Onko Burzum hyvä?

Vitutusventtiilissä on käyty hieman keskustelua Burzumin musiikista ja täytyyhän se ottaa ihan virallisestikin selville, mikä asema bändin musiikilla on elitistien keskuudessa.

edit:

Ai niin, unohdin mainita että äänestin ylintä vaihtoehtoa.

Jo bändin nimen vuoksi voi nauraa itsensä tärviölle. Tosin burzum on aika hyvä yleisnimitys pandakarhumusiikille. "Voi vittu, nuo soittaa jotain burzumia"

Olen kuullut Burzumilta tasan yhden biisin, Jesu Død'n, joka oli oikein mainio. Suhtautumiseni bändiin on varsin neutraali.

Se on sillä tavalla, että jos ei Burzumia ymmärrä, niin sitten ei ymmärrä oikeastaan mitään black metallistakaan. Mikä ei tietysti sinänsä ole välttämättä lainkaan huono asia, mutta kyllä Burzum kuitenkin toisen aallon bändeistä oli ehdottomasti se tärkein ja genreen eniten vaikuttanut.

Mainiota musiikkiahan tuo minusta on, varsinkin Hvis Lyset Tar Oss ja Filosofem ‑albumit.

Burzum on myös mainio yleisnimitys tietyn tyylisen ulkomuodon omaavalle naispuoliselle henkilölle.

Selkeesti sieniä. Jonkun vissiin pitää sivistää minua.

Jonesy (3.9.2005 17:22)

...mutta kyllä Burzum kuitenkin toisen aallon bändeistä oli ehdottomasti se tärkein ja genreen eniten vaikuttanut.

Kyllä se suurin vaikutus oli Darkthronella. A Blaze in the Northern Skyhan käytännössä aloitti koko toisen aallon, ja teki Bathory-soundista sen virallisen bm-soundin.

G.P.O. (5.9.2005 08:48)

Jonesy (3.9.2005 17:22)

...mutta kyllä Burzum kuitenkin toisen aallon bändeistä oli ehdottomasti se tärkein ja genreen eniten vaikuttanut.

Kyllä se suurin vaikutus oli Darkthronella. A Blaze in the Northern Skyhan käytännössä aloitti koko toisen aallon, ja teki Bathory-soundista sen virallisen bm-soundin.

Mihin tämä väite oikein perustuu? Jos joku bändi on Norjassa hirstoriallisesti tärkein, niin se on Mayhem. Juuri Eyronymous selitti blackin hienouksista Darkthronen tyypeille, kun nämä vielä tekivät deathia. Sama juttu Vikernesin kanssa, joka tuli bm-kuvioihin vasta paljon Mayhemin jälkeen. Ja Bathory tietysti oli paljon ennen Mayhemia.



lainauksia vitutusventtiilistä.

Sen jälkeisistä levyistä en ole kuullut muuta kuin Hvis Lyset Tar Ossin ja Filosofemin (onko niitä muita?) pariin kertaan, mutta ne eivät kolahtaneet lainkaan.

On, mutta Daudi Balrds ja Hlijskjálf ovat pelkkää syntsamusiikkia.

Filosofem kärsii samasta ongelmasta kuin entisaikojen sinfonia-Mortiis: Onhan siellä näppäriä melodioita ja mahtipontisuutta, mutta toisaalta samaan pystyy lähes jokainen syntikalla tai kotitietokoneella. Yksinkertainen on kaunista, mutta tuontyylisessä musiikissa mennään harmittavan usein siitä missä aita on matalin.

Tämä on kyllä aivan käsittämätön WTF-kommentti. Mistä ihmeestä sinä sen sinfonian ja mahtipontisuuden löydät? Muutama biisi on ambientia ja ehkä vähän industrialia, mutta muuten mennään edellisten levyjen tunnelmissa, eli erittäin kitaravetoista black metalia.



Btw, Mortiisilla on tasan yksi sinfonia-levy + yksi EP-kokoelma. Tuskin kukaan pystyy esim. kahta n. 30-minuuttista ambient/synt-biisiä sisältävää debyyttiä pitämään kovin sinfonisena...?

Ettei ihan menisi aiheen vierestä kun vitutusventtiilissä ollaan, niin Burzumiin liittyen vituttaa mitä menin tekemään omalle Det Som En Gang Var-CD:lleni joskus 90-luvun puolessa välissä. Työttömänä ja rahapulassa vein sen paikalliseen divariin, koska kyseinen levy ainoastaan keräsi hyllyssä pölyä. Levy oli Cymophanen originaalipainos, ja käsittääkseni joitain vuosia myöhemmin siitä maksettiin naurettavan kovia hintoja. Divarin sedältä sain 30 markkaa. 

Eivät nuo nyt niin järkyttävän kalliita ole, Det Somia on liikkunut 25-30 euron hintaan. Deathlike Silencen julkaisema Burzum-debyytti lienee arvokkaampi. Ja Filosofemin digibook-painos (30-40 euroa hyväkuntoisena).

THaavisto (5.9.2005 16:40)

G.P.O. (5.9.2005 08:48)

Kyllä se suurin vaikutus oli Darkthronella.

Mihin tämä väite oikein perustuu?

Mayhem Norja-touhun aloitti, mutta skene turposi kuin pullataikina sen jälkeen, kun siihen aikaan isolle ug-lafkalle (Peaceville) levyttänyt death metal-bändi Darkthrone julkaisi levyllisen blackia. Ilman Darkthronen tuomaa julkisuutta 90-luvun black-trendi olisi lähtenyt käyntiin huomattavasti kituliaammin.

Mistä ihmeestä sinä sen sinfonian ja mahtipontisuuden löydät? Muutama biisi on ambientia ja ehkä vähän industrialia, mutta muuten mennään edellisten levyjen tunnelmissa, eli erittäin kitaravetoista black metalia.

Muistelen, että lähes koko Filosofem on nimenomaan tuota fiilistelyosastoa perinteisen rupisilla soundeilla, sekä kitaroilla ja syntikoilla toteutettuna? Ellei näin ole, niin sitten muistan aivan väärin.

Btw, Mortiisilla on tasan yksi sinfonia-levy + yksi EP-kokoelma. Tuskin kukaan pystyy esim. kahta n. 30-minuuttista ambient/synt-biisiä sisältävää debyyttiä pitämään kovin sinfonisena...?

Kyllä vanhan Mortiisin perusvire oli aina nimenomaan sinfoninen. Puolen tunnin biiseistäkin löytyy sitä mahtipontisuutta ja sinfoniaelementtejä enemmän kuin perusambientista. Käytännössä samanlaista matskua kuin Crypt Of The Wizard-kokoelma, jossa biisien tyyli säilyi lähes samana kuin aiemmilla levyillä, ainoastaan pituus lyheni.

Eivät nuo nyt niin järkyttävän kalliita ole, Det Somia on liikkunut 25-30 euron hintaan.

Joskus vuosia sitten muistan nähneeni Det Somista tarjotun reilusti yli sata dollaria, olisiko ollut eBayssä, mutta kenties kyseessä oli sitten vedätys tai rahakas ostaja, jos normaalihinta ei ole tuota korkeampi. Tämä tieto piristi.

Burzum on vähän ylihypetetty, loppujen lopuksi ainoastaan muutama levy on loistava. Mainettahan Burzum/Varg on kerännyt enemmän teoillaan kuin musiikillaan. Mutta äänestin ylintä, koska Hvis Lyset Tar Oss ja Filosofem on niin perkeleen hyviä levyjä.

Nyt soi Burzum – Draugen, korvalapuilla tästä saa aika negatiivisia ajatuksia mieleen....