Ravenous

Tunnustus: en ole vieläkään nähnyt tätä.

Ja Fränti sanoo ettei kannata katsoakaan!

Pekka Eronen (vai kuka sen Satakunnan Kansaan arvioi) sentään elokuvaa kehaisi. Ja ensimmäinen joka haukkuu elokuvan soundtrackia saa imeä sykkivää.

Itsekin luurasin tämän dvd:ltä vasta vähän aikaa sitten. Pelottaa se Carlyle vieläkin, mukavan kiero leffa.

Ravenouksen ääniraita on TOP 5 kamaa henkilökohtaisella listalla. Elokuvassa ei myöskään ole yhtään "ylimääräistä" roolia ja jopa David Arquetten rooli on sopiva jatkuvassa pilvessä elävälle lääkintämiehelle.

Loistava elokuva...

Esa Linna (15.9.2005 19:22)

Tunnustus: en ole vieläkään nähnyt tätä.

En ollut minäkään ennen eilistä. Aikoinaan kun näki Anttilassa tämän leffan niin suomennos lähinnä huvitti enkä koskaan jaksanut perehtyä siihen minkälainen elokuva on kyseessä.



Mainio leffa ja loppua kohden vain parani. Etenkin Carlylen ja Pearcen välienselvittely lopussa oli hillitön, loistavaa matskua. Tunnelma oli hieno ja musiikki viimeisteli kokonaisuuden. Carlyle oli loistava muitakaan väheksymättä. Pedofiili-Jonesia on aina hauska nähdä. Ja dialogi oli paikotellen klassikkokamaa. Kai tämä oli sitä mustaa huumoria parhaimmillaan. Erittäin mielenkiintoista nähdä tällaisia kohtuullisen suuria nimiä näinkin erikoisessa ja brutaalissa elokuvassa.



Ei aivan Halttusen viiden tähden klassikkokamaa, mutta neljä tähteä vähintään. Pajukallio Katsossa antoi puolitoista tähteä. Totesi että paremman ohjaajan käsissä tästä olisi voinut tullakin jotain, nyt puuttui kaikenlainen näkemys. Verta roiskutetaan roppakaupalla, mutta sisältöä ei ole. On se Arto hauska mies.



Wendigosta tuli mieleen pari Marvelin sarjakuvien klassikkotarinaa.

Yhdyn soundtrackin ylistäjiin. Levyltä löytyy myös pari William Orbitin miksausta joista Boyd's Beauty Pt.A on erityisen hieno. Maikkari onnistui jälleen tärvelemään elokuvaelämyksen panscan-kuvalla.