Loistavat kamera-ajot ja tekniikat

-KosminenLahna- (2.6.2005 05:27)

Touch of evilissahan kaytettiin ensimmaista kertaa auton konepeltiin kiinnitettya kameraa (elitistienhan pitaisi jo tietaa tama).

Asiaa ei mainittu = kukaan tiedä asiaa?

-KosminenLahna- (2.6.2005 08:41)

Red Right Hand (2.6.2005 12:27)

Tai sitten tämänkaltainen nippelihöpö on juuri sen kaltaista tarpeetonta "tietoa" joka voisi kaikkein vähiten kiinnostaa elitistiä. Varsinkaan kun se mitä todennäköisimmin ei pidä paikkaansa.

Elikkas onko nippelihopoa se, etta elitistit ei tieda sita asiaa, jolloin siita tulee ns. tarpeetonta tietoa? "Varsinkaan kun se mita todennakoisemmin ei pida paikkaansa", kiitos luottamuksesta muuten oi kaikkitietava oraakkeli...

Ei vaan aika harvaa kiinnostaa se milloin kamera on pystytetty mihinkin ekaa kertaa – sillä tuskin on elokuvan hyvyyden kanssa paljon mitään tekemistä. Mutta tämä ei ollut se pääpointti.



Ja tuo "todennäköisesti ei pidä paikkaansa" nyt viittaa vaan siihen että yleensä nämä "ekat kerrat" ovat täysin hatusta revittyjä ja kun niitä joku tutkija alkaa kunnolla penkomaan löytyy vastaavia juttuja sitten pilvin pimein. Hauskastihan nämä ekat kerrat ovat aina tapahtuneet hollywoodissa, tai sitten parin eurooppalaisen establishoituneen artsuohjaajan elokuvissa. Yleisesti tuon kaltaiset väitteet lähinnä heijastavat historioitsijan käsityksiä siitä mitkä ovat olleet hyviä elokuvia/ohjaajia ja ehkä tietynlaiseen tarpeeseen rakentaa väkisin jonkinlainen suurmiehiin perustuva helposti hallittava kronologia. Mutta tämäkään ei ollut se pääpointti.



Vaan pääpointti on on se että tuon kaltaisilla asioilla ole hirveästi merkitystä koska kulttuuri/taide/viihde ei kehity tuolla tavoin. Kaikelle kamalle löytyy aina joku varhaisempi esimerkki jonka päälle se on luotu. Elokuvasta voi toki löytää joitain selkeitä teknisiä kehitysaskeleita esim. milloin on mikäkin filmityyppi tullut käyttöön, mutta tuollaiset jutut ovat kröhöm höpöä.



Mutta se kohtaus josta tämä tarpeeton väittely lähti on kyllä hieno.

Edelliseen kommenttiin ja aiempaan keskusteluun viitaten hyvä esimerkki. Se Matrix ‑kuvatemppu eli "bullet time" on usein mainstream-lehdistössä paremman tiedon puutteessa väitetty Wachowskien lanseeraamaksi systeemiksi, mutta samaa on tosiaan jo Buffalo 66:ssa, sitä ennen musiikkivideoissa ja alunperin sitä ekana (kai...) käytti M. Gondry ohjaamassaan vodkamainoksessa. Tosin ei hänkään sitä laitteistoa ole keksinyt.

On todellakin aika epätodennäköistä, että joku voisi varmuudella sanoa, kuka tässä maailmassa ekana pisti kameran auton konepellille.

Pahoittelen avautumista lahiaikoina, syy on yksinkertaisesti tupakoinnin lopetus, jota tuli harrastettua aktiivisesti 13 vuotta. 4 paivaa takana ja periaatteessa kaikki v......aa, joten pienimmastakin palautteesta rupeaa paa savuamaan ja halu tappaa kaikki heti, mutta lupaan ja yritan hillita itseni.

Red Right Handilla oli asiallinen palaute, mutta haluaisin viela vaan todeta etta kysymyshan tassa topikissa on siis kamera-ajot ja tyylit, joten pidin sita olennaisena asiana ilmoittaa etta Touch of Evilissa nain oli tehty (tama tieto jai paahani elokuvahistorian kurssilta opiskeluaikoinani, joten tieto tuli kirjasta). Ehkapa vuonna 1958 ei elokuva tarjontaa ollut niin hillittomasti kuin nykyaan, joten silloin oli huomattavasti helpompaa huomioida, jos jotain uutta kikkaa kaytettiin kuvaamisessa.



Tuo ns. "bullet-time" kuvaussysteemi on toteutettu pelkilla Still-kameroilla, ja puuttuvat kuvat on lisatty CG:na jalkeenpain, mutta siita ei enempaa.

Tähän voisi varmaan vääntää jotain puujalkavitsiä siitä, että olet harrastanut tupakoinnin lopettamista 13 vuotta.

(The Lukewarm.) (1.6.2005 17:22)

2001: A Space Odyssey

Kamera-ajot Bowmanista käytävillä, juuri ennen kuin hän sammuttaa HALin. Jos otetaan mukaan tekniikoita, niin jaksan loputtomasti hämmästellä sitä otosta, jossa avaruusaluksen lentoemäntä "kävelee ympäri" ja kamera pysyy näennäisesti paikallaan.

Tässä yhteydessä jonkun ehkä pitäisi mainita se venäläinen tekninen taituri jolta Kubrick taisi osan trikeistä varastaa. En nyt muista nimeä.

Pavel Klushantsev

August Underground's Mordum (2003)

– Käsittämättömän paskaisen upean suttuista, käsivarakameralla kuvattua tekosnuffihörhöilyä, jonka "kamera-ajot" aiheuttavat parhaimmillaan kivaa päänsärkyä.

Kalle Kinnunen (2.6.2005 11:12)

Edelliseen kommenttiin ja aiempaan keskusteluun viitaten hyvä esimerkki. Se Matrix ‑kuvatemppu eli "bullet time" on usein mainstream-lehdistössä paremman tiedon puutteessa väitetty Wachowskien lanseeraamaksi systeemiksi, mutta samaa on tosiaan jo Buffalo 66:ssa, sitä ennen musiikkivideoissa ja alunperin sitä ekana (kai...) käytti M. Gondry ohjaamassaan vodkamainoksessa. Tosin ei hänkään sitä laitteistoa ole keksinyt.



On todellakin aika epätodennäköistä, että joku voisi varmuudella sanoa, kuka tässä maailmassa ekana pisti kameran auton konepellille.

Tuohon bullet time-efektiin sellainen lisäys, että efekti edustaa puhtaasti ns. pikselaatiotekniikkaa (= ihmisten animointi), jota on käytetty elokuvissa jo filmiformaatin keksimisestä lähtien. Yksittäisten kuvien liikkumaan pistämisestä ja tällä tekniikalla epäluonnollisten tilanteiden rakentamisestahan tässä on kysymys, nyt sille on vain yhden suosikkielokuvan myötä keksitty uusi nimitys ja ikäänkuin se olisi täysin uutta tekniikkaa. Samantyyppisiä efektejä pystyy kuka tahansa kuvaamaan vaikka yhdellä Super 8 kameralla, jossa yksittäiskuvausmahdollisuus (= single frame). Tarkoitan: ei siis ihmistä 360 astetta pyörimässä ilmassa (tätä mätriks-pelleilyä), mutta kaikkea muuta, esim. ilmassa kellumista, paikasta toiseen liikkumista näyttelijän koskematta maahan jne. jne. jne.

Donnie Darko

Kamera seuraa ja Tears for Fears soi. No, kohtausta ei tee niinkään ihmeelliseksi kameranheiluilu kuin biisivalinta.



Full Metal Jacket

Kaupunkitaistelua paikassa, jonka nimeä en muista.



Psyko

Alkutekstien jälkeen kamera näyttää rakennusta, jonka ikkunasta se menee sisään.

-KosminenLahna- (2.6.2005 12:04)

Red Right Handilla oli asiallinen palaute, mutta haluaisin viela vaan todeta etta kysymyshan tassa topikissa on siis kamera-ajot ja tyylit, joten pidin sita olennaisena asiana ilmoittaa etta Touch of Evilissa nain oli tehty (tama tieto jai paahani elokuvahistorian kurssilta opiskeluaikoinani, joten tieto tuli kirjasta).

Jep jep, kyllähän sitä tarttuu kaikenlaista nippelitietoa aivoihin – vaikkei aina haluaisikaan, eikä mulla sinänsä mitään sitä vastaan ole. Hauskojahan tollaset jutut on, mutta aina niihin kantsii suhtautua terveellä skeptisyydellä. Tietyllä tavalla ärsyynnyin siitä kommentista että "kai nyt kaikki elitistit tietävät tämän" kun kyse ei ole mistään elokuvan kannalta keskeisestä informaatiosta.

Darkmanissa juuri ennen kuin laboratorio räjähtää Neesonin naamalle otetaan lähikuva äijän pupillista, joka pienentyy liekin vaikutuksesta. Enemmän leikkauksen puolelle menee, mutta sykähdyttävää silti.

Huuliharppukostaja on tietysti yhtä kamerankäytön juhlaa, mutta jostain syystä eniten sykähdyttää aivan lopun kohtaus, kun pois ratsastava Harmonica kuulee junan pillin vihellyksen, kohottaa katseensa – ja kamera lähtee lentoon ja poimii lähestyvän junan näkökenttään. Kaunista, kaunista...

pallonaama (3.6.2005 22:13)

Huuliharppukostaja on tietysti yhtä kamerankäytön juhlaa, mutta jostain syystä eniten sykähdyttää aivan lopun kohtaus, kun pois ratsastava Harmonica kuulee junan pillin vihellyksen, kohottaa katseensa – ja kamera lähtee lentoon ja poimii lähestyvän junan näkökenttään. Kaunista, kaunista...

jep. kyllä leone osaa. meikäläisen ehdoton suosikki puolestaan on the good, the bad and the uglyn loppu. se kamera, ilmeet ja ecstacy of gold. huh huh. taidetta.

Oldboy. Useita todella hienoja kohtauksia, joista voisi mainita vaikka sen käytävällä tapahtuvan, sivulta kuvatun tappelukohtauksen. Sekin on tietysti vielä purkitettu yhdellä otolla. Allekirjoittaneen leuat loksahtivat myös aivan lopussa, kun kamera lähtee seuraamaan jalanjälkiä lumessa ja kääntyy... en nyt kuitenkaan spoilaa kohtausta sen enempää, elokuvan nähneet tietävät. Park Chan-Wook on nero.

Shinji Aoyaman Wild Lifessa on käytetty runsaasti sivuttaissuuntaista kamera-ajoa, eikä ole tyydytty vain panoroimaan. Tyylikkään näköistä, luo jännittävää tunnelmaa eritoten pachinko-hallissa kuvatussa kohtauksessa ja mikä tärkeintä, siihen ei ehdi elokuvan aikana kyllästyä.

Muistaakseni joitakin Charles Chaplinin varhaisia lyhäreitä on kuvattu kameralla joka pysyy paikallaan ja samaan pisteeseen kohdistettuna koko filmin ajan...