Pahoja aukkoja elokuvasivistyksessä

Flash (13.12.2004 17:49)

Jamais (13.12.2004 17:32)

Tosin esim. PvG:n Elokuvan historia

Peter van Gogh?

Pahkasiassa oli joskus Pjotr Van Goghin "juttusarja" Elämää pienemmät elokuvat. Taisi jäädä yksiosaiseksi.

Aiheestahan

on keskusteltu aikaisemminkin, jolloin olen aina muistanut mainita kuinka koko ajan pyrin paikkaamaan elokuvasivistymättömyyttäni.



Tilanteen kehittymisen voi tarkistaa sivuiltani. Tuoreimpana ilonaiheena on se, että IMDb:n top 250:stä on näkemättä enää vajaa 80 elokuvaa, kun sain lopulta katsottua Charaden ja Fantasian. Hitaasti mutta varmasti...



Pahimpina puutteina minulla on Argento (katsottuna ainoastaan Suspiria, Demons ja Wax Mask); yleensäkin giallot ovat jääneet näkemättä. Westernejä pitäisi nähdä enemmän. Ja lisää honkkareita. Ja noita 30-50 ‑luvun klassikkoja tuntuu riittävän vaikka kuinka.



Päähän ottaa se, että minulla on jollain nauhalla tallessa Gandhi ja A Streetcar Named Desire, mutta kumpaakaan ei ole näkynyt pariin vuoteen. Minne lie hautautuneet. Jospa seuraavaksi yrittäisi katsoa väritrilogiasta Valkoisen ja Punaisen ennen joulua.

Aivan häpeällisen paljon on katsomatta niin yksittäisiä tapauksia kuin myös kokonaisiin genreihin tutustumisia.

Erikoista kuitenkin, että monet juuri tässä threadissa mainitut, on tullut nähtyä.

Lauri Lehtinen (13.12.2004 16:53)

Pahkasiassa oli joskus Pjotr Van Goghin "juttusarja" Elämää pienemmät elokuvat. Taisi jäädä yksiosaiseksi.

Olikos tuossa jutussa mm. elokuva "Citizen kaniin"?

Godzilla ja Jess Franco. Yritin tosin katsella sellaista Franco-leffaa kuin White Cannibal Queen mutta piti jättää kesken kun se oli niin huono. Ennen Kitamuran Godzilla : Final Warsia pitäis varmaan

imuttaa lainata kaverilta joku vanhempi Godzilla.

Lauri Lehtinen (13.12.2004 16:53)

Flash (13.12.2004 17:49)

Jamais (13.12.2004 17:32)

Tosin esim. PvG:n Elokuvan historia

Peter van Gogh?

Pahkasiassa oli joskus Pjotr Van Goghin "juttusarja" Elämää pienemmät elokuvat. Taisi jäädä yksiosaiseksi.

Hyvä että asiayhteys tajuttiin näinkin nopsasti. Luulin että Pahkasika on muille elitisteille liian toukohousua luettavaa.

Aukkoja on paljon ja ne ovat varsin suuria. Mutta tilannetta korjataan koko ajan...

Gialloja en ole juurikaan katsonut ja spaguista on katsottu vaan tunnetuimmat (lähinnä Leonet). Bollywoodejakin on tullut katsottua vain pari kappaletta. Aiemmin joku mainitsi IMDB top 250, itsellä on alle 50 katsomatta mutta tuo on hieman vanhempi lista jonka joskus kopioin sivuilta joten tilanne saattaa olla hieman muuttunut. Mulla on tapana kehitellä itselle aina jonkunlaiset listat joista alan sitten projektina katsomaan elokuvia. Yleensä pyrin kuitenkin valkkaamaan elokuvat joista uskon pitäväni, enkä esimerkiksi statuksen vuoksi.

mulla ei muuta ookkaan ku yhtä aukkoa kaikki.

Antti Tohka (13.12.2004 13:29)

C.W. Leadbeater (13.12.2004 12:03)

En ole nähnyt meksikolaisia painielokuvia enkä turkkilaisia länkkäreitä (kebabwestern?).

en kutsuisi aukoiksi, korkeintaan persaukoiksi

Yhtään en epäile, etteikö valtaosa näistä olisi sitä itseään vailla minkäänlaista sivistävää vaikutusta, mutta tuskinpa epäröisin hetkeäkään jos kumman tahansa lajin edustaja tyrkättäisiin kouraan, että katsotko.



Cardin projektia tutkiessa herää kysymys, miten elokuvasivistyksen aukot pitäisi määritellä. Onko IMDb:n top-listojen täyttely järkevää, vaikka käyttäjäkunnan laajuuden voisi olettaa toimivan hyvänä laatumittarina huolimatta epätasaisesta ikä-, kansallisuus-, jne. jakaumasta? Kuinka oleellisia elokuvaharrastajan sivistyksen kannalta ovat esimerkiksi Miss Congeniality (action 86.), What Lies Beneath (horror 71.) tai Cocoon (scifi 83.)? Ja paljonko top-250:ssä on ensi-iltahuuman nostamia päiväperhoja, joiden ansiosta moni merkittävämpi elokuva jää noteeraamatta? Tietysti historiallisesti tärkeät elokuvat kannattaa katsoa mahdollisuuksien mukaan, mutta jos tiettyjen teosten näkeminen muuttuu itseisarvoksi, niin eikö silloin voida puhua aidon kiinnostuksen sijasta suorittamisesta.



Pidin minäkin vuosia sitten katsottavien listaa, mutta kun se ei siitä lyhentynyt, niin luovuin koko ajatuksesta. Helpommaksi on osoittautunut valita katsottavat sen mukaan, mitä vastaan tulee murehtimatta (tai häpeämättä) niitä näkemättömiä. Eipä ole tullut esimerkiksi likikään kaikkia Bergmaneja ja Tarkovskeja nähtyä – monen kohdalla on tilaisuuksia ollut, mutta ei ole sattunut sillä hetkellä huvittamaan. Loppuviikosta voisi syventyä Kill Billeihin, kun ei ole aikaisemmin ehtinyt.

Onhan näitä katsomatta, nämä tulivat mieleen äsken:

The Mack

Inauguration of the Pleasure Dome

Intolerance



Edit: Tietääkseni en ole nähnyt yhtään al adamsonia. Asia on kuitenkin korjattu n. viikon – kahden sisällä, riippuen Kustin polkutaidoista.

MikaR (13.12.2004 13:32)

En ole koskaan nähnyt ainuttakaan Marxin veljesten elokuvaa kokonaan, jo lyhyet pätkät ovat olleet aivan liian... pitkästyttäviä.

Voit tukkia aukkosi keväällä, kun Orion esittää jälleen kerran Marx-leffojen sarjan.



Minä en ole nähnyt muistaakseni yhtään Kurosawaa, Francoa tai Goddardia. Pitäisikö?



Ja jos ihan teinixi heittäydytään niin mä en oo nähny yhtään snuff videoita, faces of death dokkareita, kannibaalileffoja tai sairaita japanilaisii tappopätkii.lol

C.W. Leadbeater

Cardin projektia tutkiessa herää kysymys, miten elokuvasivistyksen aukot pitäisi määritellä. -- Kuinka oleellisia ovat esim. Miss Congeniality, What Lies Beneath tai Cocoon?

Heh, totta. Jokin Miss Kovis ei todellakaan ole pakkokatsottavien listan kärjessä. Pitäisikin itseasiassa päivittää nuo draama- ym. listat vaikkapa vuodenvaihteen tienoilla... johan noiden luomisesta on ehtinyt kulua liki neljä vuotta.

C.W. Leadbeater (13.12.2004 23:37)

Ja paljonko top-250:ssä on ensi-iltahuuman nostamia päiväperhoja, joiden ansiosta moni merkittävämpi elokuva jää noteeraamatta?

Noita ensi-iltapläjäyksiähän listalle poikkeaa aina tusinan verran joka vuosi, mutta suunnilleen yhtä nopeasti ne listalta myös katoavat. Näiden listojen ansiosta mieleen ja sittemmin myös vuokraamossa kouraan jäivät mm. Juokse Lola!, Central do Brasil ja La Vita Bella; leffakokoelmaan asti päätyi mm. Bergmanin Mansikkapaikka, Kurosawalta Yojimbo.



En oikein usko, että olisin noihin sen suurempaa huomiota liikkeessä asioidessani kiinnittänyt, ellei takaraivossa olisi ollut pieni ääni kuiskimassa "eikös sinun pitänyt katsoa tämä joskus?" Lukuisista tv:n myöhäisnäytöksistä nyt puhumattakaan.



Tärkeintä tässä listahuumassa on ollut oikeastaan juuri tuo näppituntuma. Vuokraamossa seisoessa on helpottavaa selata kymmenet ennestään näkemättömät nimikkeet läpi tyyliin "en ikinä ole kuullutkaan", "tuo on roikkunut top 250:ssä jo kolme vuotta", "surkeat arvostelut Hohdossa saanut sarjamurhaajaflikka" jne. Ajan- ja rahankäytöstähän tässä on kyse – kyllä vuokraamosta tarttuu myös niitä omituisempiakin elokuvia mukaan. Minä vain priorisoin katsomisjärjestyksen tällä tavoin.

jos tiettyjen teosten näkeminen muuttuu itseisarvoksi, niin eikö silloin voida puhua aidon kiinnostuksen sijasta suorittamisesta.

Erittäin hyvin sanottu. Jossain maanisemmassa vaiheessa tuli suurehko määrä pettymyksiä eteen, kun etukäteen listalla korkealla sijalla ollut elokuva ei sitten kolahtanutkaan. Tällaisia olivat minulle mm. Royal Tenenbaums ja Donnie Darko.



Turha noita kaikkia on verenmaku suussa katsoa – harrastuksena ja viihdykkeenähän tämä touhu tulisi pitää, etenkään kun tästä ei makseta.

Albert Pyun tuotanto on jäänyt todella vähälle huomiolle. Katson ne varmaan vasta arkiston retrospektiivi sarjassa.

mjokio (16.12.2004 08:51)

Albert Pyun tuotanto on jäänyt todella vähälle huomiolle. Katson ne varmaan vasta arkiston retrospektiivi sarjassa.

No tuota en nyt kutsuisi aukoksi sivistyksessä.



Jatkotunnustan etten ole nähnyt Kubrickin Lolitaa, Paths of Glorya enkä herran sitä vanhempia elokuvia vieläkään.

Vee Mäkisen tuotannossa pahoja aukkoja.