Mikä leffa kyseessä?

Hyvää päivää kaikille Elitistin fanaatikoille !!!

Itseäni on vaivannut jo vuosia eräs KungFu elokuva minkä näin lapsena beta:lta 1989 tai jotain... Hämärät muistikuvat ovat seuraavat


Kalju munkki joka alkuintrossa rikkoo saviruukkuja päällään jotka leijuu ilmassa narun varassa (muistaakseni)

Juonen edetessä hylkiömunkki löytää opuksen jostain taistelulajista.

Lukee kirjaa kynttilä päänsäpäällä talin valuessa pitkin kroppaa.

Yksi elokuvan pahis hemmoista putoaa luolaan missä käärme loppujenlopuksi kuristää hänet.

Lopputaistelussa munkki ja hänen kaverinsa törmäävät niin että munkin otsaa tulee iso patti

Tälläisten muistikuvien varassa ollut jo vuosia ja millään en ole löytänyt kyseistä elokuvaa IMDB metsästyksellä/google :S

Edit:

leffa löyty ja nimi oli tosiaan Snake Fist Dynamo.

reiska (21.1.2013 10:06)

leffa löyty ja nimi oli tosiaan Snake Fist Dynamo.

Tuo on ilman muuta huonoin kung-fu elokuva minkä olen koskaan nähnyt. Elokuvassa yksi tappelukohtaus jota voi sanoa hyväksi ja ns. huumori todella huonoa kehnolla tavalla

Ja itse aiheeseen. En ole mitään tiettyä yksittäistä elokuvaa hakemassa vaan ylipäätäänsä rainoja joissa on kirkossa tapahtuvaa ammuskelua. Ankaran miettimisen jälkeen en saanut mieleeni mitään muita kuin macheten ja killerin mutta onhan herran huoneessa tapahtuvia lahtauksia pakolla tullut nähtyä enemmänkin saatika näkemättä olevat...

^Kill Bill 2.

^Face/Off – kahdet kasvot

Crow

Thunderbolt and Lightfoot

http://www.youtube.com/watch?v=y5D-p_pI3V4

Nyt on vakava tilanne. Tartteisi löytää hieman hatarien mielikuvien ja muistojen perusteella eräs tietty elokuva. Tuotantovuosi mitä luultavimin jossakin 90-luvn puolivälin paikkeilla – varmuudella ei voi olla uudempi kuin ‑99. Perustui erittäin löyhästi H.P. Lovecraftin teksteihin. Tämän lisäksi elokuvasta ei ole jäänyt oikein mitään muuta mieleen kuin yleinen ylipaskuus, erityisen kehnot ääniefektit (mm. haulikko paukkui kuin pistooli) ja pääpahikseksi osoittautuva hirviö. Kuva hirviöstä päätyi Suomi-VHS:n kanteenkin – kuihtunut, muumioituneen näköinen ämmähumanoidi ilkeällä ilmeellä siivet selässä ja taisi olla pienet sarvet otsassa. Lepatteli leffan lopussa ympäri kirkkoa / kirjastoa / museota tms. VHS mainosti Lovecraft-yhteyttä kannessa näyttävästi, todelliset siteet jäivät muistaakseni lähes olemattomiksi.

Korostan löytämisen tärkeyttä: tällä elokuvalla testataan hypoteeseja ja ratkaistaan mun ja kaverini väittely, kultaako aika automaattisesti paskan kalkkunaksi va onko paska vain paskaa, on se sitten tuoretta tai kuivunutta. :D

Meller (9.4.2013 12:50)

Nyt on vakava tilanne. Tartteisi löytää hieman hatarien mielikuvien ja muistojen perusteella eräs tietty elokuva. Tuotantovuosi mitä luultavimin jossakin 90-luvn puolivälin paikkeilla – varmuudella ei voi olla uudempi kuin ‑99. Perustui erittäin löyhästi H.P. Lovecraftin teksteihin. Tämän lisäksi elokuvasta ei ole jäänyt oikein mitään muuta mieleen kuin yleinen ylipaskuus, erityisen kehnot ääniefektit (mm. haulikko paukkui kuin pistooli) ja pääpahikseksi osoittautuva hirviö. Kuva hirviöstä päätyi Suomi-VHS:n kanteenkin – kuihtunut, muumioituneen näköinen ämmähumanoidi ilkeällä ilmeellä siivet selässä ja taisi olla pienet sarvet otsassa. Lepatteli leffan lopussa ympäri kirkkoa / kirjastoa / museota tms. VHS mainosti Lovecraft-yhteyttä kannessa näyttävästi, todelliset siteet jäivät muistaakseni lähes olemattomiksi.


Korostan löytämisen tärkeyttä: tällä elokuvalla testataan hypoteeseja ja ratkaistaan mun ja kaverini väittely, kultaako aika automaattisesti paskan kalkkunaksi va onko paska vain paskaa, on se sitten tuoretta tai kuivunutta. :D

Veikkaan Unnam(e)able II. Julkaistu Suomi-videolla muistaakseni nimellä Otus.

k-mikko (9.4.2013 13:00)

Meller (9.4.2013 12:50)

Nyt on vakava tilanne. Tartteisi löytää hieman hatarien mielikuvien ja muistojen perusteella eräs tietty elokuva. Tuotantovuosi mitä luultavimin jossakin 90-luvn puolivälin paikkeilla – varmuudella ei voi olla uudempi kuin ‑99. Perustui erittäin löyhästi H.P. Lovecraftin teksteihin. Tämän lisäksi elokuvasta ei ole jäänyt oikein mitään muuta mieleen kuin yleinen ylipaskuus, erityisen kehnot ääniefektit (mm. haulikko paukkui kuin pistooli) ja pääpahikseksi osoittautuva hirviö. Kuva hirviöstä päätyi Suomi-VHS:n kanteenkin – kuihtunut, muumioituneen näköinen ämmähumanoidi ilkeällä ilmeellä siivet selässä ja taisi olla pienet sarvet otsassa. Lepatteli leffan lopussa ympäri kirkkoa / kirjastoa / museota tms. VHS mainosti Lovecraft-yhteyttä kannessa näyttävästi, todelliset siteet jäivät muistaakseni lähes olemattomiksi.

Korostan löytämisen tärkeyttä: tällä elokuvalla testataan hypoteeseja ja ratkaistaan mun ja kaverini väittely, kultaako aika automaattisesti paskan kalkkunaksi va onko paska vain paskaa, on se sitten tuoretta tai kuivunutta. :D

 
Veikkaan Unnam(e)able II. Julkaistu Suomi-videolla muistaakseni nimellä Otus.

KYLLÄ! Nailed it, ja laakista. Kiitos! Suomenkielinen nimikin soittaa kelloja, mutta IMDB:n kansikuvan oikea alanurkka vahvistaa epäilyt. Ei olut aikanaan mitään havaintoa että tämä on jatko-osa.

KYLLÄ! Nailed it, ja laakista. Kiitos! Suomenkielinen nimikin soittaa kelloja, mutta IMDB:n kansikuvan oikea alanurkka vahvistaa epäilyt. Ei olut aikanaan mitään havaintoa että tämä on jatko-osa.

Ei tuo nyt nii-iin huono ole. Siis onhan se unohdettava, mutta ei kuitenkaan eroa mitenkään negatiivisesti verrattuna muuhun 90-luvun vhs-b-kauhuiluihin.

Nimellisesti tuo on jatko, mutta eka leffa on ihan erilainen, eikä noilla kai ole muuta yhteistä kuin yritys rahastaa Lovecraftin nimellä. Enemmän Lovecraft-viittauksia on kakkosessa ja saahan siinä Randolph Carter (melkein) naisenkin. Hyvä yritys mieheltä, joka viihtyy mieluummin Ghoulien parissa. Mukana myös John Rhys-Davies ja Julie Strain. Lovecraft-tekeleiden laaduttomassa seurassa tämä ei suinkaan ole huonointa kastia.

Viittaukset ovat toki molemmissa siis lähinnä name-dropping tasoa, mutta sinällään samoissa lähtökohdissahan ollaan myös Stuart Gordonin tuotoksissa (paitsi Dagon ja tuo masters of horror jakso).

Tässä pari jotka ovat vaivanneet jo vuosikausia.

Mies sanoo "merde" (muistaakseni katsoessaan kameraan) ja räjähtää kappaleiksi. Joskus ajattelin että kyseessä olisi ollut CITY OF LOST CHILDRENin loppu missä Dominique Pinon katsoo kameraan kun posahtaa, mutta tämä ei taida sanoa mitään.

Toinen mysteerielokuva on sellainen että mies huutaa "over here!" hieman sellaisella Hessu Hopomaisella äänellä, että sanojen välissä kuulostaa vähän jodlaamiselta. Olen ajatellut että kyseessä olisi Jim Carrey, mutta ei ole tämän elokuvissa tullut vastaan.

Jos joku näistä olemattomista virheistä elokuvat arvaa niin nostan hattua ja kiitän.

Mikäs giallo se oli joka tuli teemalta joskus vuosia sitten, murhaajalla oli joku rautapiikein varustettu hansikas tai vastaava ja ajoiko moottoripyörälläkin. Ja muistaako kukaan mitä muita gialloja teema näytti sillon aikoinaan? Argentoja ainakin oli mutta mitä muita.

Veli Eesau (28.8.2013 22:37)

Mikäs giallo se oli joka tuli teemalta joskus vuosia sitten, murhaajalla oli joku rautapiikein varustettu hansikas tai vastaava ja ajoiko moottoripyörälläkin. Ja muistaako kukaan mitä muita gialloja teema näytti sillon aikoinaan? Argentoja ainakin oli mutta mitä muita.

Ei ole kyllä mitään muistikuvaa teeman gialloista mutta eiköhän tuo ole Luciano Ercolin

Death Walks at Midnight (La Morte accarezza a mezzanotte,1972)

?

JPJ71 (28.8.2013 22:57)

Veli Eesau (28.8.2013 22:37)

Mikäs giallo se oli joka tuli teemalta joskus vuosia sitten, murhaajalla oli joku rautapiikein varustettu hansikas tai vastaava ja ajoiko moottoripyörälläkin. Ja muistaako kukaan mitä muita gialloja teema näytti sillon aikoinaan? Argentoja ainakin oli mutta mitä muita.

Ei ole kyllä mitään muistikuvaa teeman gialloista mutta eiköhän tuo ole Luciano Ercolin

Death Walks at Midnight (La Morte accarezza a mezzanotte,1972)

?

Tämähän se, tattista! Jotenkin sekoitin tämän ja Auringonpilkkujen uhrin (Macchie solari, 1973), joka myös tuli teemalta joskus 2004-2005.

Mikä dokkari? Kuka tehnyt?

Helsingin Sanomat 19. 10. 2010: 

Vuonna 2004 [Paavo] Piskonen kertoi ala- ja ylämäistään dokumenttielokuvassa. Helsinkiläisessä asuntolassa kuvattu indie-elokuva sivusi myös alkoholinkäyttöä kuvauksissa.

"Sanottiin Peltsin (Matti Pellonpää, Piskosen kollega ja ystävä) kanssa että mennään lukemaan plaria. Asuntovaunussa oli kossua, luettiin plaria, otettiin kossupaukut ja sitten takaisin kuvauksiin. Se oli välttämättömyyden pakkoa", Piskonen kertoi dokumentissa.

"Avioeron jälkeinen elämä oli kamikazeryyppäämistä", Piskonen muisteli.