Yksinäisyys elokuvissa

Eilen tuli katsottua Takaikkuna ja siinä oli niin hieno kohtaus aiheesta yksinäisyys, että sen innoittamana täytyi laittaa aiheesta ihan oma topic pystyyn. Kyseessä on kohta, jossa Stewart kurkistelee naapureitaan ja huomaa alakerran vihreäpukuisen naisen, joka järjestelee kahdenkeskeistä intiimiä illallista. Nainen mm. harjoittelee kaatamaan viiniä laseihin, ottaa vastaan kuvitellun suukon poskelleen jne., mutta hetken kuluttua katsoja tajuaa, että se onkin koko illan ohjelma ja varsinainen ´kohokohta´. Vihreäpukuinen nainen on surullinen hahmo muutenkin, kun ajattelee muitakin elokuvan tapahtumia, kuten seuranhakua läheisestä kuppilasta ja nuoren miehen lähes väkivaltaisia yrityksiä lähennellä naista.

Elokuvat ovat täynnä vastaavia yksinäisyyden kuvauksia, mutta mitkä ovat jääneet teidän mieleenne erityisen hyvin?

Taksikuski on hyvä esimerkki yksinäisyydestä ja yhteiskunnasta vieraantumisesta.

Sanoisinpa tähän että Polanskin Inho.

Sturges: The Old Man and the Sea

Elokuvassa ei ole juurikaan vuorosanoja vaan kaikki puhe on vanhuksen ajatuksia ja mietteitä.



Pollack: Jeremiah Johnson

Jeremiah Johnsonin vaellukset wild frontierilla hakevat vertaistaan itsensä ja elämäntarkoituksen löytämisessä.



Sarafian: Vanishing Point

Kowalski

Douglas Trumbull: Silent Running

Tiedemies, maailmankaikkeuden viimeiset puut ja robotit.

Lynch: The Elephant Man

John Merrickin yksinäisyys ja erilaisuus ovatkin oikeastaan elokuvan pääteemoja.

Kuin nyrkki silmään: Steve Martinin tähdittämä The Lonely Guy / Toivoton tapaus.

David Cronenberg: Spider -- Voiko yksinäisempää henkilöä ollakaan kuin tämä itsekseen mutiseva kähjäinen hahmo? Ralph Fiennes tekee hienon roolisuorituksen.

Masterbrain (1.8.2005 15:19)

Lynch: The Elephant Man

John Merrickin yksinäisyys ja erilaisuus ovatkin oikeastaan elokuvan pääteemoja.

Erilaisuus ehkä, mutta missä vaiheessa ja millä tasolla Elefanttimies on yksinäinen? Koko elokuvan ajan Merrick on joko aateliston lellittävänä tai kurjaliston kiusattavana.

Disco Studd (1.8.2005 16:11)

Masterbrain (1.8.2005 15:19)

Lynch: The Elephant Man

John Merrickin yksinäisyys ja erilaisuus ovatkin oikeastaan elokuvan pääteemoja.

Erilaisuus ehkä, mutta missä vaiheessa ja millä tasolla Elefanttimies on yksinäinen? Koko elokuvan ajan Merrick on joko aateliston lellittävänä tai kurjaliston kiusattavana.

Tässähän voi olla myös kyse siitä että on henkisesti yksinäinen ei fyysisesti.

Samvli (1.8.2005 17:59)

Disco Studd (1.8.2005 16:11)

Masterbrain (1.8.2005 15:19)

Lynch: The Elephant Man

John Merrickin yksinäisyys ja erilaisuus ovatkin oikeastaan elokuvan pääteemoja.

Erilaisuus ehkä, mutta missä vaiheessa ja millä tasolla Elefanttimies on yksinäinen? Koko elokuvan ajan Merrick on joko aateliston lellittävänä tai kurjaliston kiusattavana.

Tässähän voi olla myös kyse siitä että on henkisesti yksinäinen ei fyysisesti.

Aivan tätä juuri tarkoitin. Onhan hänen ympärillään elokuvan alusta lähtien ihmisiä, mutta henkisesti hän on hyvin yksinäinen.

One Hour Photo- Kohtaus, jossa Robin Williams katselee kuvaa siitä perheestä jakamassa joululahjoja toisilleen ja kuvittelee itsensä mukaan on aika byhyy.

Philip Seymour Hoffman päivät pitkät seinille runkkaavana puhelinhuohottajana Happinessissa.

Merry Christmas Mr.Bean- Kun Bean lähettää itselleen joulukortteja.

Ultimaalisin on ihan täysin unohtunut!

Caspar Noe : Seul contre tous





Lyhytleffoista tulee mieleen tämä joka kertoo tositarinaan perustuvasti japanilaisesta äijästä joka ranskassa ampui naisen ja söi sitä. En muista missä kassulla tämä on niin en saa nimeä tarkastettua.

Nämä ovat ehkä hieman erilaisia esimerkkejä mutta ovat tehneet itseeni suuren vaikutuksen:

The Quiet Earth, jonka päähenkilö herää alussa sängystään ja huomaa, että kaikki muut ihmiset ovat jollain tavalla vain yksinkertaisesti kadonneet maailmasta.



Samantyylinen kohtaus on 28 Days Laterin alkupuolella, kun koomasta herännyt Cillian Murphy harhailee pitkin autiota Lontoota etsien merkkejä elämästä, turhaan.

netzach (1.8.2005 19:45)

Lyhytleffoista tulee mieleen tämä joka kertoo tositarinaan perustuvasti japanilaisesta äijästä joka ranskassa ampui naisen ja söi sitä. En muista missä kassulla tämä on niin en saa nimeä tarkastettua.

Eikö tästä ollut juttua jossain 4d-dokkarissa tai vastaavassa? Tyyppi jäi kiinni ranskassa ja myöhemmin hänet lähetettiin Japaniin vankilaan. Jonkun väärinkäsityksen takia hänet kuitenkin vapautettiin kokonaan syytteistä (ehkä eivät osanneet Japanissa lukea ranskankielisiä papereita <_< ) Nykyisin äijä elää Japanissa "normaalia" elämää tehden kipeitä s&m leffoja. Nimi ei jäänyt mieleen.