edit: Traileri löytyy vielä Solar Filmsin sivuilta ja nuo pornokuvat ovat juuri ennen näyttelijöiden nimiä.
Paha maa
edit: Traileri löytyy vielä Solar Filmsin sivuilta ja nuo pornokuvat ovat juuri ennen näyttelijöiden nimiä.
Paha Maa kahmaloi roppakaupalla Jusseja, mutta pientä ihmetystä se allekirjoittaneessa aiheutti. Ihan hyvä leffahan se kotimaiseksi on, mutta "ihan hyvällä" ei pitäisi tuollaista Jussi-saalista. Jos parhaiden pääosien Jussit olisivat vielä menneet tuolle leffalle, olisin vahvasti epäillyt Selinin tarjonneen äänestäjille muutakin kuin kansalaisluottamusta ensi-iltabileissä.
Jussit Paha Maa pokasi parhaasta käsikirjoituksesta, ohjauksesta, elokuvasta, miessivuosasta, naissivuosasta, leikkauksesta ja pukusuunnittelusta.
Sulevi Peltola on taatusti Jussinsa ansainnut, hänen suorituksensa on koko elokuvan suola. Summanen onnistuu myös kohtalaisen hyvin roolissaan, mutta vastusta Peltolle hänestäkään ei ole. Sulevin pölynimurikauppias on niin hienovaraisesti ja kiireettä näytelty hahmo, että siihen on helppo samaistua.
Jasper Pääkkönen jää elokuvassa melkeinpä sivuhenkilöksi. Hänen roolihahmonsa on niin epäuskottava ja köykäinen, että se häiritsee samaistumista pahemman kerran.
Epäluotettava ja epärehellinen todellisuuspakoilija onkin seuraavassa hetkessä (joskis elokuvassa on kulunut vuosia, vaikkakaan roolihenkilöt eivät ole lainkaan vanhenneet!) luotettava ja syvällinen filosofi. Mikään ei kuitenkaan kerro miksi muutos tapahtui, eikä miten. Eihän hän muuttunut silloinkaan kun Leppilammen linnaan auttoi.
Mikko Leppilammen rooli kutistuu olemattomaksi, ja hänen suurimmaksi ansiokseen elokuvalle jäänee vetävä nimi markkinoinnissa. "Yllättäen" hänen roolihahmonsa on paitsi tietokonehakkeri myös entinen malli. Olenko minä ainoa, jolle Leppilammen nimi alkaa olla jo liikaa? Näytellä hän varmaankin osaa, mutta siihen ei hänelle tässä(kään) elokuvassa ole annettu mahdollisuuksia.
Petteri Summanen onnistuu väläyttämään sellaisia näyttelijäntaitoja, että jään hämmästyneenä ihmettelemään, mutta Paha Maassa hän suhtautuu tilanteeseen nähden jopa stoalaisen tyynesti
vaimonsa kuolemaan ja lastensa pahoinpitelyyn. Sisäistä ristiriitaa on pakko olla olemassa tuossa tilanteessa, jopa suunnatonta häpeää. Jotenkin sitä on vaan hyvin vaikeaa havaita. Suomalainen mies kärsii tietysti hiljaa siihen saakka kun napsahtaa. Ja napsahtaahan Summasen esittämältä Antiltakin lopulta, mutta jotenkin merkityksettömään tyyliin.
Alussa ja lopussa Jasperin roolihenkilö Niko tumaa puheessaan (sama kohtaus):
"Mä uskon kuitenki, että lopussa meille kaikille käy hyvin. Eihän tässä muuten olis mitään järkee..."
Tuossa lauseessa ei tunnu olevan mitään järkeä. Kenelle muulle tuossa elokuvan lopussa kävi hyvin, kuin ehkä juuri tälle Nikolle. Ei ainakaan Tuomakselle, jonka haudalla Niko puhettaan pitää. Epäilemättä tuossa silti piilee logiikka, joka on minulta vain verhoutunut.
Tarinaan on muutenkin tungettu liikaa henkilöitä ja yksityiskohtia, jolloin väkisinkin jostain pitää luopua. Ikävä kyllä se näyttäisi olleen roolihenkilöiden inhimillistäminen ja syventäminen. Jos tarina on puitteiltaan hyvä, mutta roolihenkilöt jäävät yksiuloitteisiksi ja valjuiksi, ei tarinakaan pääse oikeuksiinsa. Ideana pahan kierrättäminen ja sen aiheuttama lumipalloefekti on loistava, toteutuksena se häviää intensiivisyytensä osalta jopa perinteiselle pullonpyöritykselle.
Elokuva olisi toiminut paljon paremmin, jos päähenkilöksi olisi valittu vaikkapa tuo imurikauppias Hurskainen, ja hänen hahmoonsa syvennytty enemmän samalla vähentäen koko elokuvan minuuttimäärää vaikkapa juuri Tuomaksen ja Nikon osuuksista. Kokonaan leikattavien kohtausten listalle olisin laittanut sen luokattoman koffin mainoksen, josta oli kaikki piilomainonta ja hienovaraisuus kaukana. Tuntui, kuin kesken elokuvan olisi hypätty mainoskatkolle, jossa auton tv-näytöltä katsellaan muutaman sekunnin ajan tuttuakin tutumpaa mainosslogania.
EDIT:opeteltu käyttämään ja lisätty spoileritagit
Paha mennä arvostelemaan ansaitsiko se todella nuo kaikki, koska tuo oli ainoa näkemäni suomalainen elokuva viime vuodelta. Mutta olihan se nyt kuitenkin parasta kotimaista pitkään aikaan, ja totta, Sulevi Peltola varmasti ansaitsi Jussinsa. Tragikoomiset hahmot ovat aina ollut sydäntäni lähellä. Summanen oli kyllä myös mainio.
Suurin miinus leffassa on varmasti tuo Leppilammen hahmo, jolla pitäisi kai olla jokin suurempikin merkitys. No joo, paha kiertää:
Alussa ja lopussa Jasperin roolihenkilö Niko tumaa puheessaan (sama kohtaus):
"Mä uskon kuitenki, että lopussa meille kaikille käy hyvin. Eihän tässä muuten olis mitään järkee..."
Tuossa lauseessa ei tunnu olevan mitään järkeä. Kenelle muulle tuossa elokuvan lopussa kävi hyvin, kuin ehkä juuri tälle Nikolle. Ei ainakaan Tuomakselle, jonka haudalla Niko puhettaan pitää. Epäilemättä tuossa silti piilee logiikka, joka on minulta vain verhoutunut.
Lopussa = kuoleman jälkeen?
SPOILERIVAROITUS (koskee jälkijättöisesti myös ensimmäistä viestiä)
1)Alussa ja lopussa Jasperin roolihenkilö Niko tumaa puheessaan (sama kohtaus):
"Mä uskon kuitenki, että lopussa meille kaikille käy hyvin. Eihän tässä muuten olis mitään järkee..."
Tuossa lauseessa ei tunnu olevan mitään järkeä. Kenelle muulle tuossa elokuvan lopussa kävi hyvin, kuin ehkä juuri tälle Nikolle. Ei ainakaan Tuomakselle, jonka haudalla Niko puhettaan pitää. Epäilemättä tuossa silti piilee logiikka, joka on minulta vain verhoutunut.
Lopussa = kuoleman jälkeen?
Niin voi olla, että Niko viittaa tosiaan tuossa lopulla kuoleman jälkeiseen elämään. Minä vain ajattelin lakonisesti, että loppu = elokuvan loppu. Niko ei suuria filosofisia ajatelmia elokuvassa juurikaan viljele, ja ehkä siksikään en ruvennut tulkitsemaan sen enempää hänen sanojaan.
Mutta kehkeytyihän hänestä suuri kirjallisuuden tuntija, äikänmaikka muutenkin lopussa, joten ehkä hän sai syvällisen sielunkin samalla kertaa.
Tervehdys.
Paha Maa oli kyllä varsin raskasta katsottavaa, osin tuon hahmomäärän takia. Leppilammen roolimäärästä on paha mennä sanomaan koska enpä oikein ole suomi ‑leffoja viime aikoina katsellut, sensijaan Jasper Pääkkönen alkaa olla jo (ainakin omasta mielestäni) hieman liiankin tuttu hahmo ahdistuneitten nuorten kuvaajana.
Ideana pahan kierrättäminen ja sen aiheuttama lumipalloefekti on loistava, toteutuksena se häviää intensiivisyytensä osalta jopa perinteiselle pullonpyöritykselle.
Leffa toimi niin kauan kuin tässä perusideassa tarpeeksi selvästi ja johdonmukaisesti pysyteltiin, siinä vaiheessa kun juoni alkoi lipsua osastolle
***½
Varsin onnistunut elokuva jolla tähditystä hieman tipauttaa muidenkin elitistien mainitsemat ylilyönnit tapahtumaketjussa. Samasta syystä myös loppu ei toiminut. Toinen miinus tuli siitä että kestoa oli ehkä hitunen liikaa. Summasen surutyötä olisi voinut aavistuksen kaventaa. Mutta muutenhan tämä kyllä edusti sitä parempaa puolta suomalaisista elokuvista ja voi suositella muillekin (sillä varauksella että tämä ei sitten ole mikään maailman iloisin elokuva). Yllättävän sleazyä kamaa myös pölynimurikauppiaan ja Jasperin sekoilut.
Näyttelijätyö ansaitsee omat kehunsa. Esimerkiksi tämä "Kotikatu-mies" veti hyvin kuten myös se amisjuntti ja divariäijä. Ohjaus oli onnistunut. Ainoastaan kun tarina olisi välttänyt pari ylilyöntiä, voisi tämän listata huoletta parhaimpiin Suomalaisiin elokuviin.