Hong Kong -komediat

Tuleeko mieleen jotain suositeltavaa hongkongilaista ei-genre ‑komediaa? Ovatko Pom Pomit hyviä? Entä Mad Mad Mad Worldit tai Lucky Starsin jatko-osat? Stephen Chown Love on Delivery tai King of Comedy?

Honkkareiden naamanvenyttelyistä on saanut yliannostuksen CatIII- sonnasta. Ei uskalla komedioihin enää koskea, heh heh.

King of Comedy on omasta mielestä Stephenin parhaasta päästä olevia leffoja, vaikka ei ihan yllä Forbidden City Copin tasolle. Jos yleensä Stephen-leffat iskee, niin varmasti ehkä tuokin. Vaikka ainahan ne ei iske....

Lucky Starsin jatko-osia en ole viitsinyt katsoa. Pom Pomit ovat harkinnassa.



Oletko nähnyt Karl Makan Dirty Tiger Crazy Frogia? Ihan hauska kohellusleffa sekin.

Kat (23.10.2003 14:06)

Oletko nähnyt Karl Makan Dirty Tiger Crazy Frogia? Ihan hauska kohellusleffa sekin.

Jep, kuten myös Skinny Tiger And Fatty Dragon. Makallakin taitaa olla jotain ihan puhtaita komedioitakin, ainakin Winner Takes All.

11 kpl Stephen Chow komedioita on kertynyt kokoelmaan ja lisää aion hankkia.

Paskempikin honkkiskomedia viihdyttää enemmän kuin länsimainen pillujahtikohkaus. Useat transuiluun ja kuseen liittyvät sketsit kyllä aluksi tyrmistyttivät, mutta kaikkeen paatuu: niistäkin nauttii ja huvittuu jo ihan mukavasti. Viimeksi repesin King of Comedyn kohtaukseen jossa Chow räpeloi riisitikulla pikkuskidin pippeliä. Nämä kohtaukset tulevat niin suoraan naamalle että nauru onkin luontevin reaktio niihin. Ylinäytteleminen tietysti viedään potenssiin johon Carrey ei koskaan yllä.



Chow leffat:



WHEN FORTUNE SMILES 1990 ***

SHAOLIN SOCCER 2001 *****

FROM BEIJING WITH LOVE 1994 ****

THE MAGNIFICENT SCOUNDRELS 1991 ****

TRICKY MASTER 2000 1999 ***

GOD OF COOKERY 1996 ****

ALL'S WELL END'S WELL '97 ***

KING OF COMEDY 1999 *****

TRICKY BRAINS **

HAIL THE JUDGE 1994 ***

SIXTY MILLION DOLLAR MAN 1995 ****



Kipeys ja Stephen Chown Coolius aste/ko. leffa vaikuttaneet arvioihin.



Michael Hui on myös heppu johon aloin tutustumaan. CHOCOLATE INSPECTOR

olikin aika mukava ensikosketus. Kyseessä perinteisenpää komediaa eli ihan

PG tavaraa. Periaatteessa tilannekomiikalla maustettua draamaa jossa hyväntahtoinen poliisitarkastaja (Hui) setvii kidnappausta. Mr.Boo sarjan 8. osa.

Kyllä näitä lisääkin katsoo. Miehen kehuttua CHICKEN AND DUCK TALKia ei vielä taida saada kiekolla.

Huomasin juuri etten ole katsonut lähes ainuttakaan puhdasta (ei-toiminta) HK-komediaa. Syynä tähän on aivan liian moniin kungfu-teoksiin usein ängetty nolostuttavan lapsellinen slapstick, joka saa naurun sijasta kurottamaan kohti pikakelausnamiskaa. Mad Mission ‑sarjassa on kieltämättä joitakin hauskoja oivalluksia, ja muutaman Sammo ‑leffan huumori toimii myös, mutta pääasiassa vältän HK-komedioita kuin ruttoa. Usemman tahon kehuma Private Eyes (Michael Hui; 1976) odottaa hyllyssä katselua, toivottavasti se muuttaa ennakkoluulojani.

Ja Stephen Chow'n Shaolin Soccer on ehkä kaikkien aikojen yliarvostetuin Hongkong-tekele, itse rankkaisin tämän korkeintaan keskinkertaiseksi (2/5).

Hui-veljesten komediat ovat ihan lupsakoita, osittain juuri vanhentuneisuutensa takia viehättäviä, eihän tuollaista perushumanistista pienen ihmisen puolella olemista nykyään juuri näe. Ja onhan se Ricky Hui aika hauska näyttelijä. Vähän uudemmista on eniten naurattanut Wong Jingin Boys Are Easy, joka kannataa katsoa jos mahdollista Tai Sengin vhs-versiona, koska DVD:llä on esim. hillitöntä triad-olympialaiset jaksoa lyhennetty.

Jatketaas tätä aihetta tästä...

Mei Ah:ilta on tullut uusi julkaisu Stephen Chown All For the Winner-leffasta. Onkos kukaan ehkä sattunut näkemään leffaa tai tätä uutta julkaisua? Traileri näytti ainakin aika hyvältä.

Edellä mainittujen lisäksi suosittelen Stephen Chown tähdittämää Chinese odysseyta. Kyse ei ole puhtaasta komediasta vaan eeppisestä elokuvasta,

johon Stephen luo oman hullun otteensa. Elokuvalle on myös kakkososa koska tarina oli niin pitkä että se jouduttiin Kill Bill ‑tyyliin jakamaan kahtia.



Toinen suosikkini on vielä vaikuttavampi Viva erotica, jonka pääosassa nähdään Leslie Cheung. Tämäkään ei puhdas komedia ole vaan siitä löytyy eri sekoituksia eri genreistä. Sivumainintana lukuisat cameo-roolit, joista parhaana pidän Anthony Wongin loistavaa suoritusta.

Mr. Coconut

Michael Hui törmäilee Crocodile Dundee ‑tyyliin manner-Kiinasta Hongkongiin sisarensa perheen vieraaksi saapuvana maalaisena, jonka erityistaidot ja käytöstavat eivät istu saumattomasti kaupungin vilinään. Uuden vuoden perhekeskeisiin komedioihin erikoistuneen Clifton Kon ohjaksissa vuorotellaan tyylin mukaisesti hassuttelun ja tunteilun välillä ihan mallikkaasti. Väljä käsikirjoitus ei loista juonellisilla hienouksilla, mutta mm. kulttuurieroista ja kiinalaisista uskomuksista puristetaan oivia skenaarioita, joissa Huin koomiset kyvyt nousevat oikeuksiinsa. Valitettavasti veljensä Ricky on jätetty sivurooliin ja toisessa pääosassa lankomiehenä tohvelisankaroi vähemmän hauska Raymond Wong. Huin 70-luvun klassikoiden tasolle ei ylletä, mutta hajanaisen kasarikauden saavutuksista tämä edustaa parempaa päätä.

All The Wrong Clues (1981) ****

Perskules! Tsui Harkin mainio idioottikomedia vuodelta 1981. Enpä enää uskonut törmääväni vastaavanlaiseen helmeen, mutta George Lamin ja Teddy Robinin tähdittämä hillitön 30-luvun Hongkongiin sijoittuva salapoliisihupailu jaksoi naurattaa alusta loppuun asti. Viiksiniekka ja pikkumies näyttelevät osuvasti yhteen ja kaljupäinen Karl Maka rikollispomona sekoittaa soppaa. Elokuvan kohokohdista on pakko mainita puolivälinpaikkeilla oleva pitkähkö baarikohtaus, joka aluksi kummastuttaa kunnes älytön meininki menee niin överiksi ettei voi kun naurahdella mukana. Lisäksi loppuosio on niin mahtavaa idioottihuumoria, että oksat pois. Varmasti niin George Lamin kuin Teddy Robinin uran kirkkaimpia hetkiä.



All The Wrong Spies (1983) ***½

Teddy Robin on ottanut tällä kertaa ohjaajan puikot kouraansa ja luotsii jatko-osan muotoon kasattua agenttisekoilua hyvin onnistuneesti. Pääosissa riehuu aikaisemman elokuvan tapaan poliisikaksikko George Lam ja Teddy Robin. Muissa osissa nähdään mainiot Brigitte Lin ja Tsui Hark. Leffa sisältää lukuisia hauskoja kohtauksia, joissa tyhmämielinen komedia tiivistyy. Samalla muistetaan lainata elementtejä mm. Marxin veljiltä ja Blake Edwardsilta. Elokuvan loppuosio vähän karahtaa ei niin hauskaan linnasekoiluun, mutta kokonaisuus ei siitä juurikaan kärsi. Erikoismaininta molemmille elokuville mahtavasta kuvauksesta ja valaistuksesta. Slapstick-komiikasta ja idioottihuumorista pitäville ihmisille.