Katseluvuorossa John Hustonin 1975 ohjaama The M
an Who Would Be King. Joka on YLE Areenassa tarjolla nimellä S
Kun 1970-luvulla halusi esittää julkisesti elokuvan, niin filmikopio oli toimitettava V
altion elokuvatarkastamoon ikärajan ja ylipäätään esitysluvan saamiseksi. Filmin oheen tuli liittää kirjallinen hakemus perustietoineen elokuvasta.Hakemuskaavake oli valokopioitu A4-arkki, jonka ylimmäksi oli tarkoitus kirjoittaa käsin elokuvan alkuperäinen nimi, seuraavalle riville suomenkielinen nimi ja kolmannelle ruotsinkielinen.
Monasti kävi niin, ettei hakemuksen täyttäjä viitsinyt siirtää kynää riviltä toiselle, vaan raapusti alkuperäisen nimen ja suomenkielisen peräkkäin samalle riville.
VET:n lappuset otettiin hyvin vakavissaan ja niissä olevat nimet olivat elokuvien virallisia nimiä.
Siksi Kinolehden 2/1976 ensi-iltalistassa on elokuva "MAN WHO WOULD BE KING – SEIKKAILUJEN SANKARIT". Sama lukee Wikipediassa ja Elonetissä vielä nyt vuonna 2021. MEKU:ssa se on peräti muodossa "Seikkailujen sankarit, Man Who Would Be King, The – Seikkailujen sankarit".
Näin siitä huolimatta, että todellisessa elämässä elokuvajulisteissa ja Helsingin Sanomien elokuvailmoituksessa
12. 3. 1976 l
uki yksiselitteisesti Seikkailujen sankarit. Kuten myös
videokasetinkannessa.
Kiitos dogmaattisen byrokratian, vastaavia tapauksia on kymmenittäin: "L'argent – raha", "La jetée – terassi", "
Belle de jour – päiväperho", jne. Todennäköisesti myös tavaksi tulleet kömpelöt englantia ja suomea keskenään sekoittavat nimet, kuten vaikka "
Local hero – kylän sankari" ja "
Once upon a time in America – suuri gangsterisota" ovat seurausta VET-kaavakkeen huolimattomasta täyttämisestä. Samoin kuin "
John Huston: Wise blood – levoton veri" ja Suomessa 3. 3. 1940 ensi-iltansa nimellä C
hicago Kid s
aanut R
oy Del Ruthin ohjaama L
ady Killer (1933), jonka virallinen suomenkielinen nimi on tiettävästi "
Chikago kid".