NIN

Musiikki: vähän laimeaa, mutta samalla hienojakoisempaa. Mukana ei ole edes kansilehtistä, vaan ohjataan nettisivulle (joka aukeaa vasta huomenna). Onhan tuo "erilaista", mut haluaisin mä sen läpyskän silti.

Spaddu (2.5.2005 14:11)

Musiikki: vähän laimeaa, mutta samalla hienojakoisempaa.

Verrattuna mihin? Viimeisimpään levyyn? Pistähän vähän lisää adjektiiveja jonoon, sillä tuo levy on todella odotettu tapaus täällä päin.

No kuuntelen juuri tokaa kertaa. Laimeaa meteli on kaikkiin akselin Broken-The Fragile ‑levyihin verrattuna (Pretty Hate Machine oli melkein diskoa

). Jotenkin tuntuu, että volanuppia on käännetty miksausvaiheessa aika hiljaiselle, kun tätä pystyy kuuntelemaan korvalapuista melkein maksimilla. Levyllä on 14 biisiä, instrumentaaleja ei ole. Pianonpimputusta on hyvin paljon – yleensäkin lujaa teollisuusmetallia edustavia kappaleita (joita oli Fragilellakin musta ihan tarpeeksi) on aika vähän. Jotenkin "sivistyneempi" levy, ja konemölinää käytetään paljon hyödyksi, mikä tuo mieleen Fragilen. Toisaalta tarttuvia biisejä on sen verran, että ekalla kuuntelukerralla tämä kuulosti melkein popilta. Avausraidalla Trent esittelee falstettiaan niin paljon, että tuli mieleen (melkein) Thom Yorke.



Ei vaan, kyllä tää nyt kuulostaa jo aika hyvältä ja parin kuuntelukerran jälkeen varmaan vieläkin paremmalta.



Tjeu: esim. You Know What You Are, The Hand That Feeds, Love Is Not Enough

The Hand That Feeds on tullut kuultua pari kertaa, ihan OK mutta ei mikään ihmeellinen, kuulostaa ihan joltain dance-teknohommelilta. Koko levyä ei vielä ole, matkalla postitse kyllä on. Pitää vielä kommentoida kun olen saanut käsiin ja kuunnellut pari kolme kertaa.

Tsiigatkaas mac-immeiset

tämä.

psilocybianth (2.5.2005 19:06)

Tsiigatkaas mac-immeiset tämä.

Koneella on ja ensimmäiset tyypit GB2:sta on otettu. Harmi ettei lahjakkuus riitä minkään killer mixin vääntämiseen.

Tänään postissa Playltä tullessa versiossa on lopussa 2 kpl "UK only" bonus tracks, raitoja yhteensä 15. Hintaa tuli 8.99 puntaa eli about 15 euroa, vrt. Anttilassa oli (ainakin täällä Lappeenrannassa) hinta 21.95.

Ensimmäinen kuuntelu:



Alkupuoli on teknobiittiä, ei ihan niin rosoista kuin usein ennen paitsi tuo kakkosraita möykkäsi jonkun verran. Aloin jo epäillä että en ensi kuuntelulla löydä mitään todella selvää suosikkia, kunnes sitten lopussa alkoi parantaa kuin sika juoksuaan. Jo 6. Every Day is Exactly the Same kiinnitti huomiota jonkun verran, sitten 11. The Line Begins to Blur alkoi oikein tosissaan kiinnostaa ja lopulta 12. Beside You in Time räjäytti tajunnan. Onpa tosi fiilistelybiisi! Ei ehkä ihan tyypillisintä NIN:iä mutta helvetin toimivaa. Ja vielä 13. Right Where it Belongs oli myös mainio. Levyllä bonuksena oleva vaihtoehtoinen versio siitä jonkin verran laimeampi.



Pieni tauko ja sitten tulee toinen kuuntelu.

Musta levyllä harmittaa edelleen nämä Macillä tehdyt meluvallit, jotka saavat kuulostamaan biisit jotenkin vieraannuttavalta. Toisaalta levy on selvästi kahta aikaisempaa kevyempi, biisit ovat ainakin lyhyempiä. Suosikkeja ovat All the Love in the World, The Hand that Feeds, Love Is Not Enough. Mainitsemasi Beside You in Time jäi myös mieleen positiivisesti.

Sanoisin, että levy sijoittuu seuraavasti:



1. The Downward Spiral

2. The Fragile

3. With Teeth

4. Broken

5. Pretty Hate Machine

no ehkä 2. ja 3. paikkoja voi vaihtaa

Spaddu (12.5.2005 10:20)

Musta levyllä harmittaa edelleen nämä Macillä tehdyt meluvallit

Ettet nyt vähän liioittelisi?

Hmm, ei ehkä valleista kannata puhua, mutta vieraannuttavasta melusta on joka tapauksessa kyse. Tarkoitin, että ProToolsilla miksailua olisi voinut jättää vähemmälle.

Mainittakoon vielä, että levyä toista kertaa kuunnellessa naapuriasunnosta koputettiin seinään kaikkien aikojen ensimmäistä kertaa. Ja olen sentään metelöinyt tässä kämpässä jo pitkälti yli viisi vuotta, toisinaan kovempaakin. Kappale joka sai tämän äärireaktion aikaa oli The Line Begins to Blur.