Subleffa:Melkein kuollut

Sub tv yllättää jälleen positiivisesti 23.12 klo. 23.00 harvemmin nähty John Frankenheimerin elokuva vuodelta 1974. Ilmestymis vuonna saanut Suomessa Banned leiman, mikä lienee ollut syynä?

Goose (16.12.2004 17:15)

Sub tv yllättää jälleen positiivisesti 23.12 klo. 23.00 harvemmin nähty John Frankenheimerin elokuva vuodelta 1974. Ilmestymis vuonna saanut Suomessa Banned leiman, mikä lienee ollut syynä?

Menee ihan arvailuksi, mutta olisiko kieltoperusteena voinut olla esim.liiallinen raaistavuus? Kuitenkaan tuo nyt ei mikään ihme tai ensimmäinen kerta olisi kun katsoo miten ikärajat on asetettu muualla (Sweden:15, UK:PG, Argentina:13). Flash, jos kuulolla ja ehdit, niin lisätietoa kaivattaisiin!

Huoletonta ja humoristista tappamista = Suomen sensuuria suututtaa. Kulttitasolla mielenkiintoinen, mutta päämäärätön eikä oikeasti kovin hauskakaan elokuva.

Vaikuttaa ainakin teoriassa tosi kiinnostavalta ja on vaikeasti saatavissa virallisista lähteistä, joten täytyy antaa pisteet Subtv:lle nastasta valinnasta. Lisäksi tässä on kai kohtaus jota Sergio Leone ajatteli jossain vaiheessa käyttää Once Upon a Time in American avauksena (lukekaa lisää Chris Fraylingin kirjasta).

5 Minutes to Live ‑esittely:



John Frankenheimer’s mind bending psychedelic neo-noir 99 & 44/100 %Dead was not made for the high brow movie houses that it played to in 1974. Known for directing such high class hits as Grand Prix, The Manchurian Candidate & Seven Days in May, Frankenheimer’s self aware pop art gangster satire took audiences for a ride they just were not able to process at the time.



Using Prime Cut screenwriter Robert Dillon to conjure up a dystopic world of albino alligators, skillful chase scenes, and Chuck Connors as a one-handed psycho who can fit various deadly weapons on his stumpy arm was an idea that fell flat with most moviegoers of the time, leaving them confused and unsure of what exactly they were watching. The core story is one many gangster film fans have seen before, an elderly mobster (Edmond O'Brien) hires a hitman (Richard Harris) to eliminate his rival. But the brilliance of the film is in the way this genre staple is taken and applied to a world of nightmare reality, a kind of dream state where anything and everything can happen, with or without reason. With this seemingly blasphemous take on the crime film, the film expands the genre to a kind of adolescent art film, a clear and pure distillation of the possible mind state of the murderer.



This is adventurous filmmaking at it’s finest and the kind of movie that

seems to take years to sink in.

Lauri Lehtinen (17.12.2004 11:59)

5 min..:



But the brilliance of the film is in the way this genre staple is taken and applied to a world of nightmare reality, a kind of dream state where anything and everything can happen, with or without reason.

Kyllä, tästä tulee vähän esimerkiksi Miike mieleen, mutta panokset loppuvat puolivälin tienoilla. Avauskohtaus kuulostaa paperilla upealta (kamera perehtyy joen pohjan täyttäviin mafian uhreihin, ja heitä on betonisaappaissaan siellä tosi paljon) mutta näyttää käytännössä ei vain hassulta, vaan myös vetkuttelevalta.

With this seemingly blasphemous take on the crime film, the film expands the genre to a kind of adolescent art film, a clear and pure distillation of the possible mind state of the murderer.

Ongelmana myös Harrisin hahmon tylsyys; tuon arvion analyysi menee tosi pitkälle. Elokuva on itsetarkoituksellista kikkailua alusta loppuun, ja sellaisena ihan nokkela.

Nauhoitus oli mennyt perseelleen, joten otan mielelläni vastaan kopion elokuvasta.

Goose (25.12.2004 14:49)

Nauhoitus oli mennyt perseelleen, joten otan mielelläni vastaan kopion elokuvasta.

Mulla sekoili digi-boksin uusin ohjelmaversio, eli en saanut minäkään tätä talteen. Eilen sitten asensin vanhemman version ja taas laite toimii. Vähän kyllä vitutti, ei pitäis intoilla noiden uusien ohjelmistopäivityksien kanssa, jos loota jo toimii kunnolla.

No eihän tämä mikään merkkiteos ollut (Kalle perusteli melko hyvin, paitsi Harrison ei sinänsä ollut tylsä, vaan melko kuuli Carter- tyyppinen jäbä), joten ei kannata hirveästi nauhoitusmisistä hermostua. Frankenheimer ei ole tunnettu komedioistaan.

Frankenheimerin tuotannon hyvää keskitasoa ajalta ennen ohjaajan alkoholisoitumista, piristävimpiä juttuja Chuck Connorsin erilaiset tekokädet, honkkarimaiset kahdella konetuliaseella ampumiset ja mageet alkutekstit. Harris näytti Janne Reinikaiselta Rauli Badding Somerjokena.

Lauri Lehtinen (25.12.2004 18:20)

Frankenheimerin tuotannon hyvää keskitasoa ajalta ennen ohjaajan alkoholisoitumista, piristävimpiä juttuja Chuck Connorsin erilaiset tekokädet, honkkarimaiset kahdella konetuliaseella ampumiset ja mageet alkutekstit. Harris näytti Janne Reinikaiselta Rauli Badding Somerjokena.

No täytyy kyllä sanoa, että diggaan todella paljon 52 Pick Upista ja Tri M:n saaresta, vaikka eivät ne ehkä kuulu enää kategoriaan hyvä elokuva.