Paavo Ihalainen

Memoir of a Snail (2024)

Ohjaaja:

• Adam Elliot

elokuva arvostelu

Adam Elliotin katkeransuloinen stop motion -animaatio edustaa käsityöläistä jälkeä, jossa tarkkaan valmistelluista kuvista voi bongata jännittäviä pikkuvitsejä ja rivien välisiä vihjauksia.

Memoir of a Snailin animaation työstäminen vei vuosia, koska hahmojen lisäksi myös kaikki esineet, sijainnit ja jopa efektit valmistettiin käsin ja australialaisella tiimillä on yleisesti vähemmän resursseja ja tekijöitä kuin vaikkapa isolla Aardman-studiolla, jolla on diilit amerikkalaisten jättifirmojen kanssa. Oscar-ehdokkaanakin ollut uutuus on päällisin puolin hyvin samankaltainen kuin vuoden 2009 Mary and Max; jälleen kyseessä on katkeransuloinen ja mustan humoristinen elämäntarina vaikeissa olosuhteissa kasvavasta lapsesta, joka kehittää ongelmiensa myötä pakkomielteitä ja ystävystyy itseään huomattavasti vanhemman eksentrikon kanssa. Perusvireet olivat toki nähtävissä jo Elliotin lyhytelokuvassa Harvie Krumpet (2003), kuten myös esimerkiksi lukijoiden käyttäminen juontajina, koska huulisynkka on animaatiossa vaikeaa.

Elliotin tyyli ei ole kaikille mieleen, sillä hänen elokuvissaan elämä on toinen toistaan kurjempia käänteitä ja kiristyviä olosuhteita. Päähenkilö Grace kasvaa veljensä Gilbertin kanssa halvaantuneen sirkustaiteilijaisänsä yksin kasvattamana. Huulihalkion takia tyttöä kiusataan koulussa, joten hän kokee viehtymystä puutarhan etanoita kohtaan, sillä haluaisi itsekin vetäytyä kuoreensa. Isän kuoltua tapaturmaisesti sisarukset erotetaan eri kasvattiperheisiin. Gilbert joutuu elämään fundamentalistiskiristillisellä omenafarmilla, Grace puolestaan yltiöliberaalien swingereiden kanssa, jotka eivät tosin juuri koskaan ole kotona, koska ovat muualla täyttämässä omia himojaan.

Mutta synkeyden keskellä löytyy valonpilkahduksia. Kieroutunut huumori auttaa kestämään vaikeuksia: Gilbert lähentyy ottoveljensä kanssa, kun Grace löytää huikean elämän eläneestä mummosta nimeltä Pinkie läheisimmän ystävän, jonka kanssa jakaa nauru tai pari. Etana-viehätyksestä tulee keräilyharrastus ja sitten täysi obsessio, joka edustaa epäterveempää tapaa käsitellä asioita johtaen isompiin vaikeuksiin. Jos koettaa pysyä koko ajan elokuvan edellä, juoni voi olla kohtuullisen arvattava, mutta etanavauhti on parempi tapa tutkailla kokonaisuutta.

Memoir of a Snail edustaa erittäin käsityöläistä jälkeä, jossa pienimmätkin esineet on tarkkaan valmistettu. Yksityiskohtaisista kuvista voi bongata jännittäviä pikkuvitsejä ja rivien välisiä vihjauksia. Animaatiossa on myös mahdollista olla kunnolla luova valmistustyössä, josta esimerkkinä vaikkapa seksiliukastevoiteesta valmistetut kyyneleet. Elokuvan alkuteksti kehuu työn olevan "ihmisten valmistama", ja sen voi nykypäivänä nähdä vastakulttuurina kaikkeen tietokoneen ja tekoälyn generoimaan viihdetuotteeseen.