Mika Helminen

Dead of Winter (Sydäntalvi, 2025)

Ohjaaja:

• Brian Kirk

elokuva arvostelu

Pohjois-Karjala on Minnesota ja brittidraamojen luottonäyttelijä Emma Thompson toimintatrillerin päätähti.

Onko monista pukudraamoista ja paljon teenjuontia sisältävistä elokuvistakin tunnettu näyttelijä Emma Thompson alkanut action-sankariksi 66‑vuotiaana? Ehkä ei sentään, vaikka Dead of Winter kauhuvivahteisen toimintatrillerin mitat helposti täyttääkin.

Thompson on hiljattain leskeksi jäänyt kalastajanainen Barb Lundquist, joka on edesmenneen miehensä Karlin kanssa myös pyörittänyt alan välinepuotia Pohjois-Minnesotan erämaisemissa. Eräänlaisella pyhiinvaellusmatkalla viimeistä palvelusta Karlille tehdessään maanläheinen Barb löytää yllättävää käyttöä monille taidoilleen, joita luonnossa liikkuessa on mukaan tarttunut.

Matkalla Karlin kanssa jakamiinsa yhteisiin nuoruusmaisemiin Hilda-järvelle Barb nimittäin eksyy lumimyrskyn takia reitiltä ja törmää epämääräisen oloiseen pariskuntaan opastusta kaivattuaan. Kaksikko, elokuvan pahikset, tullaan tarinan edetessä tuntemaan vain nimillä Purple Lady (Judy Greer) ja Camo Jacket (Marc Menchaca).

Brian Kirkin ohjaama Dead of Winter (alun perin The Fisherwoman) sai Suomessa runsaasti mediahuomiota jo kuvausvaiheessaan viime vuonna, sillä kaikki elokuvan talviset ulkokohtaukset kuvattiin Pohjois-Karjalassa Kolilla sekä Joensuun Heinävaarassa. Päätähti Emma Thompsonin Suomea ja suomalaisia kehuva avoin kirje ei jäänyt sekään huomiotta.

Horisontissa siintävät Kolin huiput ja laakeat talviset järvinäkymät esittävät totaalisen uskottavasti Minnesotan maisemia. Jopa niin, että jälkituotantovaiheessa New Yorkissa elokuvan testinäytökseen osallistuneista minnesotalaisista kukaan ei huomannut, ettei elokuvaa ollutkaan kuvattu heidän kotiseudullaan. Kulttuurillisia yhteyksiäkin löytyy Minnesotan runsaan ja monisukupolvisen skandinaaviväestön myötä, ja sijaitseepa Laken piirikunnassa myös kylä nimeltä Finland. Vuosikymmeniä sitten vastaavat maisemat Suomessa kelpasivat kansainvälisissä tuotannoissa vain Siperiaa esittämään, Helsingin toimiessa useimmiten Moskovana tai Pietarina.

Suurimmaksi osaksi vain luonnonvaloa käyttäen kuvattujen hyisen kuulaiden talvimaisemien lisäksi Dead of Winterin vahvuuksia on Emma Thompsonin päärooli. Hän tuo surevana leskenä runsaasti uskottavuutta ja tiettyä jalat maassa ‑henkeä kohtaamisiin omien ongelmiensa kanssa painivan rikolliskaksikon kanssa, vaikka ihan kaikilta jännityselokuvien kliseiltä ei vältytäkään. Ilmaisukykyisenä näyttelijänä Thompson myös kertoo kasvoillaan ja olemuksellaan paljon. Dialogia ei aina tarvita.

Dead of Winterin ilmiselvä hengenheimolainen on Joel ja Ethan Coenin Fargo (1996). Yhdistäviä tekijöitä ovat Minnesota, talviset maisemat ja etenkin sieltä täältä pilkistävä musta huumori. Barbin voi hyvin kuvitella Frances McDormandin esittämän poliisi Marge Gundersonin sielunkumppaniksi, ja etenkin Dead of Winterin konnakaksikon maastotakkimiehessä on jotakin perin tragikoomista. Barbin pieni ompeluhetki erämaamökissä kalastuskoukun ja siiman kera tuntuu sekin humoristiselta silmäniskulta ensimmäiselle Rambo-elokuvalle (First Blood, 1982).

Synkkä huumori on Dead of Winterissä kuitenkin vain lisämauste. Judy Greerin irrotellen esittämä fentanyylitikkareita imeskelevä antagonisti on häikäilemätön, mutta myös traaginen hahmo, jolla on kauhistuttavia suunnitelmia kaksikon kidnappaamalle teinitytölle. Barbin päättäväisyys vaikuttaa olevan tytön ainoa toivo. Barbin ja Karlin yhteistä historiaa avataan elokuvan aikana useilla takaumilla, joissa nuorena Barbina nähdään Thompsonin tytär Gaia Wise. Ne puolustavat paikkaansa, mutta eivät ole Dead of Winterin rytmityksen kannalta täysin onnistuneita. Sitä kompensoi kompakti luminen ja jäinen miljöö, joka toimii erinomaisesti.