelevaa elokuvaa! Varo olemasta väärään aikaan väärässä paikassa puolesta riippumatta. Pitkä hyppy etiäppäin:



Hong Kong, Kiina. Chungking Express, O: Wong Kar Wai

Postimerkin kokoiselle tilkulle pystyynkasvaneen metropolin heijastumia hiuksenhienosti toisistaan eroavien rosvojen ja pollareiden sielunmaisemassa. Tilaa on vähän, vielä vähemmän rakkaudelle. Yksinäisten laivojen kohtaamisia betonimeressä. Varo rakastumasta... Meren yli:



Zabriskie Point, USA. Zarbriskie Point, O: Michelangelo Antonioni.



Tietyn kokoisen tajunnan omaaville ihmisille paikka, jossa kaikki ihanteet voivat toteutua. Ihminen sulautuu täällä takaisin osaksi luontoa jos on siihen valmis. Ei koske purilaista mussuttavia asuntoautoturisteja. Varo poliiseja! Taas etelään!



Mexico City, Meksiko. Los Olvidados, O: Luis Buñuel.



Paikka, missä ihmishenki on halpaa ja tulevaisuus usein hämärän peitossa. Loppupeleissä kukaan ei ole minkään arvoinen. Varo kavereitasi! Pohjoiseenpäin...



New York City, USA. Manhattan, O: Woody Allen.



Neurootikon rakkauslaulu maailman kuuluisimmalle kaupungille. Mitä siitä, että käsittelemättä jäävät asunnottomat, vähemmistöt ja muut kun voi keskustella teräskuution negatiivisesta energiasta. Taikalasien läpi katsottuna ruminkin asia näyttää oudon turvalliselta. Varo kaikkea mikä liikkuu! Taas meren yli:



Cherbourg, Ranska. Cherbourgin sateenvarjot, O: Jacques Demy.



Koko kaupunki elää ja hengittää väreissä Genevieven ja Guyn viattoman rakkauden tahtiin. Harmi, että maailma on oikeasti paha paikka. Jopa Technicoclor- väreissä. Varo keskiluokkaista äitiäsi! Kotiopäin.



Nimeton saari Ruotsin rannikolla. Persona, O: Ingmar Bergman.



Kotimatkalla on kiva käydä tapaamaassa kahta angstista naista. Saaren rannan kuumaisema valaisee naisten epätoivoisia yrityksiä säilyttää mielenterveytensä modernissa maailmassa. Varo sanomasta mitään... Enää lahden yli.



Turku on edelleen mikä on, päätän muutta Lappeenrantaan!



Lappeenranta, Finland. Mustaa valkoisella, O: Jörn Donner.



Ainakin hotellin baarissa svengaa ja perheenisälläkin käy flaksi.



Teidän vuoro! Saa käyttää mielikuvitusta...

Valitsin lähtöä ja paluuta lukuunottamatta paikkoja joissa en ole käynyt mutta joihin haluaisin:

1. Calamari Unioni:alkupaukut otettaisiin Kalliossa josta jatkettaisiin soutuveneellä Eestiin

2. Cold Fever:kaikista paikoista Euroopassa haluaisin mieluiten mennä Islantiin. jatkaisin dokaamista Blurin Albarnin omistamassa kapakassa Reykjavikissa ja kantribaarissa jossain maanääressä sekä kylpisin kuumassa lähteessä

3. Angel Heart:USAssa New Orleans on aina jostain syystä kiehtonut. Kuuntelisin jatsia ja söisin gumboa sekä luonnollisesti seuraisin voodoomenoja

4. Y Tu mama tambien:Meksikoon kellimään rannalle, ei kuulosta pahalta tähän aikaan vuodesta

5. Fitzcarraldo:Amazonille olen halunnut aina, höyrylaivaristeilyssä olisi tyyliä. Ooppera ei kiinnosta mutta Manauksen oopperatalon kohdalla voisin poiketa periaateistani ja viettää korkeakulttuurisen illan

6. The Quiet American:Vietnam on vastenmielisen trendikäs mutta siitä huolimatta epäilemättä näkemisen arvoinen maa

7. Once Werte Warriors:Uusi-Seelanti on tällä hetkellä ilmeisesti ääriään myöten täynnä typeryksiä jotka luulevat olevansa hobitteja mutta siltikin. Koko reissun ankarimman baarit

8. Dust Devil:kai Afrikassakin pitäisi piipahtaa

9. Ripa ruostuu:Corona-Baari olisi hyvä päätepiste siinä kuin joku toinenkin juottola

Kokemusmatkahan tästä sitten lopulta tuli (spoilaa Apinoiden planeetan):

Helsinki, Suomi. Sairaan kaunis maailma (O: Jarmo Lampela)

– Kyllä nyt ahdistaa. Täällä lapsetkin haluavat olla aikuisia. Tehosekoitin alleviivaa lopulta kaiken: "Pakko päästä pois" ja helvetin lujaa. Taxi kyyditsee Helsinki-Vantaan lentoasemalle, josta ostetaan ensimmäinen vastaan tuleva tiketti.



Bordeaux, Ranska. Valmont (O: Milos Forman)

– Tupsahdus suoraan keskelle kevytmielisiä ranskalaisia seurapiirejä kuumeisine juonitteluineen piristää kummasta. Päivävarjot, siloteltu luonto, kauniin asut ja hymyt sekä muutama pahamaineinen miestennielijä antavat uutta uskoa elämään.



Amazon, Kolumbia. Cannibal Holocaust (O: Ruggero Deadato)

– Aikansa kutakin. Viikkoja kestäneen loikoilun jälkeen on aika suunnata kohta läpitunkematonta viidakkoa. Mikään ei tee niin hyvää kuin hien kostuttama matka kohti tuntematonta. Viimeistään hyönteisten ryömiessä pitkin ihoa ja epämääräisten murahdusten siivittäessä matkaa, unohtaa suomalainenkin angstinsa. Koskaan ei tiedä mitä seuraavan puun takaa löytyy ja sitten kun jotakin löytyy: iskee helvetinmoinen kiire.



Casablanca, Marokko. Casablanca (O: Michael Curtiz)

– Sodan keskellä elävä ihmisiä kuhiseva kaupunki saa toimia levähdyspaikkana. Koko elämän kirjo tuntuu lipuvan silmien editse paikallisessa yökerhossa, jossa monenlaiset kansalaisuudet kohtaavat ja romanssit puhkeavat.



Los Angeles – New Orleans, Yhdysvallat. Easy Rider (O: Dennis Hopper)

– Matka jatkuu lentokoneella jälleen yli atlantin ja siitä edelleen harrikalla halki Yhdysvaltojen. Pöly saa nousta vapaasti renkaiden alta ja matka näyttää loputtomalta. Ainoa oikea tapa kokoa tuo valtavan kokoinen maa. Hippejä, prätkiä ja aavikkoa.



Japani. Ran (O: Akira Kurosawa)

– Ja taas meren yli. Nyt feodaaliajan Japaniin. Kuvan kauniita maisemia, jotka antavat tilaa ajatuksille. Hetkeen ei ole muuta kuin aikaa. Täällä historia on kuin osa luontoa: punainen usva peittää maan, linnoitukset sortuvat, haarniskat kolisevat, perinteet elävät.



New Delhi, Intia/Hawker, Australia. Holy Smoke (O: Jane Champion)

– Japanista Intian kautta Austraaliaan ja sen syrjäseuduille. Ajatukset alkavat olemaan jo aikalaisen syvällisiä. Intiassa puhutteli elämän ympärille kietoutunut inhimillinen filosofia, maailma jossa köyhyys ja rikkaus kulkee käsikädessä, eikä kaikki ole kiinni rahasta. Tämä näkyi myös katukuvassa. Australiassa taasen on hyvää aikaa sulatella tätä kaikkea. Yllättäen huomaankin olevani taas jonkinlaisen aavikon keskellä. On siis aika etsiä äärimmäistä rauhaa.



Antarktis. The Thing (O: John Carpenter)

– Hiekka muuttuu jääksi. Silmänkantamattomiin ei ole mitään muuta kuin lunta. Pienen tutkimuslaitoksen lämmössäkin saattaa tuntea ulkona vainoavan kylmyyden. Täällä ihminen elää ainoastaan itsensä kanssa, muutamaa toveria lukuunottamatta. Ajan taju saattaisi tyystin kadota, ellei elämän ympärille muodostui arkisia tehtäviä. Sitten tapahtuu jotakin hyvin infernaalista ja matka saa aivan uuden suunnan.



Tuntematon. 2001: A Space Odyssey (O: Stanley Kubrick)

– Mitäs tässä muutakaan. Kaikki mantereet on jo kierretty. Enää on jäljellä lähiavaruus ja sen jälkeinen äärettömyys. Lopulta olen jo melkein kosketuksissa itseni kanssa. Madonreiät ovat piiskanneet minua pitkin tyhjyyttä, eikä todellisuus ole enää niin kovin yksinkertainen. On aika palata ihmisten pariin, profeettana.



New York, Yhdysvallat. Apinoiden planeetta (O: Franklin J. Schaffner)

– Jepu. Yritän etsiä Woodyä karvanaamojen seasta, mutta tuloksetta.



Helsinki, Suomi. Täältä tullaan, elämä! (O: Tapio Suominen)

– Sitten riitti. Kamppeet kasaan ja kotiin. Helsingissä mikään ei ole muuttunut mihinkään. Julistan hetken aikaa universaaleja ajatuksiani makkaratalon edustalla valtameren takana asuvista apinoista, Etelä-Amerikan kannibaaleista, aasialaisista filosofioista ja avaruudesta, mutta koska kukaan ei kuuntele. Niin paskaakos tässä. Himaan.

Helsinki, Karvat (Seppo Huunonen)

Ahdistavaa suomalaista urbaanikulttuuria, ruma kaupunkikuva ei ole pahemmin muuttunut sitten 70-luvun vaikka henkisesti kehitystä onkin tapahtunut paljon. Suihkariin ja etelän aurinkoon.



Andalusia (?), Vampyros Lesbos (J. Franco)

Eksoottista kulttuurien sekamelskaa ja aurinkoa ottavia vampyyrejä. Mutta liian kuuma.



Hong Kong, Killer (J. Woo)

Viileitä kasarifiiliksiä, juppikuteita ja näyttävää urbaaniväkivaltaa. Ehkä kuitenkin liian kornia ja kaoottista, pitää löytää jotain aidosti tyylikästä ja koskettavaa.



Tokio, Tokyo Drifter (S. Suzuki)

No niin, viimeisen päälle modernia ja taatusti hämmästyttävää menoa. Täällä voisi ehkä viihtyä pitempäänkin.



New York, New York Ripper (L. Fulci)

Maailman sleaze-pääkaupunki. Mutta mitä vittua, 42. street muistuttaa nykyään Fredaa. Liian sivistynyttä, pitää löytää jotain friikimpää.



Amazon, Aguirre (W. Herzog)

Viidakkohoureisesti kohti hulluuden sydäntä. Tätä matkaa ei kyllä tekisi muuten kuin leffassa.



Orjarannikko, Cobra Verde (W. Herzog)

Kinskin kanssa Afrikkaan ihmettelemään lisää primitivihulluutta.



Etelä-Afrikka, Tapa ja tapa taas (???)

Vaihteeksi taatusti valkoista testosteronihulluutta. Tahtoo takaisin Eurooppaan.



Venetsia, Anima Persa (???)

Aaaaahhhh!!! Sivistynyttä kulttuurirappiota, jumalaista porvarilllista dekadenssia, tänne voisi vaikka muuttaa asumaan.



Turku, Alastonmalli karkuteillä (???)

En ole nähnyt leffaa mutta täytyy olla hyvä kun on kuvattu rakkaassa kotikaupungissani. Home sweet home!

Yotsuya (9.12.2003 18:57)

Andalusia (?), Vampyros Lesbos (J. Franco)

Eksoottista kulttuurien sekamelskaa ja aurinkoa ottavia vampyyrejä. Mutta liian kuuma.

Vampyros Lesbos sijoittuu Turkkiin.

k-mikko (10.12.2003 09:47)

Yotsuya (9.12.2003 18:57)

Andalusia (?), Vampyros Lesbos (J. Franco)

Eksoottista kulttuurien sekamelskaa ja aurinkoa ottavia vampyyrejä. Mutta liian kuuma. 

Vampyros Lesbos sijoittuu Turkkiin.

Hitto, noin alunperin minäkin ajattelin mutta sitten joku selitti mulle että se on moorilaista Etelä-Espanjaa.

80 elokuvaa Jules Vernen matkareittiä mukaillen, muutamin sivujuontein

1) Lontoo: Kellopeliappelsiini (Kubrick), Notting Hill klo 11.17 (Cammell & Roeg), Blow-up – erään suudelman jälkeen (Antonioni), Oliver Twist (Lean), Väkivallan tie (Gilbey)

2) Le Havre: Sumujen laituri (Carne)

3) Pariisi: Kolme väriä – sininen (Kieslowski), Enoni on toista maata (Tati), Ajojahti (Melville), Rakkaus (Haneke), Porvariston hillitty charmi (Bunuel), Orfeus (Cocteau), Kolmas aste (Clouzot), Varjojen yö, Paratiisin lapset ja Hotel du Nord (Carne), Taskuvaras (Bresson), Nolla käytöksessä (Vigo), Holy Motors (Carax), Kun sydän lakkaa lyömästä (Audiard), Luokka (Cantet), Viimeinen tango Pariisissa (Bertolucci)

4) Alpit: Valkoinen torni (Tetzlaff)

5) Etelä-Italia: Seikkailu (Antonioni), 1900 (Bertolucci)

6) Port Said: Port Said (Le Borg)

7) Mumbai: Deewaar (Chopra), Pyaasa ja Kaagaz Ke Phool (Dutt), Shri 420 (Kapoor)

8) Kalkutta: Voittamaton ja Musiikkihuone (Ray)

9) Singapore: Kaksi iloista merimiestä (Schertzinger)

10) Hong Kong: Chungking Express ja Neonpyhimys (Wong), Hard Boiled ja The Killer (Woo), Aavesoturi (Ching), Lohikäärmeen kidassa (Clouse)

11) Yokohama: Godzilla vs. Mothra (Okawara)

12) Havaiji: Täältä ikuisuuteen (Zinnemann)

13) San Francisco: Tappajan jäljet (Boorman), Likainen Harry (Siegel), Pimeä käytävä (Daves), Maltan haukka (Huston)

14) Nebraska: Nebraska (Payne)

15) Chicago: Soittakaa Northside 777 (Hathaway), High Fidelity – uskollinen äänentoisto (Frears), Arpinaama (Hawks)

16) New York: Hikinen iltapäivä (Lumet), Taksikuski ja Sudenpesä (Scorsese), Fisher King (Gilliam), Menestyksen huuma (Mackendrick), Poikamiesboksi ja Tuhlattuja päiviä (Wilder), Ilo irti (Donen), Yö satamassa (Sternberg), Klute – rikosetsivä (Pakula), Enkeleitä Broadwaylla (Mankiewicz), Do The Right Thing (Lee), Jazz-laulaja (Crosland), Aamiainen Tiffanylla (Edwards), Taking Off – otetaan hatkat (Forman), Wall Street – rahan ja vallan katu (Stone), Margin Call (Chandor), Varjoja (Cassavetes), Brooklynissä kasvoi puu (Kazan), 42. katu (Bacon)

17) Liverpool: Rakkaat muistot (Davies)

18) Lontoo: Pelon kasvot (Powell), Fires Were Started (Jennings), Puuta, heinää ja muutama vesiperä (Ritchie), Pygmalion (Asquith), Palvelija ja Sementtiviidakko (Losey), Inho (Polanski)