Filmaattista fiktiota

Kukaan ei maininnut

James Ellroyn Big Nowherea joka on minun suosikki sen kirjoista

Hyllyssä on lukematta Jim Thompsonin eka kirja Nothing More than Murder jonka takakannessa väitetään että se on "cold-eyed look at the lowest – and dirtiest – tiers of the movie industry". Ilmeisesti kyseessä on joku grindhouse-tyylinen bisneskuvio. Pitäisi lukea pois alta.

Grantin kirja on muuten aika mainio, mies osaa todella kirjoittaa

Korson Antti ( 27.1.2006 18:24)

Kukaan ei maininnut James Ellroyn Big Nowherea joka on minun suosikki sen kirjoista

Hyllyssä on lukematta Jim Thompsonin eka kirja Nothing More than Murder jonka takakannessa väitetään että se on "cold-eyed look at the lowest – and dirtiest – tiers of the movie industry". Ilmeisesti kyseessä on joku grindhouse-tyylinen bisneskuvio.

Joo siinä hengaillaan nuhjuisessa elokuvateatterissa, jonka fiilis onkin tavoitettu mainiosti. Ei äijän parasta kamaa mutta pakkolukemista kuitenkin.



Hardboiled ‑osastosta taitaa löytyä useampikin sankari ja antisankari joilla on keikkaa hollywoodissa. Eikö Ellroyn monissa muissakin teoksissa liikuta hollywoodissa tai ainakin sen törkysillä laitamailla?

Ainakin

White Jazzissa ollaan jonkun sairaan b-scifi-leffan kuvauksissa. Tämä liittyy olennaisesti juoneen, joten ei siitä enempää.

Ja

LA Confidentialissakin on noita juttuja mutta juuri Big Nowheressä ne on keskeisimpänä ja minusta se on noista onnistunein.

Dekkareissa tosiaan harrastetaan näitä leffajuttuja paljon, mieleen tuli ainakin Pelecanoksen King Suckerman ja Michael Connellyn Harry Boschkin osti talonsa rahoilla jotka se sai kun myi telkkarisarjaoikeudet omista seikkaluistaan.

Yksi tuntematon oma suosikki on tällainen kuin Alan Furst jonka kirjassa World at Night päähenkilö on elokuvatuottaja natsien miehittämässä Ranskassa. Erittäin suositeltava teos ja kirjailija