Parhaat sekoamiset

Kyselyn aiheena siis hienoin näkemänne hulluuskohtaus. Huutamisen ja kanssaihmisiin kohdistuvan järjettömän väkivallan ohella siihen voi yhtälailla sisältyä psykedeelisiä hallusinaatioita (parhaassa tapauksessa kaikkia näitä).

Darkmanista löytyy useita vaikuttavia, mutta ylitse muiden on se kun Darkman ei saa voittamaansa elefanttia huvipuiston pallonheittokojusta...ja kun se myyjäkin käy vielä tökkimään niin todellisuus konkreettisesti hajoaa sirpaleiksi, valaistukset ja kuvakulmat nyrjähtävät pahemman kerran ja tivolimiehen käsi vääntyy solmuun niin että rutisee. Jos olette irl saaneet todistaa vierestä tavallisen kaduntallaajan äkillistä ja selittämätöntä pimahtamista niin näitä kokemuksia kannattaa myös jakaa.

Katselin sivusilmalla hotskun leffakavalta Hulkkia. Kohtaus, missa taa heebo saa jotain sateilya ja saa alkusysayksen Hulkiksi muuttumiselle on kylla fasinaarisen hieno. Hulkin sekoilut muuallakin elokuvassa ylittavat kylla Halttusen antaman yhden tahden- kategorian. Hyvaa settii.

Iljahan on puolustanut Hulkia tulisesti useissa yhteyksissä, minustakin se oli aika hupaisa. Muataa noista sekoamisista, Falling Downin alku on aika pätevä.

Abyss elokuvassa Lt. Coffey (Michael Biehn) poksahtaa aika näyttävällä tavalla, tosin kovin hitaasti.



Lock, Stock and Two Smoking Barrelsin lopussa tärähtävä Big Chris (Vinnie Jones) pistää myös sillä auton ovella tilanteen aika helvetisti yli. Hidastuva, vääristynyt kuvaus vain tehostaa kohtauksen tylyyttä ja mielipuolisuutta.



EDIT: Lou Ferrigno on kyllä paras Hulk...

Muutama näitä nyt tulee ensiksi mieleen:

Inho, jossa Carole Ledouxin (Catherine Deneuve) vähittäinen romahtaminen on tavallaan sekä karmivaa että ilmiömäistä.

Hohto, sillä eihän tätä voi todellakaan unohtaa joukosta. Jack Nicholsonin sekoaminen on niin suureellista, että siinä ollaan jo sekoamisen ääripäässä. Tässä yhteydessä voi mainita myös Full Metal Jacketin ja sen hepun, joka pamauttaa päänsä wc:n seinälle. Ehkä Tohtori Outolemmenkin voisi laskea mukaan.

Toby Dammit (Histoires extraordinaires) Tätä on tullut hehkutettua viime aikoina vähän joka paikassa, mutta minkäs teet jos elokuva kummittelee säännöllisesti mielessä. Terence Stampin rooli Toby Dammitina tosin on sekoamista alusta lähtien; hulluudesta suureen hulluuteen.

Sierra Madren aarre Fred C. Dobbs (Humphrey Bogart) sekoaa aarteen etsinnän aikana vähitellen ja lopussa hänen hulluutensa alkaa olla melko vakuuttavaa luokkaa.



Eiköhän näitä vielä putoile lisää tälle listalle.

En ole varma miten parhaus tässä yhteydessä määritellään, mutta yksi mieleenpainuvimmista on ainakin Jeremy Ironsin vähittäinen tuplasekoaminen Dead Ringersissä.

Braindeadissa Uncle Lesin lyhyt sekoaminen kun se alkaa pilkkomaan kahdella lihakirveellä taloon pyrkiviä zombeja.

Leon: Gary Oldmanilta palaa hihat aika pahasti siinä kohdassa, kun se käskee poliisikaverinsa kutsua kaikki paikalle. Oikeastaan Oldmanilta löytyy sekoamiskohtauksia siinä Sean Penn/Oldman/Ed Harris ‑leffassa suunnilleen joka välissä, esim. siinä kun ampuu vittumaisuuksissaan baarissa mafiosot.

Myyntitykit: Ed Harris raivoaa fuck you ‑juttuaan sarkastisesti hänelle vittuilevalle Al Pacinolle.



Blade Runner: Rutger Hauer puristaa tri Tyrellin silmät kuoppiinsa – ilmeestä päätellen sekoaminen on aika lähellä...



Vuokralainen: loppu, jossa Polanski makaa sisäpihalla ja näkee naapurinsa aivan uudessa valossa.

Hyvin nopea TOP 5:

Divine Multiple Maniacsin huipennuksessa.



Invisible Man ja Invisible Man Returns sisältävät ensiluokkaisia sekoamiskohtauksia.



Even Dwarfs Started Smallin loppu jossa mielisairaalan kapinakääpiö hekottelee itsensä tärviölle katsellessaan rampaa kamelia. Kohtaus tuntuu kestävän vartin.



Michael Lemoinen elokuvan mittainen kestosekoaminen Seven Women for Satanissa.



Driller Killerin amok-juoksut.



+ Pikanttia spontaania hulluutta: poikakaverin sekoaminen Dangerous Seductressissa.

Kinski useimmissa leffoissaan. Parhaimpana Aguirre Wrath of God.

Mel Gibson Tappavassa aseessa ja James Woods Spesialistissa.

Tosta viimeksi mainitusta tulikin mieleen aivan loistava: James Woods Another Day in Paradisen lopussa, kun äijä raivoaa autossa.

Michael Gambon "The Cook, The Thief, His Wife and Her Lover"

Beavis sokerihumalassa "B&B Do America"

Bad Rain (22.7.2005 13:25)

Beavis sokerihumalassa "B&B Do America"

Tuo on kieltämättä jotain aivan harvinaisen hienoa ja Beavis on hahmonakin sellainen sekopää, että repliikit kuten "I am Cornholio. I need tp for my bunghole!" ovat jääneet ´90-luvulta B&B:stä vahvasti mieleen. Samat jututhan löytyvät myös elokuvasta.



Mainitaan nyt vielä yksi lisää:



Casino, jossa Joe Pescin raivokohtaukset voi varmaan laskea sekoamisten joukkoon. Eikös myös Mafiaveljissä ollut jotain vastaavia juttuja Pescin toimesta? Asiasta toiseen, Joe Pesci ei ole näköjään tehnyt elokuvia Tappava ase 4:sen (ja vuoden 1998) jälkeen. Jokohan eläkepäivät ovat koittaneet?

Dyyni: ks. paroni Harkonnen ilmassa leijumassa

Blue Velvet: ks. Dennis Hopper kaikissa kohtauksissa

Villi sydän: ks. Willem Dafoe "fuck me" ‑kohtauksessa

Lost Highway: ks. Robert Loggia Mulholland Drivella



Elefanttimiehestä en keksi nyt mitään, mutta siitä luontevan aasinsillan kautta päästään Anthony Hopkinsiin, joka Pitkän päivän illassa repii (hillitysti) pelihousunsa kohdassa, kun tiputtaa lasin maahan. Tuollainen pieni puuskahdus on Hopkinsin esittämälle hovimestarille vähintäänkin saman tasoinen sekoaminen kuin mikä tahansa yllä mainittujen henkilöiden täydellisesti holtti pois ‑touhu.