Elitistien kotihyllyjen pääelokuvaformaatti?

Ostan etupäässä DVD:itä, mutta myös VHS-kasetteja. En osta enää hirveästi elokuvia mutta silloin kun ostan niin molempia formaatteja, hieman enemmän ehkä dvd:tä mutta jos vaikka Anttilasta, kirppareilta tai jostain poistomyynneistä saa kiinnostavia leffoja halvalla niin kasetti lähtee mukaan. Wanted-listalla olevista kaseteista maksan mielelläni ihan kunnollakin.

Viimeisestä kymmenestä leffasta jotka olen katsonut on viisi ollut kasetilla, yksi levyllä ja loput jossain muussa muodossa.

Kumpaakin löytyy, mutta ostan nykyään vain DVD:itä. Kasettien määrä on suunnilleen puolittunut dvd-soittimen oston jälkeen, mutta osa kaseteista tulee säilymään.

Olen myös päivittänyt suosikkejani DVD-muotoon.

Ostan etupäässä DVD:itä, mutta myös VHS-kasetteja (luonnolisesti en kuitenkaan uutuusleffoja, vaan nimikkeitä joita ei DVD:nä ole helposti saatavilla).

Ostan etupäässä DVD:itä, mutta myös VHS-nauhoja(lähinnä FIx-nauhoja).

DVD:itä on vielä hieman vähemmän kun VHS:iä, mutta 90% nykyisistä hankinnoista on DVD-levyjä. Mutta kyllä kaikki harvinaiset/mielenkiintoiset VHS-kasetit, jotka vastaan kävelevät tulee ostettua.

Toistaiseksi yksinomaan dvd. Miltei kaikki kotikäyttöön kohdennetut formaatit läpikäyneenä on em. kehkeytynyt hintaluokassaan sopusointuisin tämän "kuluttajan" kukkarolle, kaikin puolin.

Tässä kohtaahan voisi kartoittaa hieman sitä, miten innokkaasti elitistit ovat siirtyneet tuohon Blu-Rayhyn. Just tulin Anttilan ale-infernosta, missä havahduin siihen, ettei ainakaan enää ole lättyjen hinnoista kiine: paikalla oli ihan laarikaupalla käypääkin bd-kamaa jossain viiden euron kipurajan tietämissä.

Oikeastaan omalla kohdallani taitaa olla kiinni raudan helppoudesta. Pitäisi löytyä semmoinen kohtuuhintainen puoliseniori-soitin, joka pyörittää sekä devarit että sinikiekot aluekoodista välittämättä, ilman, että sen häkkäys on rakettitiedettä. Eipä vielä ole tullut vastaan. Toki en ole liiemmin etsinytkään. Chaplin on Chaplin vaikka olis V2000, wanha ei enää jaksa mitään HD-HC:tä resoluutiomasturbaatiota, ja elämä on muutenkin liian lyhyt siihen, että ostaa valkoisen tuplan miljoona kertaa.

QCine ( 25.6.2012 20:29)

Pitäisi löytyä semmoinen kohtuuhintainen puoliseniori-soitin, joka pyörittää sekä devarit että sinikiekot aluekoodista välittämättä, ilman, että sen häkkäys on rakettitiedettä.

Tuo se hidastaa omaakin siirtymistä täydellä voimalla sinkiekkojen pariin. Uudet leffat tulee aika korkealla prosentilla jo ostettua BD-muodossa, mutta päivittämään sitä on innostunut lähinnä ale-laarien kautta. Ehkäpä jo vuoden loppuun mennessä BD on yltänyt kymmeneen prosenttiin koko massasta...

Beta, vhs ja v2000, tässä järjestyksessä.

Vaihtoehdot olivat hieman rajalliset. Rahallisesti ajateltuna VHS- ja Betaformaattiin tulee tuhlattua noin 90 prosenttia leffanhankintabudjetista. DVD:tä ja Sinisädettä saattaa silti tulla määrällisesti ostettua enemmän tuolla jäljelle jäävällä 10 prosentilla.

Pääformaatti on dvd. VHS:iä tulee ostettua silloin tällöin mutta tätä ostelua rajoittaa nykyisin lähes kuihtunut tarjonta kirppiksillä ja divareissa. Toinen rajoittava tekijä on tilanpuute. Mainstream-elokuvia ja helposti dvd:llä saatavia VHS-elokuvia en myöskään hommaa, paitsi jos kansitaide on jotenkin poikkeuksellisen mahtava. Blu-ray elokuvia tulee ostettua niin että koluan yleensä läpi tarjouksissa olevat. Muuten dvd kelpaa edelleen ja en ole esim. lähtenyt määrätietoisesti päivittämään elokuviani BD-formaattiin.

No sekä dvd:tä että blurayta tulee ostettua. Mitään kokoelmassa olevaa dvd:tä en koskaan osta uudestaan blurayna koska leffa on kuitenkin sama on se sitten missä formaatissa tahansa eikä kokoelma isone jos alan ostelee pariin kertaan samoja leffoja.

Tosin joitain leffoja on 2kpl:tta koska niitä elokuvia on niin paljjon kokoelmassa etten muista aina kaupassa että onko mulla jo joku vai ei eli vahingossa on tullu ostettua. Pitisi pitää leffalistaa kaupassa mukana mistä näksi :) Leffoja tulee muutenkin kokoaika sellaiseen tahtiin että kaikkia ei kerkeä katsomaan sitä mukaan kun tulevat.

Uutuusleffat aina ennakkotilaan eräästä nettipuljusta ja lähinnä blyrayna. Sitten näitä aasialaisia kauhu,toiminta ja eurokauhua ja harvinaisempia julkaisuja ym. metsästelen dvd:nä ulkomailta.

Blu-ray on pääformaatti tällä hetkellä ja päivitän kyllä suosikkielokuvianikin sille. Mykkisten kohdalla riittänee useimmiten dvd, ellei sitten satu jotain todella laadukasta ja aluekooditonta vastaan (vaikka laite toistaakin kaikki alueet). Mykkiksiä kerään edelleen jo pelkästään keräämisen ilosta eikä niistä luovuta kuin äärimmäisessä poikkeustapauksessa, mutta heikot äänielokuvat menevät varsin nopeasti vaihtoon.

DVD:illä mennään yhä, VHS:iä on yhä landella iso läjä ja viimeisen kymmenen vuoden aikana olen ostanut niitä ehkä 2-3. Lähinnä tulee varjeltua joitain TV-äänityksiä ja sellaisia tapauksia, joiden saatavuus muussa formaatissa on surkea. Muuten olen pyrkinyt tilanpuutteen ja keräilyvimman laantumisen vuoksi pistämään leffoja enemmän kiertoon kuin hommaamaan uusia. Pidän hyllyssä varmasti vain sellaiset, jotka tulee katsottua useampaan kertaan, ns. säännöllisesti. Muissa tapauksissa divariin on alkanut lähteä hyllyntäytettä isommallakin kädellä, enkä ota enää herätemielessä tilalle uusia.

Sinisäteen osalta olen yhä neitsyt, eli yhtäkään en ole ostanut, saati sitten katsellut. Päivityksen aika koittaa sitten kun katson sen pakolliseksi. Juuri nyt ei ole muuta syytä, koska parempi kuvanlaatu ei ole itelleni tarpeeksi olennainen kriteeri. VHS-DVD-siirrostakin venailin aika pitkälle.

Pääasiassa VHS:ää ja Betaa, muutama DVD vuodessa.

Itsellä enimmäkseen vhs leffoja. Myös nauhoitettuja löytyy vielä hyllystä.