The H.P. Lovecraft Historical Societylla oli nopeaa toimintaa. Paketti saapui postissa tänään.
Mukana tulleessa invoicessa oli vieläpä käsin kirjoitettu "Thank You!"
Eväät kommuunin Cthulhu-iltaa varten alkavat olla kasassa.
The H.P. Lovecraft Historical Societylla oli nopeaa toimintaa. Paketti saapui postissa tänään.
Myös minun paketissa oli käsin kirjoitetut kiitokset mukana ja sain myös mailia, jossa kiiteltiin suomalaisten aktiivisuutta, liekö näitä sitten kuinka moni tilannut. Itse filmi oli ihan käypäinen tulkinta, etenkin score teki vaikutuksen. Keskikohdan suo-kohtaukset olivat myös hienosti tehty.
Heti ensimmäisestä kohtauksesta alkaen tiesi katsovansa klassikkoa. Mitähän nuo hemmot saisivat aikaan isolla budjetilla? Toisaalta pieni budjetti saattaa olla tärkeänä syynä koko leffan nerokkuuteen ja, öh, myyttiseen tuoreuteen. Hauskaa miten mykkyys, mustavalkoisuus ja yletön kierrätyskartongin käyttö lisää lovecraftilaista tunnelmaa samalla kun säästää taaloja.
Odottelen kieli pitkällä tota Gordonin Masters of Horror ‑jaksoa, joka perustuu minun mielestäni yhteen Lovecraftin parhaista tarinoista, Dreams in the Witch-House.
Nyt sain minäkin Cthulhun katsottua ja pakko myöntää, ihan pätevää meininkiähän se oli. Heti alkukohtaus on niin perus-Lovecraftia, että tulee oikein tippa linssiin. Kuten tässäkin ketjussa on aiemmin mainittu, 1920-luvun mykkisten tavoittelu toimii ulkoasussa ja antaa usein anteeksi budjetin pienuutta. Samalla pieni ylinäytteleminen kuuluu asiaan ja katsoja säästyy ohjaajan kaverien "näyttelemiseltä", joka tämän mittaluokan elokuvissa on usein ongelma. Ainoa mikä vähän kyrsi oli
Ja merkatkaahan kalentereihinne jo nyt:
Tuli katsastettua ja olihan se päräyttävä. Uskollisin ikinä itse Lovecraftin teksteille ja voi vain ihmetellä budjetin pienuutta suhteessa lopputulokseen. Kai kiekon omistajat katsoivat sen dokkarin? Mustavalkoisuus antaa paljon anteeksi, mutta niinhän sen pitääkin. Näytti hyvältä, välillä jopa pelotti.
Olipa häkellyttävän hyvä elokuva! Musiikki oli aivan loistavaa ja loi juuri oikeanlaisen tunnelman. Näyttelijäsuoritukset olivat paikoitellen jopa loistavia. Varsinkin hullun Castron näyttelijä Clarence Henry Hunt jäi mieleen. Elokuvan loppu oli myös varsin tehokas...
Kun vanhat Fangoriat ovat toisella paikkakunnalla niin on pakko kysyä muistaako kukaan oliko se nimenomaan Gordon, joka 90-luvun alussa haaveili Shadow over Innsmouthin filmatisointia? Jossain Fangoriassa (varmaan jossain numeroissa 90-100) oli kuviakin noista kalaimmeisistä, joita oli tehty elokuvaa varten. Muistaakseni tämä projekti aina säännöllisin väliajoin muistitti itsestään tuossa lehdessä.
Minä mistään Fangorioista tiedä, mutta Gordonhan käytännössä teki jo Shadow Over Innsmouthin. Sen nimi vaan on Dagon.
Joo joo, mutta alkoi vaan vaivata tuon SOI projektin tekijä ja kohtalo.