Jetro Suni

Red Dawn (Punainen vaara, 1984)

Ohjaaja:

• John Milius

elokuva arvostelu

"Wolverines!"

Dystooppisessa vaihtoehtotulevaisuudessa kolmas maailmansota puhkeaa, kun venäläisten, kuubalaisten ja nicaragualaisten liittouma tekee hyökkäyksen Yhdysvaltoihin. Joukko coloradolaisen tuppukylän lukiolaisia pakenee vuoristoon ja kehittyy siellä parissa kuukaudessa sissitaistelutaidoiltaan ylivoimaiseksi lähes kuolemattomaksi sankarijoukoksi.

Kevin Reynoldsin "Ten Soldiers" ‑nimellä kulkenut alkuperäiskäsikirjoitus oli enemmänkin sodanvastainen, mutta kun ohjaajaksi kiinnitettiin John Milius, muuntui juoni hänen käsissään paljon suoraviivaisemmaksi sankaritarinaksi ja nuorisoramboiluksi. Lopputulos on epäuskottava mutta varsin viihdyttävä sekä hyvin ohjaajansa näköinen elokuva (tästä omaa tarinaansa kertoo myös se, että asehulluksi ja sodankäynnistä fanaattisesti kiinnostuneeksi yksilöksi itsekin tunnustautuva Milius sai Red Dawnin ohjaamisesta rahallisen korvauksen lisäksi palkkiona myös valitsemansa aseen).

Reynoldsin käsikirjoituksen kärpästenherramaisuudesta on uudelleenkirjoitetussa versiossa vielä joitakin rippeitä jäljellä, nuorten eläessä eristäytynyttä sodantäyteistä elämäänsä oman valtahierarkiansa ja kunniakoodistonsa mukaisesti. Muilta osin juoni etenee melko suoraviivaisesti vailla kovin suurta draamaa tai hahmokehitystä. Tarinaan jossain vaiheessa mukaan suunnitellut romanssit on pitkälti karsittu lopullisesta leikkausversiosta pois, ja sen sijaan joukon naiset esitellään enemmänkin tasa-arvoisina yhtä pätevinä sotureina kuin miehet.

Näyttelijäkaarti koostuu monista elokuvan valmistumisen aikaan vasta uransa alkunosteessa olleista näyttelijöistä (mm. Patrick Swayze, Jennifer Grey, Charlie Sheen) sekä kokeneemmista konkareista (Powers Boothe, William Smith, Harry Dean Stanton).

Smith vaikuttaa olevan silmin nähden ylimääräisen innostunut venäläiskomentajan roolistaan päästessään jopa hyödyntämään tiedustelupalveluaikanaan kartuttamia kielitaitojaan. Sheenin osalta kyseessä on valkokangasdebyytti (jos ei Unkarissa vuonna 1983 kuvattua ja sen jälkeen vuosikymmeniksi tuotantolimboon ajautunutta hyvin keskeneräiseksi jäänyttä Grizzly II: Revengeä lasketa).

Kulissien takana Swayze ja Grey eivät haastattelujen mukaan tulleet keskenään toimeen lainkaan, joten kaikille tuotantoon osallistuneille kaksikon paluu yhteen muutama vuosi myöhemmin Dirty Dancingin (1987) pääparina tuli täytenä yllätyksenä.

Red Dawnista huokuu kaikkialta miellyttävä 80‑lukulainen käsityöläistekeminen. Tosielämän kyläpahaseen, jossa suuri osa kuvauksista suoritettiin rakennettiin rekvisiitaksi jopa kokonaisia rakennuksia, kuten huoltoasema. Myös valtaosa raskaasta kalustosta, niin tankit kuin helikopterit, on tuunattu suurta vaivaa nähden niin uskottaviksi ja elokuvan maailmaan sopiviksi kuin vain mahdollista. Tietokonetehosteita tai muitakaan sen ihmeempiä trikkejä ei käytössä ole, ja muun muassa jokainen räjähdys on pyroteknisesti toteutettu ja aidosti sitä kokoluokkaa miltä näyttääkin.

Red Dawn oli ensimmäinen MPAA:n tuolloin uunituoreella juuri lanseeratulla PG‑13-ikärajaluokituksella teatterikierrokselle päässyt elokuva, mikä on hyvin ristiriitaista ottaen huomioon se vastakohtainen kontrasti, että samaan aikaan National Coalition on Television Violence ‑järjestö oli kritisoinut elokuvaa sen väkivaltaisuudesta ja arvioinut Red Dawnin olevan maailman väkivaltaisin elokuva. Red Dawn pääsikin Guinnessin ennätystenkirjaan meriitillä "135 väkivallanhetkeä per tunti (2,23 per minuutti)".

Suomessa valtion elokuvatarkastamo asetti elokuvalle heti sen ilmestyttyä ikärajan KK, eli "kokonaan kielletty". Perusteluksi päätökselle kirjattiin "saattaa huonontaa valtakunnan suhteita ulkovaltoihin". Taustalla päätökseen vaikutti hyvin todennäköisesti Neuvostoliiton suurlähetystön lähetystöneuvos Konstantin Kosatshevin painostus, joka kohdistui ensisijaisesti Suomen ulkoasiainministeriön sosialististen maiden toimiston päällikkö Charles Murtoon ^[1]. Kiellosta huolimatta laki mahdollisti elokuvan vuokravideolevityksen kotimaassa, mutta ScanVideon Warner Home Video ‑sarjassa vuonna 1986 julkaisemasta versiosta on silti leikattu pois alkutekstejä edeltävä fiktiivinen pohjustus, jossa mainitaan sodan alkusysäykseen johtanut Neuvostoliiton tilanne.

Lähdeluettelo

Viitatut lähteet:

1. ^ Pelitutkimuksen vuosikirja 2011, s. 1–11. Toim. Jaakko Suominen et al. Tampereen yliopisto (linkki )